Viihde

Menestyneet missit kertovat rehellisesti: Kärsivät töissä tytöttelystä ja törkeyksistä – tv-toimittaja Anna-Liisa Tilus taisteli tiensä huipulle

Julkaistu:

media-ala
Neljä media-alalla ansioitunutta ex-missiä kertoo, millaisen matkan he ovat työurillaan tehneet ja onko menneisyydestä ollut enemmän hyötyä vai haittaa.
Anna-Liisa Tilus on tullut suomalaisille tutuksi televisiokuuluttajana ja media-alan ammattilaisena jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan.

Vuoden 1984 Miss Suomi -kilpailu muutti ulospäin suuntautuneen maalaistytön elämän Tiluksen saadessa päähänsä kirkkaimman kruunun. Kisojen jälkeen Tilus jäi Etelä-Suomeen rakentamaan uraansa. Hän päätyi työskentelemään media-alan erilaisissa tehtävissä ja keräsi esiintymiskokemusta näytöksistä.

– Olen käytännön kautta oppinut, että ihminen on kohdattava ihmisenä keskustelun kautta, hän sanoo nyt.

Uransa alkuvaiheessa Tilus joutui kokemaan tytöttelyä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kommentit liittyivät siihen, että sinä olet vain tuollainen tyttönen. Omaan kuitenkin pohjalaiset henkselit, enkä masentunut pienestä.


Rohkea asenne toi tulosta, ja Yle pyysi Tilusta töihin 1990-luvun alussa.

– En silloin ajatellut jääväni näin pitkäksi aikaa, Tilus sanoo.

Tiluksen pitkän media-alan uran aikana työnkuva on ehtinyt muuttumaan valtavasti.

– Alussa koin olevani puhuva pää. Nykyään työ vaatii muun muassa yhtiön strategian tuntemusta ja työn suunnittelemista.

Ruututyön ohella Tilus on myös juontanut isoja tapahtumia ja konsertteja, kuten Seinäjoen Tangomarkkinat.

– Juontaessani liveyleisön edessä uuden vuoden tapahtumaa, minulla oli villahousut jalassa. Ihmiset luulevat, että elän glamour-elämää, mutta minulla on tapana sanoa glamouria olevan huulikiillon verran.

Työuransa aikana Tilus on pyrkinyt kehittämään itseään media-alan ammattilaisena myös opiskelujen kautta. Hän on opiskellut tiedottajaksi.

– Olen kiinnostunut ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja viestinnästä. Työelämässä täytyy osata perustella ja joskus jopa manipuloida oikeaan suuntaa.


Tilus kertoo seuraavansa edelleen missikisoja ja suhtautuvansa niihin sympaattisesti. Itselleen hän kokee kisoista olleen hyötyä, sillä ura Ylellä aukesi omien kasvojen tultua ihmisille tutuiksi.

– Olen saanut paljon kiitosta läsnäolon taidostani ja lämmöstäni. Nämä ominaisuudet liittyvät esiintymistaustaani.

Tilus uskoo päässeensä missileimastaan osittain eroon juuri oman aktiivisuutensa kautta.

– Olen kasvanut ammattilaisena, enkä roiku kiinni missileimassa.

Välillä Tilus huomaa missitaustan yhä vaikuttavan.

– Joskus harmittaa, että leima on edelleen tiukassa. Olen kuitenkin 53-vuotias puhetyön ammattilainen. Mielestäni urakehitys on sallittua.

Tilus on huomannut suomalaisten olevan osittain vahingoniloisia.

– Mokien kohdalla ihmiset ajattelevat, että missi mokasi. Toivonkin armeliaisuutta.

Tilus kuvailee uraansa kokonaisuutena palapeliksi, jota hän on koonnut koko elämänsä ajan. Itseään hän pitää maailmalla marinoituna maalaisena.

– Sanoisin, että olen entinen missi, nykyinen kompromissi.

Missikisoista sota-alueille konfliktitoimittajaksi

Rita Strömmer tiesi jo varhain haluavansa toimittajaksi. Veri veti Strömmeriä maailmalle, ja hän unelmoi ulkomaantoimittajan työstä.

– Niin kauan kuin muistan, olen halunnut toimittajaksi. Se oli aina suuri haaveeni, Strömmer kertoo IS:lle.

Strömmer aloitti työt media-alalla 1980-luvun lopulla, kun hän sai harjoittelupaikan Vaasan Yleltä. Vaikka unelmien ura oli alkanut lupaavasti, hakeutui nuori toimittajanalku pari vuotta myöhemmin Miss Suomi -kisoihin. Strömmer valittiin vuoden vuoden 1992 Miss Suomi -kilpailussa lehdistön ihannetytöksi.

– Se oli minulle tapa rahoittaa opiskelua. Ajattelin, että ei kai minulla ole mitään menetettävääkään. Sattui vielä niin hienosti, että meitä kuvattiin Espanjassa, eli kisan aikanakin sai jo matkustella. Se oli hienoa, koska halusin maailmalle.


Missikisa auttoi Strömmeriä saamaan jalkaa media-alan oven väliin yhä tukevammin.

– Kilpailu näytteli suurta roolia urallani. Oikeastaan jäin lopulta sille tielle, jonka Miss Suomi -kisa aloitti. Missiaikoina mukana oli eräs ohjaaja, johon tutustuin. Hän ehdotti, että voisin tehdä juontokeikkoja. Ensin toimin juontajana ja sitä kautta urani eteni.

Missikisaan osallistumisella oli myös toinen puolensa. Nuori Strömmer kohtasi epäilyjä, hänen uskottavuutena toimittajana kyseenalaistettiin ja hän joutui todistelemaan pärjäävänsä.

– Tuntuu, että olen joutunut tekemään vähän kovemmin duunia sen eteen, että olen pärjännyt ja minut on otettu vakavasti.

– Muistan, kuinka epäiltiin, että mieheni on kirjoittanut juttujani. En ollut siitä pahoillani, vaan olin tyytyväinen, koska eivät ne sitten niin huonoja voineet olla, hän kertoo.

Strömmer oli pitkään naimisissa legendaarisen ulkomaantoimittaja Rauli Virtasen kanssa.

Vaikka Strömmer kohtasi välillä tytöttelyä ja arvostelua työssään, ei hän koskaan ottanut epäilijöiden kommentteja itseensä.

– Jos joku on sitä mieltä, että en ole oikean näköinen työhöni tai etten ole kyvykäs olemaan toimittaja, niin silloin ongelma on sillä toisella eikä minulla.


Nykyään Strömmer on alansa arvostettu ammattilainen. Iän tuoma kokemus on auttanut uskottavuuden ansaitsemisessa, samoin kun luja työnteko.

Strömmer on kiitollinen uransa alkuaikojen esimiehille siitä, että he osasivat nähdä ennakkoluulojen ja misseyden ohi.

– Oli hienoa, että oli sellaisia pomoja, jotka antoivat minulle mahdollisuuden näyttää, mihin oikeasti pystyn. Oli todella tärkeää, että sain sen mahdollisuuden.

Tällä hetkellä viisikymppinen Strömmer työskentelee MTV:n ulkomaantoimituksessa ja on toiminut myös kanavan uutisankkurina. Lomamatkalta kaukomailta tavoitettu toimittaja kertoo, että maailman tutkiminen on yhä lähellä hänen sydäntään.

– Lopetin laskemisen silloin, kun olin käynyt noin sadassa maassa. Ehkä vielä jossain vaiheessa lasken kaikki ja katson mitä puuttuu. Ehkä sitä pitäisi kaikissa käydä.

Epävarmuudesta radiotähteyteen

Vuonna 2010 Suvi Hartlin oli palaamassa takaisin töihin äitiyslomalta. Vanha toimistotyö ei kuitenkaan houkutellut, ja hän päätyi selaamaan työpaikkailmoituksia.

– Silloinen Voice haki radiopersoonaa ja heille piti lähettää ääninäyte.

Hartlin asui tuolloin rintamamiestalossa, josta hän oli juuri muuttamassa. Asunto oli täynnä muuttolaatikoita, ja Hartlin pakeni niiden keskeltä talon vintille nauhoittamaan ääninäytettä työhakemukseensa.

– Kerroin nauhalle istuvani hemmetin kylmän vintin lattialla. Sanoin, että olen olen epätoivoinen, enkä halua palata entiseen työhöni.


Hartlin kertoi nauhalle myös uskovansa hänellä olevan annettavaa radiotyöhön. Potentiaali huomattiin, sillä Hartlin sai paikan Voicen aamulähetyksestä.

– En olisi voinut olla onnellisempi. Sain ihan käsittämättömällä tuurilla unelmieni työn.

Voicen jälkeen Hartlin on työskennellyt Metro Helsinki -radiossa ja Groove FM -radiossa. Vuonna 2012 hän teki Onnenpeli-hyväntekeväisyysohjelmaa, ja vuosina 2014–2016 puolestaan Veikkauksen Naapurit-ohjelmaa MTV:lle. Noin puolitoista vuotta sitten Hartlin siirtyi Radio Aaltoon.

Hartlin kruunattiin vuoden 2003 Miss Suomi -kisoissa toiseksi perintöprinsessaksi. Myöhemmin samana vuonna hän sijoittui samalle sijalle Japanissa järjestetyssä Miss International -kilpailussa. Syyksi kisoihin hakemiseen hän kertoo huonon itsetunnon, johon hän halusi kohotusta.


– Missitaustastani on ollut työelämässä hyötyä, sillä se antoi minulle itseluottamusta.

Radiojuontaja uskoo hänen missileimansa hävinneen osittain pois hänen rempseän asenteensa avulla.

– Minulla on jalat maassa, ja kun ihmiset tapaavat minut kasvotusten, ennakkoluulot rapisevat viimeistään pois.

– Kollegat muistavat kuitenkin aina välillä tuoda taustani esille huumorimielessä, Hartlin nauraa.


Vartalo on arvostelun kohteena vielä vuosia myöhemmin

Noora Hautakangas voitti Miss Suomen tittelin vuonna 2007.

Reilussa kymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Hautakangas juonsi vuoden 2016 helmikuuhun saakka Voicen aamua radiossa. Hänet on nähty MotorSport-ohjelmassa televisiossa. Ansioluettelosta löytyvät myös Vihreä kulta -ohjelma Maikkarilla ja Aatami etsii Eevaa -sarja Nelosella.


Hautakankaan kiinnostus media-alaa kohtaan heräsi jo nuorena. Herättäjänä toimi, kumma kyllä, esiintymisjännitys.

– Menin ilmaisutaidon lukioon opiskelemaan puheviestintää ja mediataitoja, koska olin ihan kauhea jännittämään, Hautakangas sanoo.

– En esimerkiksi muista yläasteen esityksistä mitään. En nukkunut moneen yöhön ennen niitä. Sitten totesin, että jotain on tehtävä, että pääsen jännityksestä. Halusin kohdata pelkoni.

Siedätyshoito toimi.

– Kuvasimme esiintymisiämme ja ruodimme niitä. No, silti edelleenkin on vaikea katsoa itseään, eli se ei ole muuttunut mihinkään, Hautakangas nauraa.

– Ei vaan pysty. Tuijotan omaa naamaani ja mietin, että miksi mä sanoin noin, tai miksi mä tein noin.

Hautakangas rakastaa radiota. Mahdollisuus työskennellä puheammattilaisena ääniaalloilla avautui puolivahingossa.

– Se tilaisuus tipahti taivaasta. Olin puffaamassa yhtä tv-ohjelmaa Voicella ja ohjelmapäällikkö kuuli sen mun jutustelun. Radio on mahtava media.


Vaan entäpä se missitausta? Onko siitä ollut hyötyä tai haittaa?

– Aina kun minulta kysytään, että kaduttaako, vastaan etten kadu ikinä misseyttä. Se on avannut paljon ovia ja auttanut verkostoitumaan. Totta kai siinä on se paska puoli, mutta mitään julkisuutta ei ole olemassa ilman sitä toista puolta.

Yksi asia Hautakangasta kuitenkin edelleen ärsyttää. Kun katselijan pitäisi arvioida toimittajaa hänen substanssinsa perusteella, ruotiminen osuukin aivan muihin avuihin.

– Missien kohdalla kroppa on näköjään aina arvostelun kohteena. On kiva, että olen päässyt tekemään telkkaria ja olen osoittanut, että olen kyvykäs tekemään sitä.

Yhdestä asiasta Hautakangas on pitänyt erityisesti huolta: hän ei ole lähtenyt mukaan ohjelmiin, jossa hänen ainoa tehtävänsä on hymyillä.

– On mun pitänyt todistella vähän enemmän, että ansaitsen tämän paikan. Olen nöyrä, mutta en nöyristele. Olen tehnyt hirveästi töitä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt