Viihde

Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, rehellisenä uusioperhearjestaan ja lapsettomuudesta – ”Tykkään käsitellä vaikeita asioita huumorin kautta”

Julkaistu:

putous
Tanhupallo-sketsihahmolla katsojat Putouksessa hurmannut Kiti Kokkonen ei pelkää käsitellä työssään henkilökohtaisia kipupisteitä, kuten lapsettomuutta ja uusioperhearkeen sopeutumista.
Kun 150-senttinen Kiti Kokkonen tallusteli kulissien takaa Putous-yleisön eteen viikko sitten lauantaina pinkkiin balettiasuun ja prinsessatiaraan sonnustautuneena, hänen iloisesti höpöttävästä Tanhupallo-hahmostaan tuli välittömästi katsojien ennakkosuosikki sketsihahmokilpailussa. Esimerkiksi IS:n verkkosivuilla 64 prosenttia katsojista valitsi Tanhupallon kisan parhaaksi hahmoksi.

Tapaan Kokkosen, kun 43-vuotias näyttelijä saapuu seuraavalla viikolla Helsingin Herttoniemeen aamuvarhaisella ennen pitkän kuvauspäivän käynnistymistä. Kuvaushalli tuntuu kumisevan tyhjyyttään ilman lavasteita, kameramiehiä tai loistavaa studiovalaistusta. Kokkonen istahtaa Tanhupallo-puvussaan live-yleisön istumapaikoiksi tarkoitetuille portaille viereeni.

– Kun hain ensimmäistä kertaa Teatterikorkeakouluun, tein pääsykokeissa sellaisen pikkutyttöhahmon. Sen jälkeen olen tehnyt sitä (hahmoa) erilaisissa muodoissa Suomen Komediateatterin esityksissä. Nyt se sai lopullisen muotonsa Putouksessa, Kokkonen aloittaa.

Kun hän poseeraa kameralle Tanhupallona, ilmeet muuttuvat salamavalon räpsähdyksessä pikkutyttömäisiksi ja viattomiksi. Kun Tanhupallo-puku on poissa, Kokkonen hymyilee kameralle mutkattomasti omana itsenään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ehkä siihen hahmoon liittyy jokin oma haave, että halusin olla ballerina. Ja sitten tietysti se, että se asu on kauhean söpö, näyttelijä pohtii.


Ei pelkää vaikeita aiheita näytelmissään

Kuten muutama muukin Putous-tähti Kokkonen haki nuorena Teatterikorkeakouluun, mutta ei tullut valituksi. Sen jälkeen näyttelijä-käsikirjoittaja on kuitenkin luonut kovalla työllä menestyksekkään uran esittävän taiteen parissa. Hän työskentelee nykyään Suomen Komediateatterin taiteellisena johtajana ja on käsikirjoittanut useita teatteriproduktioita, muun muassa nimensä mukaisesti uusioperhearkea käsittelevän Uusioperh(s)e-komedian (2015) sekä vanhemmasta irti päästämistä ja lapsettomuutta käsittelevän Myydään 3H+K -näytelmän (2017).

Teatteritöiden lisäksi Kokkonen on esiintynyt paljon lastenelokuvissa ja -näytelmissä, kuten Onneli ja Anneli -elokuvissa. Hän on myös käsikirjoittanut Hevisaurus-näytelmiä lapsille ja kirjoittanut kolme romaania sekä ottanut osaa moniin tv-produktioihin.

– Olen tehnyt eniten teatterissa tragikomedioita ja revyitä. Mutta lapset ovat yksi maailman tärkeimmistä asioista, joten tykkään tehdä juuri heille asioita, hän sanoo itse.

Kun Kokkosen töitä tarkastelee lähemmin, huomaakin nopeasti, että hän ei pelkää käsitellä omaa elämäänsä käsitteleviä vaikeitakaan aiheita suurella avoimuudella. Hän kohtaa henkilökohtaista tunnemaailmaansa koskettavat aiheet rohkeasti rönsyilevän huumorin suomilla rajattomilla keinoilla.

Lapsettomuus ja uusioperhearki ovat sellaisia aiheita.


Kokkonen asuu Espoossa puisessa mummonmökissä avopuolisonsa, 10-vuotiaan bonustyttärensä ja Mini-kissansa kanssa. Tällä hetkellä hän on täysin sinut elämänsä ja perheensä koon kanssa.

– Nyt koen, että olen kauhean onnellinen siitä, että saan olla bonusvanhempi perheemme tyttärelle. Se on enemmän kuin osasin elämältä odottaa, Kokkonen kertoo.

Arkisin hän rakastaa pihatöihin uppoutumista: talvella lumien luomista ja kesällä puutarhanhoitoa. Mökin sisältä löytyy puolestaan hänen oma pieni ateljeensa, jossa hän askartelee vapaa-aikanaan mieleensä ponnahtavia ideoita. Yksi niistä on Tanhupallo-hahmon ”lemmikki”, narun päässä oleva pieni tupsu.

– Mulla sattui olemaan kotona karvatupsuja. Tarkemmin sanottuna ne ovat isoäitini vanhasta karvahatusta peräisin. Niin sitten vain tuli mieleen, että sillä tytöllähän voisi olla sellainen lemmikki, Kokkonen kertoo iloisesti.

– Tykkään keräillä kaikkia rikki menneitä asioita. Kiertelen paljon kirppiksillä ja kierrätyskeskuksissa, ja sitten kotona väkertelen niistä kaikkea.

Oman paikan etsiminen perheessä vei oman aikansa


Uusioperhearki ei kuitenkaan ollut alusta asti helppoa. Kokkonen etsi pitkään paikkaansa perheessä, jossa oli jo lapsi, kun hän tuli mukaan kuvioihin. Kokkosen mielestä bonusvanhemmat eli äiti- tai isäpuolet saavat liian harvoin äänensä kuuluviin, koska Suomessa elää niin vahvasti ajatus tietynlaisesta ydinperheestä.

– Oman paikan etsiminen siinä yhtälössä on ollut se haastavin juttu. Miten uusperheessä saa olla ja miten siinä voi olla, mikä se oma asema on.

– Tein Uusioperh(s)e-tragikomedian siksi, että halusin antaa bonusvanhemmille ja myös eronneille isille äänen. Ne ovat vähän sellaisia arkoja asioita.

– Tykkään tehdä teatteria siten, että vaikeita asioita käsitellään huumorin keinoin, hän lisää.


Nyt näyttelijä ja tämän puoliso, muusikko Olavi Tikka ovat olleet onnellisesti yhdessä yli seitsemän vuotta ja puolison tytär on Kokkoselle aivan yhtä lailla rakas. Kun hän rakastui puolisoonsa seitsemän vuotta sitten, hän ei epäröinyt hetkeäkään, etteikö haluaisi olla juuri sen ihmisen kanssa huolimatta siitä, että tällä oli jo entuudestaan lapsi.

– Olen aina rakastunut ihmisiin uteliaasti, ilman mitään ehtoja siitä, että pitäisi olla jotenkin tietynlainen elämäntilanne.

– Meillä on todella toimiva uusperhe ja olen siitä onnellinen. Meillä kaikilla on kauhean avoimet ja hyvät välit. Lapsen äiti ja isä ovat antaneet minun olla tasavertainen vanhempi tytölle. Se on varmaan avainasemassa siinä, että kaikki toimii niin hyvin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt