Ruotsalainen kohukirjailija omistaa saaren Inkoossa – huomannut viime vuosina merkittävän muutoksen suomalaisten kielitaidossa

Julkaistu:

Ruotsinsuomalainen menestyskirjailija David Lagercrantz paljastaa, että hänen Minä, Zlatan Ibrahimović -kirjastaan tehdään elokuva.
Kirjailija David Lagercrantzin menestysromaaniin Minä, Zlatan Ibrahimovic (2011) kirjoitetaan parhaillaan elokuvakäsikirjoitusta. Romaani perustuu ruotsalaisen jalkapallosankarin Zlatan Ibrahimovicin elämään.

– Olen kirjoitusprosessissa mukana ja myös Zlatan haluaa antaa elokuvaan panoksensa. Elokuvasta on Hollywood-tuotanto ja se kuvataan niin Ruotsissa kuin ulkomailla, Lagercrantz paljastaa.

Lagercrantz, 55, on entinen Expressen-lehden toimittaja. Hän ei ole katunut päätöstään ryhtyä kirjailijaksi. Lagercrantz kirjoitti Stieg Larssonin (1954–2004) Millennium-trilogiaan jatkoa Larssonin kuoltua. Siitä on tullut niin kritiikkiä kuin kehuja.

– Olihan se kritiikin määrä aivan hirveä, mutta onneksi ajat ovat muuttuneet, Lagercrantz naurahtaa.

Ensimmäinen Lagercranztin kirjoittama Millennium-kirja on sarjan neljäs, Se mikä ei tapa (2015). Teoksen julkaisun jälkeen Lagercrantz teki huikean pr-kiertueen, vaikka samalla olisi pitänyt kirjoittaa käsikirjoitusta. Niin hän on tehnyt muidenkin kirjojensa kohdalla.

– Kirjoitin Tyttö joka etsi varjoaan -teokseen (2017) suuren finaalin, jossa (kirjasarjan päähenkilölle) Lisbeth Salanderille löytyy kaksoissisar. Tästäkin tehdään elokuva ja käsikirjoituksen pitää olla valmis helmikuussa, hän kertoo.


Kiireinen kirjailija löytää rauhaa ja hiljaisuutta Suomesta ja Inkoon saaristosta.

– Tyttö joka etsi varjoaan vei minut älyttömän pitkälle kiertueelle. Siksi olen kaivannut ajoittain Inkoon lähellä sijaitsevalle saarellemme, ruotsinsuomalainen Lagercrantz sanoo.

Suomalaisten kielitaito hiipunut

Kirjailijan rakkaus Suomeen juontaa hänen suomalaisen äitinsä puolelta. Inkoossa sijaitseva kesäpaikka oli aikanaan kirjailijan vanhempien asuttama, ja nyt se on monien vaiheiden jälkeen siirtynyt hänelle. Lagercrantz paljastaa olevansa saaren viides omistaja.

– Olen aina viettänyt kaikki kesät siellä ja traditio jatkuu.

Suomea kohtaan Lagercrantz sanoo tuntevansa valtavaa lämpöä. Satavuotias maamme on hänelle kuin toinen koti.

– Vaikka Suomi ei ole niin avoin kuin Ruotsi, rakkauteni Suomeen on suuri. Olen tosin viime vuosina huomannut, etteivät suomalaiset enää puhu niin hyvin ruotsia kuin aiemmin, hän sanoo.

Kirjailija kertoo nikkaroivansa saarellaan kaikenlaista. Siten hän saa ajatukset pois töistä. Hän kertoo myös nauttivansa puhtaasta vapaa-ajasta ja muiden kirjailijoiden teosten lukemisesta. Vaikka hän nauttii kiireisistä kirjakiertueista, hän tietää tarvitsevansa omaa rauhaa.

– Kirjailija ei pysty työskentelemään hyvin, jos hänen ympärillään on alati hälinää ja hässäkkää. Työstäessäni uutta kirjaa aloitan viiden jälkeen aamulla. Sitten vien kolme lastani kouluun ja sen jälkeen jatkan kirjoittamista, Lagercrantz kertoo.

Kuten monet muut kirjailijat, myös Lagercrantz tuskailee ajoittain aiheiden kanssa. Hän ei kirjoita pakosta vaan seuraa sitä tulta, joka saattaa yhtäkkiä syttyä pienestä liekistä.

– Odotan joskus kipinää melko kauankin. Aiheen löydettyäni tutustun siihen ja se onkin kuin rakkaus: ensin on tutustuttava, sitten ystävystyttävä ja näin rakkaus syttyy pikkuhiljaa, Lagercrantz kuvailee.

– Sitten kirjoittaminen lähtee käyntiin oikein kunnolla. En halua työhöni rutiinia, vaan haluan säilyttää rakkauden palon työhöni.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt