Yrjö, Jyrki

Viihde

Runoilija Arja Tiainen, 70, saattaa ostaa kännykän lähiaikoina: ”Olen harkinnut, että hakisin siihen apurahan”

Julkaistu:

Kirjallisuus
– Olen kokenut kaikki mahdolliset syövät ja hautajaiset, ja nyt haluan viihdettä, sanoo Arja Tiainen, jonka kirjoituskone on syössyt kapinallista kipinää vuodesta 1971.
Tuoksu kielii, että punainen nortti on kärynnyt rivitalohuoneistossa Vantaalla yli kaksi vuosikymmentä. Lattia ei ole hetkeen nähnyt imuria. Hyllyt, sohvat ja pöydät notkuvat kirjoja, lehtileikkeitä ja julisteita, perhealbumeita ja kirjoituskoneella täyteen hakattua valkoista kopiopaperia.

Kaaoksen keskellä liikkuu nahka-asuun paketoitu luonnonvoima. Runoilija Arja Tiainen huljauttaa posliinikupin keittiön kraanan alla, täyttää sen kahvilla ja sysää vieraan eteen pöydälle. Pöydällä on pastilliaski, puoliksi syöty suklaapatukka, sanomalehtiä ja maanvyöry käyntikortteja, postikortteja ja kirjeitä.

Arja Tiainen ei koskaan ole toiminut samoilla säännöillä kuin muu yhteiskunta. Moni asia, joita keskivertoihminen pitää itsestäänselvyytenä – kuten matkapuhelimen omistaminen tai siivoaminen – ei sovi hänen luonnolleen.

Kuittailua on tullut lapsuudesta asti, mutta Tiainen on kantanut sopeutumattomuutensa urheasti. Hänen säkeensä ovat antaneet äänen ihmisille, jotka eivät mahdu annettuihin kaavoihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Runoilija pyytää työhuoneeseensa yläkertaan. Paperikasojen keskellä on sähkökirjoituskone, jonka ääressä Tiainen viettää suurimman osan jokaisesta päivästään.

– Tässä on ainakin vuoden paperit pinossa. Sen huomaa, että mä oon aika helvetisti himassa, hän sanoo ja nauraa römeästi.


Pinon uumenissa hautuu omaelämäkerta, jonka Tiainen haluaisi julkaisuun vuoden päästä.

– Olen vääntänyt sitä kohta kymmenen vuotta.

Vaikka Tiaisen elämäntyyli näyttää ulospäin sekasortoiselta, sen ytimessä asuu kurinalaisuus. Hän kertoo 1980-luvun kustannustoimittajasta, joka olisi halunnut vain ryypätä runoilijan kanssa. Tiainen ilmoitti, että ei käy, työt ensin.

– Ihmisen täytyy olla pedantti voidakseen elää boheemia elämää koko ikänsä, hän toteaa.

– On oltava tappavan tasainen päivärutiini, että mitään syntyy. Lisäksi baarikaappini on tyhjä ja täältä on hirveän pitkä matka Alkoon. En ole koskaan konttinut missään.

Joulukuun 7. päivä Tiaiselta ilmestyi ensimmäinen teos viiteen vuoteen. Kirjeitä karkailevalle puolisolle on hänen 15. kirjansa. Se muun muassa peilaa runoilijan vanhempien evakkotaustaa tämän päivän pakolaistilanteeseen. Ensin Tiainen suunnitteli kirjoittavansa nykypakolaisista, mutta sitten hän oivalsi, että heidän pitää antaa kertoa tarinansa itse.

Joulukuun alussa Tampereen kaduilla taas oli valotauluissa esillä säkeitä, jotka Annikin Runofestivaali tilasi yhdeltätoista merkittävältä nykyrunoilijalta. Tiainen oli itseoikeutetusti yksi heistä.

Runoilija palaa alakertaan keittiön pöydän ääreen ja kahlaa läpi korttien ja kirjeiden sumaa. Runofestivaali on lähettänyt kutsukirjeen Tampereelle, kustantaja pyytää postikortilla tilinumeroa.

Arja Tiaisella ei ole koskaan ollut tietokonetta eikä kännykkää.

– Mulla on täydellinen työrauha, kun ei ole mitään somea häiritsemässä.

Toisaalta arjen pyörittäminen etanapostin ja lankapuhelimen avulla on yhä hankalampaa. Kerran kirjallisuustapahtumaan kutsuttu runoilija eksyi yötä vasten vieraaseen kaupunkiin eikä löytänyt hänelle varattua hotellia. Kännykkä olisi auttanut.

Tiainen onkii pöydältä kamman ja huiskii haiveniaan taakse. Hän arvelee, ettei matkapuhelinhankintaa voi enää kauan lykätä.

– Olen harkinnut, että hakisin siihen jonkun apurahan.

Runoilija nappaa suuhunsa pastillin ja sytyttää nortin. Tuhka varisee kirjekuoren päälle. Tiainen on kirjoittanut kirjeisiin ja kortteihin muistutuksia itselleen. Muista soittaa kustantajalle, postittaa verokortti, mennä runoiltaan. Pöydällä on myös kutsu Rauli Badding Somerjoen muistokonserttiin.

Kun mä sinut kohtasin / oli ilta ihanin. Baddingin Paratiisi-kappaleen sanoitus on Tiaisen ehkä tunnetuin hengentuote. Se on useana vuonna ollut maan soitetuin radiokappale ja nyt joulukuussakin Rajaton-yhtyeen tulkinta laulusta on vienyt Tiaisen säkeet suoraan albumilistan ykköseksi. Vaikka Tiaisen perintö siten siirtyy yhä uusille sukupolville, hän on puhunut tämän yhden laulun lyriikoista yhden elämän tarpeiksi.

– En mennyt (muistokonserttiin), ei ollut rahaa taksiin ja olen vähän kyllästynytkin siihen, että kaikki aina tinkaavat Paratiisista.

Arja Tiainen syntyi Seinäjoella lokakuussa 1947. Kansakoulussa ja kotona lasta toruttiin, sillä hän sai nelosia eikä oppinut kirjoittamaan oikein.

– Olin aina laiskanläksyllä. Minulta ei onnistuneet käsityöt eikä äidinkieli, vaikka osasin ulkoa Kalevalan ja Vänrikki Stoolin. Minulle huudettiin ja lyötiin karttakepillä sormille. Mutta mulla oli isot aivot. Niiden takia mä tartten edelleen tilaa.


Siihen aikaan erilaisen oppimisen tarvetta ja sanasokeutta ei tunnistettu, mutta Tiainen käänsi ne voimakseen. Hän rakasti olla esillä.

– Uhosin, että kirjoitan vielä nimeni taivaan kaariin. Mistä sellainen uho tulee lapselle, jota aina haukutaan? En tiedä. Jouduin tappelemaan sen puolesta, että saan olla mikä olen.

Tinkimätön kapinahenki teki Tiaisesta suomalaisen nykyrunouden kauhukakaran ja ensimmäisen näkyvän naisen. Hän oli feminismin lipunkantaja ennen kuin aatteesta tuli trendikäs, piikki päättäjien lihassa ja lähiöiden antisankarien äänitorvi.

Unelmat täytyy toteuttaa, tuskat kestää, viinat juoda, vuokrat maksaa, köyhiä puolustaa, vaaleissa äänestää, hän kirjoitti teoksessaan Vallan Casanovat (1979).

Esikoisteos Nukun silmät auki (1971), Vallan Casanovat ja muu alkupään tuotanto raikasti suomettuneisuuden ajan kulttuuri-ilmastoa. Tiainen oli naistenlehtien ja tv-ohjelmien vakiokasvo. Hän puhui ja kirjoitti avoimesti asioista, joihin liitetään yhteiskunnassa häpeän taakka – etenkin köyhyydestä. Runoilija on itse elänyt lähes aina kädestä suuhun, mutta kutsumusammatti ei lompakkoa katso.

Runous ei ole vaihtoehto / jollekin toiselle ammatille. / Se on kohtalo. Elinkautinen selli. / Lahja jota pitää kaikenaikaa kehittää. / Lyödä palloa seinään, sormiharjoitukset, etydit. / Maksoi mitä maksoi. Harva siitä mitään maksoi, Tiainen kirjoitti kokoelmassa Lapsilta kielletty (2012).

Kapina jatkuu. Runoilijan koko olemus uhmaa käsitystä siitä, miltä seitsemänkymppinen saa näyttää ja kuulostaa.


– En suostu siihen, että minun pitäisi asettautua koska olen tämän ikäinen. Asettautua mihin? Pursuan koko ajan jonkun säännön yli, aina on joku aitaus jossa minun pitäisi nököttää. Minusta ei tule koskaan mummoa.

Tiaisen toinen aviomies, kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Kalevi Haikara kuoli kymmenen vuotta sitten. Vähän aikaa sitten runoilija ymmärsi, että surutyö on ohi.

– Nyt mä olen vapaa! Aloin ajatella, että elämä voisi olla hauskaakin. Kesti kauan tajuta se.

Surutyöhön kuului raskaita vaiheita, kuten miehen päiväkirjojen lukeminen. Edellisen teoksensa Lapsilta kielletyn Tiainen omisti Haikaralle:

Rakkauden vuoksi mitä tahansa, / aavikot, vuoret.

Tiainen hamuaa olohuoneesta kehärummun, jonka hänen ”on-off-poikaystävänsä” on valmistanut. Kesällä Tiainen kierteli rummun ja miehen kanssa festivaaleilla jammailemassa.

– Olen kokenut kaikki mahdolliset syövät ja hautajaiset, ja nyt haluan viihdettä.

Tiainen puhuu ja puhuu, stadilaisella korostuksella asian vierestä ja yli, mutta rönsyn keskeltä löytyy aina jykevä pointti. Samalla tavalla paperiröykkiöiden lomasta on yli 40 vuotta seuloutunut kuolemattomia säkeitä, joissa Tiainen on sekä kiteyttänyt kunkin aikakauden hengen että sanoittanut ajattomia totuuksia ihmisyydestä.

Tiaisen kynänjälki ei ole ylevää hengenpaloa, vaan perunoiden ja rännän tuoksuista arjen rosoa. Moni luulee sen kertovan sataprosenttisesti tekijän oikeasta elämästä.

– Runoilija on sellainen, että se keksii nekin rakkaudet jotka se on oikeasti kokenut. Runoista on rakennettava sellaisia, että ne vaikuttavat realistisilta. Ei voi ottaa kappaletta todellisuudesta ja lykätä sitä suoraan paperille.

Vaikka Tiainen on saanut vihaisen naisen maineen, hänellä on aina ollut kyky iskeä silmää omille tekemisilleen. Kuka muu kuin suuri humoristi omistaisi kokonaisen kirjan epäonnistuneille ajokortinajamisyrityksilleen?

Mä näytän niille taivaan vallat, / uhoan pikkutunneilla. Kyllä tästä vielä ajetaan / Utsjoki-Kevo, Hanko ja Kuopio. / Ennen kuolemaa varmaan onnen kohdata saan, Tiainen kirjoitti 2006 teoksessaan Tää tojota ei lähe liikkeelle.

Ajokorttia hänellä ei ole vieläkään, mutta aikaahan on.

Tiainen kertoo huippuvuosiensa helsinkiläisistä taiteilijapiireistä anekdootteja, joissa seikkailevat suomalaisen kulttuurihistorian suuret nimet. Osa tarinoista saa korvat punaisiksi, niin värikäs draama niissä velloo.

Niitä tarinoita ei vielä laiteta julki. Yläkerrassa poreilee runoilijan elämäkerta, johon hän säästää mehukkaimmat muistonsa.

Tiainen on puhunut kolme tuntia, kun hän ilmoittaa, ettei jaksa enää puhua. Tarinoiden kertominen on sytyttänyt palon jatkaa muistelmaluonnosta nyt, kun stoorit maistuvat suussa tuoreena sylkenä.

Runoilija pyytää vielä kerran olohuoneeseen. Puisessa naulakossa roikkuu kellastunut balettitossupari. Näillä jalkineilla teini-ikäinen Arja Tiainen tapaili askelia balettikoulussa Helsingissä.

– Olin aina koulun kömpelöin, joten päätin että minusta tulee primadonna!

Ei tullut primadonnaa, mutta tuli pesunkestävä kapinallinen.

Arja Tiainen

  • Ikä: 70.
  • Ammatti: Runoilija. Tunnetuimpia teoksia Nukun silmät auki (1971), Saatanan tytär (1977), Vallan Casanovat (1979), Tää tojota ei lähe liikkeelle (2006). Lisäksi julkaissut kuunnelmia ja kaksi romaania. Kiertänyt luennoimassa muun muassa oppimisvaikeuksista. Valtion kirjallisuuspalkinto 1983, Pro Finlandia 2011, valtion taiteilijaeläke 2008. Kuulunut kolmeen puolueeseen, vasemmistoliiton eduskuntaehdokas 2012.
  • Perhe: Asuu Vantaalla yksin.
  • Plus: Osallistui tositelevisiota 20 vuotta etuajassa enteilleeseen Aikapommi-ohjelmaan (1983), jossa eri alojen tunnetut ihmiset viettivät muutaman vuorokauden keskenään suljetussa tilassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näyttelijä Liisa Paatso on kuollut

    2. 2

      Väkivaltatilanne Lohjalla – paikalla useita poliisipartioita

    3. 3

      Temptation Island -Eveliinan Instagram-video sytytti someraivon – rasistinen sana oli liikaa: ”En edes halua kuulla mitään anteeksipyyntöä”

    4. 4

      Varo tätä pelottavan uskottavaa huijausta – ”tunnuksellasi tehtiin 84,12 $ ostos”

    5. 5

      Uutuuskirja: Paljastuksia Tiger Woodsin pimeästä puolesta – jätti tyttöystävänsä tylyllä tavalla: ”Palauta antamani kaulakoru”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Sebastian Vettelin F1-autosta löytyi salainen vipu – tätä ei ole Räikkösen Ferrarissa

    2. 2

      Lentoemäntä Martina, 29, muuttui vuodessa täysin – vaaleaverikön uusi ulkonäkö lyö ällikällä: ”Halusin tulla aidoksi afrikkalaiseksi naiseksi”

    3. 3

      Sivullinen näki kuinka pyöräilijä pyyhälsi pelastuslaitoksen sulkumerkeistä välittämättä tulvivalle tielle – ja hävisi vedenpinnan alle

    4. 4

      Kirja: Maria Veitolan 5-vuotias poika aiheutti kiusallisen tilanteen HopLopissa – näin julkisuus vaikuttaa perhe-elämään

    5. 5

      Ohikulkija huolestui oudosta liikehdinnästä heikoilla jäillä ja soitti 112:een – kopteripelastajia odotti yllättävä näky

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Ruotsalainen huippu-DJ Avicii on kuollut 28-vuotiaana

    2. 2

      Monen kammoksuma muotivillitys saapui myös uikkarityyliin – tätä ei ole totuttu rannalla näkemään

    3. 3

      Asunnottomaksi jäänyt Björn, 54, ”muutti” Ruotsin-laivaan – näin paljon hän maksaa asumisestaan

    4. 4

      Sini Ariellin päässä pimahti kesken hääpäivän – pilasi koko juhlan käytöksellään: vasta sulhasen hiljainen itku hääyönä havahdutti

    5. 5

      Perheenäiti sai kylmiä väreitä, kun hänen taaperonsa kurkisti viemäriin ja sanoi legendaarisen kauhurepliikin – mistä tyttö oppi lauseen?

    6. Näytä lisää