Tanskalaisen menestyskirjailijan uutuusdekkari sijoittuu Kangasalle – sai idean tavattuaan suomalaisen Pirjon - Viihde - Ilta-Sanomat

Tanskalaisen menestyskirjailijan uutuusdekkari sijoittuu Kangasalle – sai idean tavattuaan suomalaisen Pirjon

Tanskalainen menestysdekkaristi Jussi Adler-Olsen sai lapsena Tanskan kuninkaalta luvan käyttää etunimeä Jussi. Mutta miksi hänen uutuusdekkarinsa päähenkilö on Pirjo?

–Jussi on Tanskassa todella harvinainen nimi, Jussi Adler-Olsen kertoo etunimestään.­

9.12.2017 13:05

Aivan ensimmäiseksi Jussi Adler-Olsen ottaa esiin assistenttinsa tekemän kansion.

Tanskalaiskirjailija on valmistautunut Suomen-vierailuun hyvin. Kansiossa on tietoja jokaisesta Adler-Olsenia haastattelevasta toimittajasta. Assistentti on hankkinut myös netistä toimittajien kuvat.

67-vuotias menestyskirjailija sanoo rakastavansa ihmisiä – ja se näkyy.

Lapsena Jussi Adler-Olsen oli vilkas ja utelias poika, joka vietti paljon aikaa mielisairaalassa. Adler-Olsenin isä oli tunnettu tanskalainen psykiatri Henry Olsen.

– Kurkin ovenraosta, kun vainajalle tehtiin ruumiinavaus, Jussi Adler-Olsen kertoo.

– Halusin nähdä, millainen vainaja on sisältä.

Jussi Adler-Olsenin Osasto Q -dekkareiden päähenkilö, poliisihahmo Carl Mørck sai nimensä yhdeltä potilaalta. Mørck tarkoittaa pimeää.

 Carl Mørck on sekoitus minua ja mielisairaalaan potilasta. Meissä kaikissa on sekä hyvyys että pahuus.

Mørck oli tappanut vaimonsa vahingossa tappelun seurauksena. Suru ja syyllisyys veivät hänet mielisairaalaan.

Jussi muistaa murhaajan kilttinä ja älykkäänä. Kuusivuotiaana hän sai mieheltä kissanpennun, jota he hoivasivat yhdessä.

– Carl Mørck on sekoitus minua ja mielisairaalaan potilasta. Meissä kaikissa on sekä hyvyys että pahuus.

Isänsä työn kautta Jussi oppi, että joidenkin lapsuus voi olla karmea. Jussi Adler-Olsen oli onnekas, sillä hän sai varttua rakastavassa perheessä. Nelilapsisen perheen ainoata poikaa pidettiin kuin kukkaa kämmenellä.

– Ristimänimeni on Carl Waldemar Henrik, mutta kolme sisartani kutsuivat minua Junioriksi. Äitini ei pitänyt siitä, joten hän alkoi kutsua minua Jussiksi ruotsalaisen oopperalaulajan Jussi Björlingin mukaan.

14 päivää ennen koulun aloittamista isä ilmoitti, että olet tästä lähtien Carl. Jussi istui nurkassa kolme päivää ja sanoi, ettei mene kouluun. Isä kirjoitti kirjeen Tanskan kuningas Fredrikille.

 Minulla on vieläkin tallella kuninkaan kirje. Siinä lukee, että sinä et ole Jussi Carl Waldemar vaan Carl Waldemar Jussi Henrik. Jussi ei voinut tulla ennen kuninkaan nimiä.

– Minulla on vieläkin tallella kuninkaan kirje. Siinä lukee, että sinä et ole Jussi Carl Waldemar vaan Carl Waldemar Jussi Henrik. Jussi ei voinut tulla ennen kuninkaan nimiä. Sain kuitenkin kuninkaalta luvan käyttää nimeä Jussi.

Koulussa Jussi oli hyvä kirjoittaja. Opettajat taputtelivat häntä kannustavasti olalle. Lukiossa tuleva menestyskirjailija jäi luokalleen. Kitaran soittaminen oli etusijalla.

– Isäni sanoi, että olet monipuolisesti lahjakas. Tee minulle palvelus ja käytä kykyjäsi. Jos et ole onnellinen siinä, mitä teet, tee jotakin muuta.

Ennen menestystä Adler-Olsen työskenteli muun muassa kustannustoimittajana ja sarjakuvatoimittajana.

Läpimurtonsa hän teki dekkarillaan Vanki (Gummerus) vuonna 2007. Se myös aloitti Osasto Q:n dekkarisarjan. Kesällä ilmestynyt kuudes Osasto Q:n dekkari Vartija kertoo tuhoisasta kultista.

Kirjan pahis on suomalainen Pirjo, joka asuu Kangasalla.

– Vuosia sitten vuokrasin asunnon suomalaiselle Pirjolle. Ihailin hänen selviytymistään yksinhuoltajana. Pirjo on fantastinen nimi. Sen voi ääntää vaikka Taiwanissa. Se ei ole outo.

 Pirjo on fantastinen nimi. Sen voi ääntää vaikka Taiwanissa. Se ei ole outo.

Kangasala tuli tutuksi suomalaisen tuttavan Pentin kautta. Tamperelainen Pentti kertoi itselleen tutusta alueesta, jossa on asunut paljon suomalaisia taiteilijoita ja runoilijoita.

– Kangasala on viaton paikka. Se on hyvä paikka kirjan pahikselle.

– Paras rikostarina syntyy siten, että perhe istuu ihanassa paikassa, aurinko paistaa, on kesä ja kirsikkapuut kukkivat. Mutta puskissa on pimeys, ja siellä on pahat voimat.

Skandinavia on Adler-Olsenin mielestä hyvä rikostarinan näyttämöksi. Brasiliassa, Kiinassa ja Japanissa kaikkein eksoottisin paikka on Pohjoismaat.

– Skandinaviassa on fantastinen sosiaalihuolto, mutta myös pitkät talvet ja pimeys, mutta me selviämme silti. On fantastista, että voimme elää täällä ja olla onnellisia.

Idea Vartijasta syntyi eräänä iltana Barcelonassa. Kööpenhaminalaisella Adler-Olsenilla on siellä kakkosasunto.

 Paras rikostarina syntyy siten, että perhe istuu ihanassa paikassa, aurinko paistaa, on kesä ja kirsikkapuut kukkivat. Mutta puskissa on pimeys, ja siellä on pahat voimat.

Hänen taidemaalarivaimonsa Hanne oli jo nukahtanut. Kirjailija istui yksin valveilla ja katsoi televisiosta ohjelmaa Tarot-korteista.

– Ihmiset uskoivat vaihtoehtoiseen parantamiseen. Siinä on kyse turvallisuudentunteesta.

Adler-Olsen oli koukussa. Alkoi vimmainen taustatyö, joka innoitti hänet kirjoittamaan dekkarin taivaankappaleita palvovasta yhteisöstä.

Faneille tiedoksi: seitsemäs Osasto Q-dekkari on jo ilmestynyt Tanskassa. Adler-Olsen aikoo rustata vielä kolme osaa. Hän päätti dekkarisarjan lukumäärän jo aloittaessaan ensimmäisen kirjan.

Nytkin sormet syyhyävät tekstin kimppuun.

– Olen ollut koko syksyn kiertueella. On mukavaa, että pääsen kotiin kirjoittamaan. Minusta tulee normaali ihminen taas.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?