Viihde

Tuntemattoman sotilaan yksityiskohdat herättävät keskustelua – kuvataanko elokuvassa historiaa todenmukaisesti? IS selvitti

Julkaistu:

Uusi Tuntematon murskaa katsojalukuja, mutta kuinka todellinen se on? IS katsoi elokuvan kriittisellä otteella.
”Konekivääri ampuu liian ylös!”. ”Konepistoolista pidetään kiinni niin, että kädet palaisivat!”. ”Puut on katkottu sahalla – ei kranaatti tee tuollaista jälkeä!”.

Klassikkoelokuva Tuntemattoman sotilaan kolmas Aku Louhimiehen filmatisointi on ehtinyt pyöriä teattereissa jo kolmatta viikkoa ja keskustelu sen historiakuvan totuudellisuudesta on jo päässyt vauhtiin. Mutta onko kritiikki perusteltua?
  • Katso video kulisseista: Yllä olevalla making of -videolla nähdään elokuvan työryhmän työskentelyä niin kuvauspaikoilla kuin erilaisissa sää- ja luonnonolosuhteissa. Mukana on myös kurkistuksia elokuvan kulissien hauskoihin hetkiin.
Kuten hyvin tiedämme, lähtee Väinö Linnan alkuperäisteos liikkeelle kesästä 1941. Siitä myös uusi Tuntematon alkaa.

Avauskuviin tunnelmaa tuo ajankohtaan harvinainen värielokuvapätkä Helsingistä, jossa Eduskuntatalon edustalla Mannerheimintiellä eli silloisella Heikinkadulla liehuvat Suomen, Saksan ja Ruotsin liput. Värielokuva on kuvattu syyskuussa 1940, jolloin Olympiastadionilla käytiin kolmen maan yleisurheilumaaottelu. Virheenä tuskin sitä voi pitää. Kuvat taustoittavat Suomen ja Saksan suhteiden lähentymisestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sitten mennään Ylämyllyn paloaukealle, jossa konekiväärikomppania on harjoitellut lähestyvän sodan varalta. Näin se oli. Varusmiehiä koulutti Ylämyllyllä 8. prikaati, joka jatkosodan alla vahvistettiin rykmentiksi. Näin syntyi JR8 - Tuntemattoman rykmentti. Talvisodan jälkeen aseisiin jäi liki 100 000 miestä Neuvostoliiton uuden hyökkäyksen pelossa, pääosin asevelvollisia. Heitä koulutettiin Ylämyllyn tapaisissa, etupäässä Itä-Suomeen perustetuissa varuskunnissa.

Ja sitten sota tulee, sinne lähdetään autokuljetuksella. Suomen kenttäarmeija siirtyi kesäkuussa lähemmäksi rajaa. Ei kuitenkaan vielä hyökkäysmuodostelmaan rajan pintaa, ettei se herättäisi Neuvostoliitossa epäilyksiä.

Tuntemattoman kolonnassa jyristää muun muassa 1930-luvun väkivahva yli 100 hevosvoimainen International Harvester -kuorma-auto, jollaisia oli otettu armeijan käyttöön ihan oikeasti. Elokuvan autot ovat ok.


Syttyy jatkosota 25. kesäkuuta 1941. Presidentti puhuu. Elokuvan esikuvana oleva jalkaväkirykmentti 8 on teltoissa Kiteen Tolosenmäellä 20 kilometriä rajasta. Suomen armeija odottaa hyökkäyslupaa.

Elokuvaan ilmestyy teksti: ”Pohjois-Karjala 4. heinäkuuta”. Nyt hyökätään. Näin se meni myös todellisuudessa. Vaikka virallisesti Karjalan Armeijan hyökkäys Laatokan pohjoispuolelle alkoi 10. heinäkuuta, Linnan rykmentti aloitti hyökkäyksen Tohmajärven tasalta etuajassa 5. heinäkuuta.

– Puut oli kaadettu sahalla, ei näyttänyt kranaattitulen kaatamilta, on kritisoitu.

Ei pidäkään näyttää. Venäläiset olivat tehneet 11. divisioonan lohkolla murrostuksia omalle puolelleen eli kaataneet puita sikin sokin korkeaan kantoon.


Koskela hyökkää kasapanoksella korsun kimppuun. Hän saa tulitukea.

– Kk-ampuu liian ylös, kuuluu kritiikki.

Korsu oli ylämäessä, joten yläkorolla pitikin ampua. Oikeasti se korsun tuhoaminen tapahtui Havuvaarassa rajan pinnassa 9. heinäkuuta.

Korsusta papattaa vastaan venäläinen Emma-pikakivääri, suomalaista raskasta konekivääriä hitaammin. Äänimaisema on aito. Oikealta kuulostavat luodin iskemät veteen, kun myöhemmin tullaan Tulemajoesta osin veden alla kahlaamalla.

Hyökkäys etenee metsiin. On hiljaista. Ympäriltä kuuluu voimakasta linnunlaulua.

– On lirokahlaajan ääntä, laulurastas, punakylkirastas ja kurki, suojelubiologi Erkki Virolainen Metsähallituksesta sanoo.

Alkaa olla elokuu, joten oikeastaan vain kurjen laulu kuuluu tuohon aikaan. Muiden lintujen laulut on tuolloin jo laulettu. Myöhemmin talvikuvissa huhuilee helmipöllö. Ne olivat Goran taisteluita tammi-helmikuussa, joten pöllö saattoi jo huhuilla.


Alikersantti Rokka ja hänen kotinsa esitellään. Kannakselaiset Rokat ovat joutuneet lähtemään evakkoon talvisodan rauhan 1940 jälkeen. Rokan talo voisi olla välirauhan evakkotalo, mutta talo ei vaikuta uudelta, ei sisältä eikä ulkoa. Ulkomuodoltaan talo muistuttaa kovasti Rokan esikuvan Viljam Pylkäksen kotia Sakkolan Haparaisten kylässä Kannaksella.

Linnan kertomuksesta voi päätellä Rokan perheen myöhemmin muuttaneen Kannakselle, koska Rokka kertoo 1943 raskaana olevan vaimonsa leikkaavan siellä ruista. Mutta jatkosodan alkaessa 1941 hänen olisi pitänyt asua jossain Tampereen seudulla Kangasalalla tai Lempäälässä, minne Haparaisten väki talvisodan jälkeen evakuoitiin. Ja todennäköisesti perhe olisi vielä asunut toisten nurkissa.
  • Katso alla olevalta videolla Tuntemattoman sotilaan traileri:

Rokan talossa on hevonen. Useimpien hevoset oli otettu armeijaan, mutta ehkäpä paikallinen hevosenottolautakunta on ollut suopea kotinsa menettänyttä Rokkaa kohtaan. Hevonen sai jäädä.

Taas rintamalle ja syöksyveneillä vesistönylitykseen. Moottori on 4-sylinterinen boxeri – siis unkarilainen Kovacs m/34, kuten oli kun Linnan pataljoona teki maihinnousun Lunkulan saareen Laatokalle heinäkuun lopulla.

Elokuvan yksi kohokohta: Hietanen tuhoaa venäläisen panssarivaunun. Laineen Tuntemattomassa vaunu oli saksalainen Panzer IV, nyt vaunu on venäläinen T-34. Ihan oikeasti JR 8:n tuntematon pioneerikersantti tuhosi miinalla Klim Voroshilov -vaunun Prääsä–Pyhjärvi-tiellä 10. syyskuuta 1941.



Hyökkäys jatkuu kohti Petroskoita. Uudessa Tuntemattomassa näkyy harmaita hirsitaloja. Ne näyttävät länsisuomalaisilta. Karjalaistalojen päätykolmioiden ja ikkunanpielien koristelaudat puuttuvat. Kivinavettakin näkyy. Sellaisia ei Itä-Karjalassa ollut. Navetat rakennettiin sielläpäin yleensä asuinrakennusten jatkeeksi.

Petroskoi eli Äänislinna vallataan lokakuussa. Rakennuksissa näkyy pönttöuuneja, jotka olivat tyypillisiä suomalaisissa taloissa.

Asemasotaa Syvärillä. Rokka pääsee lomalle. Perheelliset olivat etusijalla lomissa. Kotirintamalla leikataan ruista.

– Ei viikatetta noin käytetä”, arvostelijat sanovat.

Mutta kyseessä olikin sirppi, jolla vilja korjattiin lyhteiksi. Vilja kuivattiin ja puitiin Suomessa 1940-luvulla yleisesti vielä riihissä. Lyhteet nostettiin orsille kuivumaan.

– Rokan vaimolla on punaiset puukengät, kuuluu huomio.

Sangen mahdollista. Viipuri oli lähellä ja sen tavarataloista sai kaikenlaista. Kumipohjakengät olivat sodan aikana kiven alla.



Rintamalle korsuun. Siellä palaa paksuja pöytäkynttilöitä. 1940-luvulla teollisestikin valmistetut kynttilät tehtiin kastamistekniikalla, millä saatiin ohuita mutta hyvin palavia kruunukynttilöitä.

Rokka palaa Lammion ja Sarastien puhuttelusta komentopaikalta ja ottaa syliinsä säikyn kanin.

– Rokka ei voi saada kiinni kania! hihkuu kriittinen katsoja.

Luonnonjänistä tuskin saisi kiinni, mutta korsussa saattoi olla kesykaneja lemmikkeinä.

Asemasota päättyy ja komppania lähtee vetäytymään Syväriltä. ”Vihollinen on aloittanut suurhyökkäyksen Kannaksella”, kuuluu radiosta. Se oli alkanut jo 10 päivää aikaisemmin, mutta jotenkinhan tilanteen muutos pitää kertoa elokuvassa.

Kannakselta Rokan perhe lähtee evakkoon kesäkuussa 1944. Kaura on kuitenkin joutunut puintikypsäksi oudosti etuajassa.

Vihollisen tykistö ampuu. Ei näy Hollywood-elokuvista tuttuja bensiiniräjähdyksillä tehtyjä liekkimeriä. Kranaatin iskemä on sellainen, mitä trotyylin räjähdyksessä syntyy.


Konepistoolilla kyllä ammutaan paljon siihen nähden, kuinka paljon niitä oli jatkosodassa jakaa taistelijoille. Mutta kuka jaksaisi katsoa pulttilukkoisen ”Pystykorvan” veivaamista?

– Kädet palaa, jos noin pitää kiinni, kommentoi katsoja.

Useimmiten Suomi-konepistoolista pidetään kiinni lippaasta, kun ammutaan tuelta. Näyttelijät on koulutettu aseen käyttöön. Juoksuhaudan vyörytyksessä vaistoammunnassa aseen piippua painetaan alas, että se ei nousisi. Jäähdytetty vaippa eristää käden kuumasta piipusta.

Entä se julkisuudessa puhuttanut naiskuva? Lotat näkyvät niissä tehtävissä, joissa he rintamalla palvelivat. Pääsidontapaikoilla, kenttä- ja sotilassairaaloissa sekä kaatuneiden evakuoimiskeskuksissa oli lottia myös. Jos haavoittuneiden matkaa olisi seurattu rintamalta pidempään, todennäköisesti myös lottia ja työvelvollisia naisia olisi näkynyt. Asetta kantoivat vain koulutuksen saaneet, ainoastaan kotirintamalla, tarkemmin Helsingin ilmapuolustuksessa palvelevat valonheitinlotat.

Mikä oli lopputulos? Hyvin tarkkaa on uuden Tuntemattoman historiankuvaus.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt