Viihde

Martti Suosalo näyttelee pappansa kaveria: ”Jalmari piti sotaorvoista huolta”

Julkaistu:

Teatteri
Suomen hauskin mies -näytelmän Toivo Parikka muistuttaa näyttelijä Jalmari Parikkaa, joka teki komediaa vankileirilläkin.
Elokuussa 1918 monarkistit yrittivät saada Suomesta kuningaskuntaa. Niinpä vangitun teatterinjohtajan Vihtori Huhdan johdolla alettiin harjoitella pilkkanäytelmää Suomen kuninkaasta.

Ohjaaja Heikki Kujanpää luki tuon pienen maininnan Mikko-Olavi Seppälän väitöskirjasta (Teatteri liikkeessä). Siitä tuli kimmoke tehdä sekä näytelmä että elokuva Toivo Parikasta, vankileirillä huvinäytelmää tekevästä työväenteatterin johtajasta.

– Toivo on fiktiivinen henkilö, mutta hänen esikuvana on lähinnä Jalmari Parikka, on hänessä Aarne Orjatsaloakin, Kujanpää kertoo.

Toki teatterinjohtajana, näyttelijänä ja punakaartissa vaikuttaneesta Jalmari (Hjalmar) Parikasta (1891–1959) olisi saanut näytelmän, mutta Kujanpäätä ei innostanut henkilökuva.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jalmari on mielenkiintoinen henkilö, mutta draama ei synny pelkistä faktoista, Kujanpää sanoo.

 

Huumori on tapa selvitä vaikeista asioista, hauskuus on ollut aina selviytymiskeino.

Suomen hauskin mies -näytelmän ensi-ilta oli Helsingin Kaupunginteatterissa 2.11. Elokuva tulee maaliskuussa. Molemmissa on pääroolissa Martti Suosalo.

Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Kujanpää ja Mikko Reitala, näytelmän Reitala ja Kujanpää. Eli elokuvassa Kujanpää kantaa isomman vastuun tekstistä, näytelmässä se on Reitalalla.

Suosalo ei ihmettele lainkaan, että vankileireillä tehtiin huvinäytelmiä. Myös roisia huumoria viljeltiin – kuten kaikkialla, missä ihmisen perusturva on järkkynyt.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Huumori on tapa selvitä vaikeista asioista, hauskuus on ollut aina selviytymiskeino, Suosalo tietää.

Martti Suosalo on ollut tietoinen Toivo Parikan esikuvasta Jalmari Parikasta, sillä Parikka oli hänen isoisänsä Martti Suosalon hyvä tuttu. Martti Suosalo oli harrastajanäyttelijä, jonka isä Kalle Suosalo ammuttiin sisällissodan aikana Pietarsaaressa tupakkatehtaan seinää vasten kuuden muun miehen kanssa.

– Jalmari Parikka piti sitten sotaorvoista huolta heitä kurssittamalla, Suosalo tietää.

Pietarsaaressa viiden muun työväenliikkeen johtohenkilön kanssa vangittu Kalle Suosalo oli Sdp:n piirisihteeri ja kansanedustaja.

Teloitus tapahtui, kun tykistöjääkäreiden juhlassa humaltuneet päättivät panna vankien kuolemantuomion saman tien täytäntöön. Myös ratkaisua vastustanut varatuomari Johannes Jääskeläinen ammuttiin.


Martti Suosalo oli yhteydessä Jalmari Parikkaan elämänsä loppuun asti.

– Kun isoisäni tuli 50-luvulla Helsinkiin syöpähoitoihin, Jalmari oli mukana viettämässä isoisäni peijaisia, Martti Suosalo kertoo.

Vuonna 1918 sisällissodan jälkeen vankileireillä olleiden punaisten joukossa oli monia teatterinjohtajia ja näyttelijöitä. Kun kuolema varjosti elämää, huvinäytelmän teko vei ajatukset muualle.

– Jostakin Vihtori Huhtakin sai voimia tehdä näyttelijöiden kanssa pilkkanäytelmää niin, että jopa vartijat suojelivat heitä, Kujanpää toteaa.

Koomisuus syntyy usein siellä, missä elämä ei ole kivaa. Näytelmässä Toivo Parikalta syntyy näyttelijätovereiden kanssa huvinäytelmä vankileirin kapteenin arvovieraille. Se tosin kannattaakin tehdä, kun palkkioksi tarjotaan hengissä pysymistä.

Ei Jalmari Parikkakaan lopettanut näyttelemistä Turun vankileirillä. Hän näytteli vangittuna farssimaisessa Setä-komediassa.

– Vartijat tekivät valot ja auttoivat rekvisiitassa, Kylänpää tietää lähdeaineistonsa perusteella.

Parikkaa arvostettiin erityisesti Moliéren koomisten roolien esittäjänä. Hän teki myöhemmin noin 50 elokuvaroolia. Erityistä huomiota hän sai Sampsa Samperina sotilasfarssissa Niin se on, pojat (1942).

Teatterinjohtajana Parikka oli Porin ja Viipurin työväenteattereissa sekä Mikkelin teatterissa ja Vaasan teatterissa.

Sisällissodassa Jalmari Parikka oli punakaartin Vuoksenlaakson komppanioiden päällikkö sekä rintamapäällikkönä. Hänet vangittiin Naulassaaren taistelun jälkeen. Hän sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi.


Ehkä juuri vankileirin kauheuksissa Parikassa jalostui komediallinen lahjakkuus. Pieni ja hento mies istui myös kokonsa takia paremmin hauskan miehen kuin tulisen rakastajan osaan.

Mutta ei Parikka vaille rakkautta jäänyt omassa elämässään. Hän oli kaksi kertaa naimisissa.

Näytelmän ja elokuvan toinen esikuva Aarne Orjatsalo (1883–1941) oli lähes kaksimetrinen näyttelijä. Hän työskenteli Kansallisteatterissa, Tampereen Teatterissa sekä Tampereen Työväen Teatterissa, jossa hän oli myös johtajana.

Sisällissodassa Orjatsalokin oli punaisten riveissä. Kuolemantuomion saatuaan hän lähti maanpakoon. Muurmannin legioonassa hän sai vastustajikseen myös äärivasemmistolaiset.

Toisen kuolemantuomion Orjatsalo sai bolshevikeilta. Mies ei lannistunut vaan pakeni Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Punaisten joukkoarmahdus mahdollisti paluun Suomeen, mutta oikeistoradikalismi ajoi Orjatsalon takaisin New Yorkiin.

Orjatsalo oli hurja mies. Avioliittoja hän ehti solmia neljä. Näyttelijänä hän oli korkealle arvostettu.

– Väitetään, että Orjatsalo karkasi valkoisten saartorenkaan läpi naiseksi pukeutuneena, Kujanpää kertoo.

Jalmari Parikkakaan ei vähätellyt taitojaan. Kun rovasti kysyi häneltä, mikäs mies sinä olet, Parikka vastasi: Suomen hauskin mies.

Jalmari Parikka

  • Syntyi 16.10 1891 Sortavalassa ja kuoli 27.3. 1959 Helsingissä.
  • Parikka työskenteli näyttelijänä ja teatterinjohtajana mm. Vaasan Teatterissa, Mikkelin Teatterissa ja Porin ja Viipurin työväenteattereissa. Näytteli noin 50 elokuvassa.
  • Suomen sisällissodassa Parikka toimi Vuoksenlaakson punakaartin komppanianpäällikkönä. Vangiksi jäätyään hän sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt