Houskan linnassa sijaitsee ”Helvetin portti”, johon lasketuille tapahtui kauheuksia – kummituskirjailija kertoo - Viihde - Ilta-Sanomat

Houskan linnassa sijaitsee ”Helvetin portti”, johon lasketuille tapahtui kauheuksia – kummituskirjailija kertoo

Uskaltaisitko astua Houskan linnaan?

Uskaltaisitko astua Houskan linnaan?

Julkaistu: 4.11.2017 13:06

Julkaisemme kummituskirjailija Mervi Kosken valitseman hyytävän kauhutarinan.

Kirjailija-informaatikko Mervi Koski on kirjassaan Maailman merkillisimmät kummitustarinat (Minerva 2017) tehnyt pitkän kummituskierroksen maailman eri kolkkiin. Hänen mukaansa kautta aikojen maailman melkein joka kolkassa on kummiteltu.

– Pyhäinpäivänä vainajilla oli tapana Suomessakin saapua entiseen kotitaloonsa saunomaan ja aterioimaan tai vaikkapa vetämään pysähtyneen seinäkellon. Elävät yrittivät toisinaan hillitä vainajien menoa hautaamalla heidät eristyksiin saareen.

Hänen mukaansa se ei ole linna eikä mikään, jossa ei ole entistä asukasta liihottelemassa haamuna pitkin hämyisiä käytäviä.

–  Kummitukset eivät tyydy hiippailemaan vain vanhoissa linnoissa. Haamut liikkuvat maalla, merellä ja ilmassa, ja niitä voi tavoittaa lentokoneista, kilpa-autoista ja moottoripyörien kyydistä. Kokonaiset aavejunat kiitävät yössä valot hehkuen. Ne, joilla ei ole muuta kulkuneuvoa liftaavat maailmalla ajasta ja paikasta riippuen hevoskärryjen tai autojen kyytiin ja häviävät yllättäen hautausmaan tai onnettomuuspaikan kohdalla kulkuneuvosta, hän kertoo.

Uskooko Koski itse kummituksiin?

– Siihen on vaikeaa antaa vastausta, koska ihmisen aistit ja vaistot tehdä havaintoja ovat hyvin rajalliset, jos vertaa vaikkapa vain koiraan. Mielikuvitus saattaa tehdä tepposet. Siksi päättelemällä asiaa ei voi ratkaista.

Kuvituskuva

Hän sanoo näkökulmansa olevan lähinnä folkloristinen.

– Kummittelu koukuttaa, koska siinä paljastuu ihmismielen salaiset sopukat ja elämän koko kirjo. Tarinat kertovat ihmismielen peloista, oikeudenmukaisuudesta, vääryydestä ja kostonhalusta, mutta myös lämpimästä välittämisestä ja inhimillisyydestä. Usein vainaja tulee jättämään aaveena hyvästit lähimmilleen tai kummitteleva isä pelastaa lentäjätyttärensä turmalta varoittamalla vaarasta. Jotkut huvittelunhaluiset haamut eivät malttaneet jättää maailmaa, vaan ilmestyivät yhä uudelleen juhlimaan. Hyväntahtoisten haamujen läsnäolo yllätti.

Pyysimme Koskea kertomaan Maailman merkillisimmät kummitustarinat -kirjansa hyytävimmän kummitustarinan. Hän kertoo Houskan linnasta, josta mm. Ghost Hunters on tehnyt ohjelman vuonna 2009. Lue omalla vastuullasi:

Houskan linna

Hyytävimpiin tarinoihin lukeutuvat ne, joissa tehdään hyppy tuntemattomaan esimerkiksi aavemaisen metsän syvyyksiin tai maan uumeniin. Goottilainen Houskan linna, jota paikalliset asukkaat pitävät ”Helvetin porttina”, sijaitsee Tšekin valtiossa noin 47 kilometrin päässä Prahasta hiekkakallioisella kukkulalla. Linna sijaitsee syrjäisellä seudulla suoalueen ja tiheän metsän keskellä. Se on aikansa parhaimmin säilyneitä linnoja. Linnan rakensi Bohemian hallitsija Ottokar II vuosina 1253–1278 hallintokeskukseksi, eikä sillä ollut puolustusmielessä merkitystä. Myöhemmin linna joutui aristokraattien käsiin ja sen omistajat vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Vuosina 1584–1590 linna sai renessanssisen asun.

Kerrotaan, että linna rakennettiin pitämään paholaiset poissa maan päältä. Maassa sijaitseva pohjaton reikä, josta oudot oliot pyrkivät ulos, ympäröitiin linnalla. Erityisesti linnan kappeli on kuuluisa moninaisista kummituksistaan, koska siellä sijaitsee tuo suuri reikä, jota kutsutaan ”Helvetin portiksi”. Sen sanotaan olevan niin syvä, ettei kukaan voi nähdä sen pohjaa. Kun linnaa alettiin rakentaa, haluttiin tietää, mitä tuon suuren reiän pohjalta löytyisi. Kuolemaantuomituista vangeista valittiin vapaaehtoisia, jotka laskeutuisivat köyden avulla tutkimaan reikää ja palaisivat sitten maan päälle kertomaan löydöksistään. Vain muutama sekunti sen jälkeen, kun ensimmäinen vanki oli laskeutunut alas, syvyyksistä alkoi kuulua kauhun huuto. Kun tuo ihmisparka nostettiin köydellä ylös, huomattiin, että hän näytti ainakin 30 vuotta ikäänsä vanhemmalta. Hiukset olivat harmaat ja kasvot ryppyiset. Hän joutui mielisairaalaan, jossa hän menehtyi parin päivän kuluttua kertomatta, mitä hän oli nähnyt ja kokenut.

Juuri noiden ”Helvetin porttien” läheisyydessä kappelissa on havaittu runsaasti kummittelua, esimerkiksi päätön musta hevonen juoksentelemassa. 1800-luvulla huomattava kirjailija yöpyi linnassa ja kertoi myöhemmin nähneensä sisäpihalla mustasiipisiä paholaisia lentelemässä. Muutkin ovat nähneet alueella olentoja, jotka ovat kuin puoliksi ihmisiä, puoliksi eläimiä. Toiset ovat kertoneet, että olennoissa on sammakon tai bulldogin piirteitä.

Linnan kellari on saanut kutsumanimen ”Saatanan toimisto”. Kerrotaan, että siellä on toimistotuolina valtaistuin, johon kuuluu torvi ja atrain. Toimistoapulaisena käyskentelee haamupappi mustassa kaavussa.

Lisää kirjan hyytäviä tarinoita. Kuuntele podcast Bellin noidasta:

Tuoreimmat osastosta