Menetyskirjailija Dan Brown huomenna Suomeen: ”Ehkä löydän aiheen seuraavaan kirjaani” - Viihde - Ilta-Sanomat

Menetyskirjailija Dan Brown huomenna Suomeen: ”Ehkä löydän aiheen seuraavaan kirjaani”

Dan Brown varjelee yksityisyyttään tarkasti ja voi siksi liikkua maailmalla suhteellisen vapaasti. IS tapasi torstaina Suomeen saapuvan menestyskirjailijan Barcelonassa.

Dan Brown kiertää maailmalla mainostamassa uutuusteostaan Alku. Frankfurtin kirjamessuilla hän vieraili reilu viikko sitten.­

25.10.2017 18:04

Kukapa ei tulisi Suomeen, jos saa sellaisen kutsun kuin minä, menestyskirjailija Dan Brown huudahtaa.

Miehen teosten suomalaiskustantaja WSOY lähetti taatusti erilaisen kutsun Helsingin kirjamessuille. Brown sai videon, jossa suomalaisnainen nousee talvisesta avannosta kädessään Brownin kirja.

– En voinut kuin hyväksyä kutsun. Sanoin tiimilleni, että meidän on pakko mennä kirjakiertueella Suomeen. Mutta kaikki muut, älkää lähetelkö videoita, Brown vitsailee.

Ensi viikon lauantaina Dan Brown esiintyy Helsingin kirjamessuilla yli tuhannelle kuulijalle.

Brown liikkuu kiertueellaan yksityiskoneella. Suomeen hän saapuu Puolasta. Hän odottaa Helsingin-vierailuaan ja toivoo ehtivänsä lyhyen visiitin aikana nähdä mahdollisimman paljon pääkaupunkiseutua.

– Ehkä löydän Suomesta aiheen seuraavaan kirjaani. Nimeksi voisi tulla Finland Fiasco, hän heittää.

Maailman suosituimpien kirjailijoiden joukkoon kuuluva Brown on saapunut Barcelonaan puhumaan uudesta Alku-kirjastaan. Katalonialaiskaupunki oli ymmärrettävä valinta, sillä romaanissa seikkaillaan Espanjassa.

Da Vinci -koodi nosti Brownin kuuluisuuteen. Hänen kirjojaan on myyty yli 200 miljoonaa kappaletta. Alku-teoksessa lukijoille tuttu Harvardin symbologian ja uskonnollisen ikonologian professori Robert Langdon aloittaa seikkailunsa Bilbaon Guggenheim-museosta. Sinne hänet on kutsunut ex-oppilas, miljardööri ja futuristi Edmond Kirsch. Nelikymppisestä miehestä on tullut supertunnettu, sillä hänen innovatiiviset keksintönsä ja ennustuksensa kiinnostavat ihmisiä.

Juhlan aikana Kirsch pitää puheen, jossa painottaa haluaan vastata ihmisten pohtimiin kysymyksiin kyseenalaistaen muun muassa uskonnon. Nero väittää, että hänellä on hyvässä piilossa oleva tunnussana kaikkiin vastauksiin. Kirsch kuitenkin ammutaan kesken puheen.

Siitä lähtee tapahtumasarja, jossa Langdon matkaa yhdessä Guggenheimin johtajattaren, Espanjan kruununprinssin kihlatun Ambra Vidalin kanssa eri puolilla Espanjaa. Parivaljakon on löydettävä Kirschin tunnussana, jotta he voisivat avata suuren salaisuuden.

Mielenkiintoiseksi hahmoksi tarinassa muodostuu inhimillisiäkin piirteitä omaava tekoäly Winston, mutta ei Brown ole unohtanut koodejaan, taidetta tai symboleitaan. Mukana on tällä kertaa myös some-maailma.

Tietotekniikka on tekstissä melkoisen suuressa roolissa, sillä Brown haluaa pohtia sen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vaikutuksia ihmismieleen.

– Edmond Kirsch on yhdistelmä kahdesta visionääristä, Ray Kurtzweilistä ja Elon Muskista. Yhdistin heidän nimet ja syntyi Kirsch, hän kuvailee synnyttämänsä teknologineron taustaa.

– Mielestäni he ovat ihmisiä, jotka näkevät tulevaisuuden muita selvemmin. Niin teki myös Steve Jobs. Miehet luovat tulevaisuuttamme. Nykyajan tosijulkkiksia ovat tulevaisuus ja teknologia, hän tietää.

Monesti historian vääristelystä syytetty Brown painottaa heti alkusanoissa, että tekstissä kaikki taiteeseen, historiaan, arkkitehtuuriin ja uskontoon viittaavat väitteet ovat totta.

Olen tavannut Brownin kolme kertaa, viimeksi vuosi sitten Firenzessä. Tuolloin hän mainosti näyttelijä Tom Hanksin ja ohjaaja Ron Howardin kanssa samannimiseen kirjaansa perustuvaa Inferno-elokuvaa. Hän muistaa tapaamisemme ja toivoo, että näemme myös kotikaupungissani.

– Sony on ostanut oikeudet kirjoihini, mutta en tiedä tuleeko tästä teoksesta elokuvaa. He kyllä ovat sanoneet rakastavansa Alkua, hän paljastaa.

Istumme Antoni Gaudin suunnittelemassa, 1900-luvun alussa valmistuneessa Casa Milassa (La Pedrera). Paikka valikoitui siksi, että Alun tapahtumissa vieraillaan myös tässä Barcelonan rakennuksessa.

Brown on yhtä miellyttävä kuin ensi kerran tavatessamme 2014. Hän on timmissä kunnossa ja onkin sanonut majoittuvansa vain sellaisiin hotelleihin, joissa on kuntosali – myös Suomessa.

Yhdysvaltain itärannikolla Uudessa Englannissa asuva Brown on ollut aina tarkka yksityisyydestään. Se on hänen mielestään tärkeä seikka, kun hän tekee kirjojensa taustatyötä.

– Voin vapaasti liikkua missä päin maailmaa tahansa. Ei minua kukaan tunne, ja hyvä niin, hän kiittelee.

Pienenä poikana Brown tykkäsi kertoa tarinoita. Viisivuotiaana hän saneli äidilleen tarinan, jonka äiti kirjoitti kirjaksi. Dan-poika teki sivuille piirrokset. Teosta painettiin yksi kappale. Myöhemmin Brown alkoi kirjoittaa tosissaan.

– Kolmea ensimmäistä kirjaani myytiin ehkä 27 kappaletta, joista äitini osti 15, hän naurahtaa.

Brown kertoo olleensa aina kiinnostunut tarinoiden kertomisesta. Kotona ei ollut tarkoituksella televisiota, sillä opettajana toiminut isä halusi poikansa keskittyvän lukemiseen.

– Olen tänä päivänäkin sitä mieltä, ettei ole väliä kenen kirjailijan teoksia luetaan, kunhan ihmiset vain lukevat, hän painottaa.

– Minun valintani on aina ollut kirjojen lukeminen.

– On sanottu, että ihmiskunta tuhoaa itsensä. Maailmassa ainakin vielä rakkaus voittaa vihan, Dan Brown muistuttaa.­

Espanja valikoitui Brownille Alku-teoksen tapahtumien paikaksi luonnostaan. Brownilla oli koulussa espanjankielisiä ystäviä. Heidän kauttaan hän kiinnostui maan kielestä ja ryhtyi opiskelemaan sitä.

– Isäni tosin sanoi, että voisin käyttää aikaani muuhun. En juonut enkä polttanut, joten kulutin energiani opiskeluun. Nyt otan drinkin silloin tällöin, mutta en edelleenkään polta, hän kertoo.

Maan elämäntyylikin on aina kiehtonut Brownia. Hän oli 15-vuotiaana vuoden Espanjassa. Eräällä matkallaan Brown kävi tutustumassa kuninkaan palatsiin ja oli haltioissaan näkemästään. Vierailu jäi mieleen; nyt Alussa on mukana kuningas, kruununprinssi ja palatsi.

– Tämä on nyt kahdestoista kerta, kun olen täällä. Espanjalaiset vaalivat perinteitä, heillä on aikaa istua perheen kesken saman pöydän ääreen ruokailemaan, ja aterian jälkeenkin jäädään juttelemaan. Nykymaailmassa tämä on harvinaista, hän ihastelee ja miettii, miten asiat mahtavat olla Suomessa.

Brownin mielestä espanjalaiset osaavat pitää kiinni myös perinteistä ja yhdistää ne hienosti tulevaisuuden visioihin.

– Kirjojeni viesti on aina ollut; kuunnelkaa ja kunnioittakaa ihmisiä. Tekstissä mielipiteet eivät välttämättä ole omiani, sillä tarkoitus on herättää keskustelua, hän kiteyttää.

Jo Da Vinci -koodin (2003) kirjoittaessaan Brown keskusteli eri uskontokuntien pappien kanssa. Hän kertoo, että varsinkin katolilaiset nunnat kiittelivät teosta. Alku-teoksessa otetaan voimakkaasti kantaa uskontoon sekä siihen, miten tekniikka voisi muuttaa eri uskontoja. Tekstissä pohditaan myös uskonnon merkitystä 2000-luvulla sekä ateismia.

Brown kertoo keskustelleensa uskonoppineiden kanssa kirjansa väittämistä. Hän myöntää joidenkin olleen samaa mieltä siitä, että uskonnon on muututtava ja tultava lähemmäksi tätä päivää. Osa papeista oli Brownin uusista ajatuksista kauhuissaan.

– Olin hyvin uskovainen nuorena ja kävin sunnuntaisin kirkossa. Kun hyvä ystäväni kuoli 11-vuotiaana leukemiaan, kysyin papilta, miksi hänet vietiin meiltä. Pappi sanoi sen olleen Jumalan tahto ja suunnitelma. En voinut hyväksyä sitä. Siitä hetkestä aloin kyseenalaistaa uskoani ja ajauduin kohti tieteen maailmaa, hän paljastaa.

– Kysyn itseltäni edelleen, mihin uskon. Se on jatkuva prosessi ja olen oikeasti hämilläni. Etsin edelleen vastauksia, hän tunnustaa.

Uskonnon on Brownin mielestä kehityttävä. Muuten nuoria ei saada sitä ymmärtämään saati käymään kirkossa.

– Meille opetettiin ylösnousemus ja Jumalan sana. Nykysukupolvella on iphonet ja muut älylaitteet. Eivät he halua kuulla ylösnousemuksesta, Brown uskoo.

Kirjailija uumoilee, että sadan vuoden kuluttua vanhat uskonnot ovat hävinneet ja teknologian ansiosta eri uskonnot näyttävät täysin toisenlaisilta kuin nyt.

Brown sanoo Alun olevan kiinni niin tässä päivässä kuin vanhassa ajassa.

– Pidän siitä, että voin yhdistää historiaa ja teknologiaa. Nautin Alun kirjoittamisesta. Toivottavasti lukijatkin nauttivat.

Miettiessään menestystään ja sen tuomaa varallisuutta hän sanoo olevansa edelleen se poika, joka viisivuotiaana saneli äidilleen ensimmäisen tarinansa.

– Vaikka olen menestynyt, en ajattele asioita siten, mikä kirja on minulle tärkeämpi. Tosin myönnän, että Da Vinci -koodi sai aikaan myrskyn. Tajutessani sen tuoman suosion olin kuin halvaantunut. Kirjoittaessani sitä en voinut kuvitellakaan, millaisen reaktion se ihmisissä saa aikaan, hän muistelee.

Muun muassa Da Vinci -koodin, Infernon sekä niistä tehtyjen elokuvien myötä Brownin suosio on ollut jo vuosia vankka. Hän naurahtaa, että suosikkikirjojen vanavedessä ihmiset alkoivat ostaa myös hänen hieman vähemmän myytyjä teoksia kuten Kadonnut symboli ja Enkelit ja Demonit.

Brown huomauttaa, etteivät hänen kirjansa synny tuossa tuokiossa. Hän paljastaa kirjoittaneensa Alkua (WSOY) neljä ja puoli vuotta. Puolitoista vuotta meni tekstissä käsiteltävän historian ja muiden teemojen tutkimiseen.

– Luen kaikesta, jotta tiedän kirjoittaessani, mitä kysymyksiä esitän itselleni. Sitä kautta syntyy tekstini, hän kertoo.

Hän saattaa jopa kesken kirjoitusprosessin kyseenalaistaa oman tekstinsä tapahtumat.

– Nähdessäni tämän rakennuksen portaikon päätin, että jonkun pitää kuolla täällä. Suon itselleni vapauden muuttaa jo kirjoittamaani tekstiä. Haluan kirjoittaa kirjan, jonka itsekin haluan lukea, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?