Kun Maija Karhi sai suru-uutisen, Anja Pohjola lohdutti – Näyttelijälegendojen ystävyys on kestänyt 53 vuotta - Viihde - Ilta-Sanomat

Kun Maija Karhi sai suru-uutisen, Anja Pohjola lohdutti – Näyttelijälegendojen ystävyys on kestänyt 53 vuotta

Maija Karhi ja Anja Pohjola ovat eläneet Suomen koko tarinan pikkulotista jälleenrakentajiksi ja suuren yleisön tuntemiksi näyttelijöiksi. Ystävyys kannatteli myös silloin, kun toinen sai suru-uutisen kesken yhteisen kenraaliharjoituksen.

Anja Pohjola ja Maija Karhi muistelevat uravuosiaan hymy huulessa.­

23.9.2017 10:57

Näyttelijäkollegat Maija Karhi ja Anja Pohjola juttelevat puhelimessa usein. Jos toisesta ei ole pariin päivään kuulunut, jompikumpi pirauttaa.

– Hermostun kauheasti, jos en saa Maijaa käsiini. Olen valmis soittamaan poliisille tai Maijan tyttärelle, Pohjola, 86, kertoo.

– Tai jos tapahtuu jotain oikein ihanaa tai kauheaa, niin heti soitetaan, että mitä mieltä olet, Karhi, 85, jatkaa.

Ystävyys alkoi 53 vuotta sitten Intimiteatterissa Helsingissä. Karhi ja Pohjola näyttelivät sisaruksia Walentin Chorellin näytelmässä Sisarukset.

– Sä näyttelit tuhmaa ja mä olin kiltti, Pohjola kertaa.

Roolit ovat vähän samat todellisessakin elämässä. Anja kertoo olevansa pikkuisen kiltimpi kuin Maija.

– Allekirjoitan täysin, Karhi sanoo.

Hänet tunnetaan kuplivana komediennena. Siihen viittaa myös elämäkerta Samppanjaluonne, minäkö?, joka ilmestyi yhdeksän vuotta sitten.

Anja Pohjola (oik.) ja Maija Karhi näyttelivät Intimiteatterissa Walentin Chorellin näytelmässä Sisarukset. Kuvassa myös ohjaaja Wilho Ilmari.­

Kaksikon on helppo olla yhdessä myös näyttämöllä.

– Voimme olla eri mieltä, mutta se ei haittaa, sillä tykkäämme toisistamme ja meillä on samanlainen käsitys teatterin tekemisestä, Karhi kertoo.

Anja Pohjola näytteli Televisioteatterissa 30 vuotta. Jäätyään eläkkeelle 1990 hän siirtyi Kansallisteatteriin, jonka näyttelijäkaartiin Maija Karhi oli kuulunut jo yli 20 vuotta.

– On paljon näyttelijöitä, joiden kanssa kemiat eivät toimi, mutta Maijan kanssa on aina toiminut, Pohjola sanoo.

Kansallisteatterissa ystävättäret tekivät kahdenkeskisen sopimuksen, että ristiriidat ratkotaan ennen kuin mennään näyttämölle.

– Sanoit kiltteydestä, mutta et sä ole nynny ollenkaan, Karhi miettii.

– Anja on kauhean reilu. Jos kerron Anjalle jotain ja sanon, että älä kerro sitä kenellekään, Anja ei kerro.

Anjan mielestä Maija on hauska.

– Se on turkulainen ja aika itsetietoinen. Mä olen sieltä aika läheltä Loimaalta ja samaa kaliiperia. Olemme saman vuosisadan lapsia, se meistä paistaa läpi.

Maija Karhi on syntynyt 1932, Anja Pohjola 1931. Kokemukset ovat pitkälti samoja. Ei tarvitse sanoa toiselle kuin ”muistatko sen”, niin hän sanoo ”joo”.

– Olemme eläneet Suomen koko tarinan. Jälleenrakennuksen aika oli meidän nuoruutta. Piti alkaa rakentaa itselle ammattia ja koko Suomea, Pohjola kertoo.

Kumpikin on ollut lapsena pikkulottana, Maija Turussa ja Anja Jyväskylässä. Töitä oli yölläkin.

– Kannoin risteysasemalla eväslaukkuja ja leikkasin leipää. Olin myös lähettinä leipätehtaassa. Muistan, kun sain kotiin kannikkaleipää, Pohjola kertoo.

Karhi muistaa keränneenä pikkulottana paljon marjoja ja lumppuja.

– Olin apuhommissa, mitä sen ikäisillä oli. Mennään apuun, sellainen isänmaallinen henki oli.

Anja Pohjola ja Maija Karhi ystävystyivät 53 vuotta sitten.­

Näyttelijöitä heistä tuli vähän eri reittejä.

Maija on teatteriperheestä. Teatterinjohtajaisä antoi kaksi neuvoa: älä ikinä rupea tupakoimaan äläkä ryhdy näyttelijäksi.

– Ensimmäinen lupaus piti, mutta kun näin isän kuoleman jälkeen Turun teatterissa Jääkärin morsiamen, sain kimmokkeen pyrkiä teatterikouluun.

Anja ei ole käynyt teatterikoulua. Estradeille hänet yllytti äiti, joka katseli Anjaa synnyttäessään Greta Garbon valokuvaa. Äiti olisi halunnut opiskella näyttelijäksi ja opetti lausumaan runoja. Pohjola osaa vieläkin ulkoa runoja Kantelettaresta.

– Monet asiat olisivat olleet helpompia, jos olisin käynyt teatterikoulun. On pitänyt ottaa asioista selvää itsekseen.

Maija Karhi ja Pentti Siimes Kansallisteatterin näytelmässä Hirttämätön lurjus vuonna 1966.­

Mieleen ovat jääneet legendaarisen näyttelijän Pia Hattaran sanat: Epäonnistumisia tulee, mutta muista, että teatteri on vain teatteria.

Suuri yleisö tuntee Anja Pohjolan myös Hyvät herrat -televisiosarjan saunottajana Tyynenä.

– Anja on taitava näyttelijä ja uskottava. Hän on hyvä ihmiskuvaaja. Kun olen katsonut Anjan näyttelemistä, en ole koskaan ajatellut, että mitä se tuolla tekee, Maija Karhi sanoo.

Anja Pohjola näytteli Hyvät herrat -televisiosarjassa kylvettäjä Tyyneä.­

Anjan mielestä Maija on karismaattinen ja kyvykäs komedienne, mutta hänestä löytyy muitakin puolia.

– Maija ei jätä välinpitämättömäksi. Se liittyy paljon hänen tapaansa liikkua ja olla.

Molemmat ovat kokeneet suuren surun. Anja Pohjola menetti rakkaan aviomiehensä, näyttelijä Pehr-Olof Sirenin 30 vuotta sitten. Pohjola ei vieläkään lähde matkaan ilman rakkaansa valokuvaa.

– Tein sen jälkeen töitä tauotta kymmenen vuotta. Hukutin surua työhön.

Maija Karhi jäi leskeksi 1996.

– Meillä on ymmärtämystä toista kohtaan siinäkin asiassa, Pohjola sanoo.

– Meidän miehet tunsivat toisensa ja joskus oltiin yhdessäkin jossakin tilaisuudessa. Maija on näytellytkin mieheni kanssa Intimiteatterissa.

Maija Karhi sai tiedon miehensä, hallitusneuvos Lauri Kärävän sairauskohtauksesta puhelimitse kesken televisionäytelmän kenraaliharjoituksen Kansallisteatterissa. Anja Pohjola näytteli samassa näytelmässä.

– Kuulin, että tilanne oli kriittinen. Lähdin maskit päällä ja peruukki päässä sairaalaan.

Mitään ei ollut tehtävissä.

– Meidän ammatti on sellainen, että on kestettävä se mitä on tapahtunut, Karhi sanoo.

Seuraavana päivänä Maija Karhi palasi näyttämölle.

– Anja ja koko työryhmä oli kauhean ihana.

– Kyllä siinä haluaa ainakin ilmaista toiselle, että mä ymmärrän, Anja Pohjola sanoo.

Ystävykset ovat näytelleet yhdessä myös Raivoisat ruusut -ryhmässä.

Yhteistyö sujui, ja he etsivät pitkään yhteisnäytelmää. Eräänä päivänä Anja Pohjola istui lounaalla töölöläisravintolassa ja huomasi tutun ohjaajan Juha Kandolinin ja kirjailija Daniel Katzin. He ryhtyivät juttusille. Kävi ilmi, että Katzilla oli juuri kahdelle naiselle sopiva komedia.

– Hän kysyi, kuka tulisi kanssani. Sanoin, että Maija tietysti.

Parivaljakko ryhtyi esittämään Mies se on vainajakin -näytelmää ympäri Suomea. Ensi-ilta oli Kansallisteatterissa 2006.

– Osallistuimme näytelmän muokkaukseen ja sanoimme, että tuo kohta jätetään ja tuo otetaan. Katz kirjoitti aina vain uudelleen, Karhi muistelee.

– Muistatko sellaisen, kun hän sanoi, että älkää nyt kaikkea viekö? Karhi kysyy.

– Juu, niin hän sanoi, Pohjola nauraa.

Anja Pohjola ja Maija Karhi näyttelivät samassa näytelmässä, kun Karhi sai tiedon miehensä sairauskohtauksesta kesken kenraaliharjoituksen.­

Molempien eläke on virallisesti juossut 1990-luvun lopulta alkaen.

Vuonna 2002 Karhi ja Pohjola pitivät yhteiset satavuotisjuhlat Kansallisteatterissa. Silloin molemmilla tuli 50 vuotta täyteen näyttelijänä.

 Olemme olleet siitä hyvässä asemassa, että meillä on aina ollut töitä. Ei ole tarvinnut taistella mistään.

Täytettyään 80 vuotta Maija Karhi päätti, että haluaa nyt elää toista elämää. Yli 60 vuotta elämästään hän on näytellyt.

– Tosin eipä minun ikäiselleni ole kovin paljon kiinnostavia rooleja, Karhi miettii.

– Ihan hyvin voisi meidän ikäisillekin olla. Kyllä me voitaisiin vielä hyvä kaksinkamppailu tehdä, Pohjola sanoo.

Roolien kautta Karhi on saanut elää monta elämää ja ymmärrys ihmisyydestä on kasvanut.

– Olemme olleet siitä hyvässä asemassa, että meillä on aina ollut töitä. Ei ole tarvinnut taistella mistään. On tarjottu rooleja, Maija Karhi sanoo.

86-vuotias Anja Pohjola kertoo kieltäytyneensä hiljattain yhdestä roolista.

– Kieltäytyminen on harvinaista minun kohdallani. En lähtisi enää joka päivä harjoituksiin, mutta näyttämölle voisin mennä.

Nyt he käyvät katsomassa, kun muut näyttelevät. Viimeksi he ovat nähneet yhdessä Kansallisteatterissa Pirkko Saision näytelmän Koivu ja Tähti. Kollegoilla on samanlainen maku. He tietävät kysymättä, mitä mieltä toinen on väliajalla.

– Minussa on puhjennut vasta nyt ohjaaja. Mietin, miksi näytelmä on tehty noin, haluaisin tehdä näin, Karhi kertoo.

– Minä haluaisin olla ohjaajan assistentti. Olisi kiva sanoa takapiruna asiat, Pohjola sanoo.

– Nykyään käymme katsomassa, kun muut näyttelevät, Maija Karhi ja Anja Pohjola sanovat.­

Rakastetut näyttelijät tunnistetaan päivittäin kadulla. Monet ovat toivoneet Pohjolalta ”niitä teidän vanhoja juttuja televisioon”.

– Olen vihainen, kun televisiosta ei tule mitään muuta kuin uutisia, hän päivittelee.

Uravuosia molemmat muistelevat hymy huulessa. Kivaa on ollut – ja toki pettymyksiäkin, mutta niitä ei jauheta eikä mietitä, että ennen oli kaikki hyvin.

– Pitää yrittää olla positiivinen ja realistinen. Ei pidä kaivata sitä, mitä oli 25-vuotiaana. Pitää hyväksyä, että tässä vanhetaan, Karhi sanoo.

Pohjolan mielestä vanheneminen tuntuu välillä kivalta ja välillä kamalalta. Hän ei ole opetellut käyttämään internetiä eikä pankkiautomaatilla asioiminen suju ilman apujoukkoja.

– Kaikkein eniten hermostun, kun liikkeet hidastuvat. Laitan kassiin jotain ja kaikki tippuu ja menee lattian kautta. Aamulla varsinkin, Pohjola sanoo.

Karhin mielestä se on vain hyväksyttävä.

– Ajatus kulkee vielä nopeasti, tuumii Anja Pohjola.

– Hyvä, että vielä on ajatus, sanoo Maija Karhi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?