Viihde

Seniorit tulevat nyt voimalla someen – Riitta Väisänen ja Kari Tykkyläinen tubettavat, 87-vuotias Irja instaa

Julkaistu:

Some
Koko maailma katsoo Youtubesta, kun Kari Tykkyläinen, 64, tanssii suolla naisten bodyssa. Riitta Väisänen, 63, tekee someen videoita nuorten kanssa. Irja Leino, 87, julkaisee kuvia Instagramissa. Ikäihmiset ovat nopeiten kasvava sosiaalista mediaa käyttävä ja tuottava ryhmä.
Omakotitalon piha on täynnä vanhoja mannekiininukkeja, hiihtosuksia, korkokenkiä, kukkaleninkejä ja jököttäviä falloksia. Mahtuupa pihaan yksi Yhdysvalloista tilattu retromallinen poliisiautokin.

Kaiken keskeltä pilkistää Kari Tykkyläisen, 64, pää. Hän on pudasjärveläinen taiteilija, vihreiden kunnanvaltuutettu ja tämän mielipuolisen pihataiteen luoja.

– Tervetuloa Hollywoodiini! hän sanoo.


Tykkyläinen on seniori somessa, yli kuusikymppinen nuorten maailmaksi mielletyllä pelikentällä. Samalla hän on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista sometähdistämme. Hänen Tykylevits-videokanavansa lähetyksiä on katsottu suoratoistopalvelu Youtubessa yhteensä 34 miljoonaa kertaa. Se on tavallisen ihmisen mittapuulla iso lukema.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Katso yllä olevalta videolta Tykkyläisen ajatuksia somettamisesta ja tubettamisesta.

Videot ovat yhtä sekalaisia kuin Tykkyläisen taideteokset hänen kotipihallaan täällä Pudasjärvellä. Uudessa lähetyksessä hän on vaatettanut kylän rouvat kukkamekkoihin ja vienyt nämä korkokenkähiihtoon rämemaalle. Toisinaan hän itse pukeutuu naisten bodyyn ja tanssii suolla, tai säestää sikarilaatikkokitarallaan Maamme-laulua.

– Ei mun tarvi teeskennellä. Teen videoin aina, kun hetken impulssi tullee. Mä haluan näyttää ihmisille, että sitä voi ellää ihan täyestä syämestä kysymättä keltään että saako tehä, Tykkyläinen sanoo.

Hän tekee palveluun videon lähes päivittäin.

– Viimeisimmästä videosta tuli positiivista palautetta. Vain yksi negatiivinen kommentti tuli, jossa kysyttiin, olenko sairas, hän naureskelee.


Yli 60-vuotiaita somettajia on tutkittu maailmanlaajuisesti melko vähän. Usein vanhusten tietotekniikan käyttöä tarkastellaan oppimisongelmien kautta. Tutkimukset ja lehtijutut olettavat, että vanhukset putoavat uuden teknologian kelkasta ja tarvitsevat omia sovelluksiaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lisäksi on jatkuvasti puhuttu siitä, ovatko ikäihmiset haavoittuvaisia huijauksille ja aiheuttaako palveluiden meneminen verkkoon syrjäytymistä yhteiskunnasta.

Yleensä aiheesta ovat keskustelleet asiantuntijat – vanhusten itsensä ohi.

– Pitäisi miettiä, miten teknologian ongelmista päästäisiin eteenpäin. Palveluiden ja sosiaalisen median tuotekehityksessä tulee huomioida vanhusten lisäksi kaikki muutkin, jotta niitä olisi mahdollisimman helppo käyttää, sanoo Ikäteknologiakeskuksen kehittämispäällikkö Sanna Kaijanen.

Kaijasen mukaan Suomessa ei ole riittävää keskitettyä netin- ja somenkäytön neuvontapalvelua ikäihmisille, eikä kaikilla ole varaa kalliisiin laitteisiin.

– Tällaiset asiat tulisi hoitaa kuntoon, sillä muun muassa sosiaalisen median käyttö voisi lisätä syrjäseuduilla asuvien vanhusten osallisuutta yhteiskunnassa. Moni ikäihminen kuitenkin haluaa käyttää erilaisia sähköisiä palveluita ja sosiaalista mediaa.

Ikäteknologiakeskus on tutkinut, miten vanhukset käyttävät sähköisiä palveluita, kuten nettipankkia, karttapalveluita tai tiedonhakua. Somenkäyttö ei tänä keväänä julkaistussa raportissa noussut esille.

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Pew Research Centerin tutkimustulosten mukaan yli 65-vuotiaiden netinkäyttö on kasvanut räjähdysmäisesti 2010-luvulla, muutamassa vuodessa jopa 150 prosenttia. Yhä useammilta yli 65-vuotiailta löytyy älypuhelin ja suurin osa testihenkilöistä käytti päivittäin nettiä.

Samalla yhä useampi ikäihminen on osa sosiaalisen median palveluita. Nuoremmat ja korkeammin koulutetut seniorit omaksuvat sosiaalisen median kanavia helpommin kuin vanhemmat ja matalammin koulutetut.

Tutkimus osoittaa, että internet ja sosiaalinen media mahdollistavat uudella tavalla ikääntyvien sosiaalisuuden. He voivat olla yhteydessä kaukaisiin sukulaisiinsa Skype-videopuhelupalvelun avulla tai tutustua uudelleen vanhoihin armeija- ja luokkakavereihinsa.

”Internetistä ja sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä kanava torjua eristyneisyyttä, yksinäisyyttä ja masennuksen oireita”, kirjoittaa verkkolehti Huffington Postin blogissa sairaanhoitaja ja sosiaalitieteiden kandidaatti Anita Kamiel.

Facebook, Twitter ja Skype ovat selvityksen mukaan suosituimpia yli 65-vuotiaiden sosiaalisen medioiden palveluita, mutta Youtube ja Instagram tulevat kovaa vauhtia perässä.


Juontaja Riitta Väisänen, 63, on juuri valloittanut Youtuben. Televisioviihteen veteraani aloitti tänä kesänä Youtube-videoiden tekemisen eli tubettamisen Viafree-televisiokanavan ja Splay Suomi -verkoston tukemana. Lisäksi hän on aloittanut netti-tv-ohjelma #Puhalluksen juontajana.

Ajatus tubettamisesta oli kypsynyt Väisäsen mielessä jo noin vuoden ajan. Tuottaja Mikko Silvennoisen soitto teki tuumasta lopulta totta.

Juontaja puhuu nettivideoillaan milloin mistäkin aiheesta, esimerkiksi himohamstrauksestaan, sote-politiikasta, yhteiskunnallisista epäkohdista ja laihdutusvinkeistä. Laadukkaasti toteutetut klipit ovat pisimmillään kymmenen minuutin pituisia.

Väisänen ideoi aiheita ranskalaisin viivoin vihkoonsa.

– Saan itse päättää aiheeni. Olen oppinut tähän mennessä jo aika paljon. Jatkossa minua kiinnostaisi opetella editointia, jos olisi aikaa, hän sanoo #Puhalluksen pressitilaisuudessa Helsingin Katajanokalla.

Alta voit katsoa Väisäsen ensimmäisen Youtube-videon Kuka minä olen.



Jos video ei näy, katso se täältä.

Väisäsellä on ennenkin ollut suomalaisessa mediakentässä tienraivaajan rooli. Kymppitonni-visailussa Väisänen uudisti 1980-luvulla suomalaisen televisiojuontotyylin pönöttävästä jutustelevaksi. Hänet nähtiin myös maan ensimmäisessä tosi-tv-kokeilussa Aikapommissa (1983).

Sosiaalista mediaa Väisänen ei kuitenkaan ole käyttänyt ennen kesää 2017.

– Tyttäreni loi minulle juhannuksena Facebook-profiilin, mutta se poistettiin pian. Ylläpito oletti, ettei se ole oikeasti minun, Väisänen pahoittelee.

Kahnaus sosiaalisen median kanssa ei ole hänelle ensimmäinen. Joitakin vuosia sitten hänen kaverinsa törmäsi Facebookissa identiteettivarkaaseen, joka teki profiilin Väisäsen nimissä. Vale-Väisänen jopa keskusteli Väisäsen kavereiden kanssa häneksi tekeytyen.

– Sosiaalinen media on kiehtova, mutta samalla pelottava paikka. Ennen kommentin pystyi kirjoittamaan lehden sivuille, mutta nyt se voi levitä sähköisesti lähes minne vain.


Yhä useampi videobloggaaja tekee tubettamisesta työnsä, ja mainosyhteistyöt eri brändien kanssa voivat tuoda sisällöntuottajan tilille tuhansia euroja kuussa. Onko Riitta Väisänen unelmoinut saavansa tubettamisesta tämänkaltaisen uran?

– Ehkä. Tämä on minulle kuitenkin uusi aluevaltaus, joten en vielä tiedä, mitä tämä tuo, Väisänen sanoo.

Väisänen ei tietoisesti luo brändiä tai tubeta tietylle kuluttajaryhmälle. Aikoinaan Väisänen juonsi Kymppitonnia, joka oli koko kansan show.

– Kuka tahansa voi tulla katsomaan kanavaani. Tämä on vähän sama kuin silloin, kun olin ehdolla eurovaaleissa. Kuka tahansa sai äänestää minua.

#Puhallus-visailuohjelmassaan Väisänen esiintyy yhdessä nuorempien Youtube-tähtien Niko Saarisen, 30, ja Papananaaman eli Sini Laitisen, 25, kanssa. Ohjelman ensimmäisen jakson voi katsoa täällä.

#Puhalluksen lehdistötilaisuuteen on saapunut enemmän blogi- ja vlogimaailman edustajia kuin perinteistä mediaa. Pressitilaisuuden jälkeen bloggaajien ja vloggaajien sosiaalisen median kanavat täyttyvät Väisäsen ja tämän nuorten kollegoiden kanssa otetuista videoista ja selfieistä. Kaikkia kiinnostaa pressitilaisuudessa eniten juuri Riitta Väisänen.

Laitinen ja Saarinen ovat pitkän linjan someveteraaneja, jotka ymmärtävät, miten somebrändi ja -sisältö muuttuvat rahaksi. Miten Riitta Väisäsestä voitaisiin saada oikea, pitkäaikainen somejulkkis?

Visuaalinen ilme on jo kunnossa, nuoret hehkuttavat. Paljon on kuitenkin vielä petrattavaa.

– Kannattaa keksiä jokin oma juttu, mitä kukaan muu ei vielä tee. Lisäksi videot eivät saa kestää viittätoista minuuttia. Ihmisillä ei ole siihen keskittymiskykyä, Laitinen neuvoo.

– Mun vinkki on taas se, ettei Riitta voi keskittyä liikaa Kymppitonniin. Hänen pitäisi nyt tuoda itsensä esiin uutena henkilönä, koska Youtubessa on paljon käyttäjiä, jotka eivät olleet edes syntyneet kun Kymppitonni tuli televisiosta, Saarinen vinkkaa.


Brändi ja sosiaalisen median strategia istuvat huonosti pudasjärveläiseen Kari Tykkyläiseen, joka tekee videoitaan kaukana Etelä-Suomen ravintoloista ja lanseerauskekkereistä.

Toisin kuin Riitta Väisäsellä, Tykkyläisellä on jo hallussa oma brändi ja yleisö, mietti hän niitä tietoisesti tai ei. Taiteilijaa seuraa lähes 17 000 ihmisen joukko, mukana myös ulkomaalaisia.

He haluavat nähdä, miten erikoisia videoita tehtaileva, suolla asuva mies elää. Kun ranskalainen tv-kanava lähetti Tykkyläisestä ohjelmaa viime vuonna, hänen sähköpostinsa meni tukkoon ranskalaisten fanien posteista.

Tykkyläisen katsotuin video on Midsummer in Finland, jonka voit nähdä alla.



Jos video ei näy, katso se täältä.

Mallinuket, sukkahousut ja monet videoilla nähtävät tavarat on saatu lahjoituksena faneilta. Tykkyläisen kohderyhmään kuuluvat paitsi taiteen ja eksentrikkojen ihailijat, myös ujot ja hiljaiset ihmiset.

– Peräkammarin ihmiset ja syrjäytyneet fanittaa mua aika lailla. He kannustavat. Missä päin Suomea liikunkin, saattaa tulla puheille ujo nuori mies. Hän saattaa seurata aikansa ja hymyillä salaperäisesti, ennen kuin tulee kertomaan olevansa fani, ”sulla on hyviä filimejä”.

Paras katsojapalaute tuli norjalaiselta saatananpalvojalta.

– Hän kiitteli, että tekisi itsemurhan ilman videoitani. Mutta hänen täytyy saada tietää, millaisen videon julkaisen huomenna. Minulle on tärkeää antaa ihmisille toivoa ja elämäniloa.

 

Peräkammarin ihmiset ja syrjäytyneet fanittaa mua aika lailla. He kannustavat.

Tykkyläinen sai valtion taiteilijaeläkkeen pari vuotta sitten urastaan veistostaiteilijana ja kouluttajana, mutta myös videotaiteilijana. Hän uskoo, että videot ovat lisänneet hänen taiteensa näkyvyyttä ja saattoivat vaikuttaa eläkepäätöksen syntyyn.

– Ovathan ne videon kautta nähneet, mitä tämä hullu täällä tekee. Ne voivat sitten luottaa minuun. Minä kun en kulje Helsingin piireissä.

Väisänen ja Tykkyläinen ovat somesenioreja työnsä puolesta, mutta yhä useampi ikäihminen käyttää sosiaalista mediaa samaan tarkoitukseen kuin suurin osa muidenkin ikäryhmien edustajista: vapaa-ajan harrasteena. Niin myös Instagramista innostunut valkeakoskelainen eläkeläinen Irja Leino, 87.

Leino tarkastaa Instagram-tilinsä joka aamu ennen aamukahvia. Seurattavaa on paljon, sillä kuvapalvelussa on päivityksiä Suomen lisäksi Etelä-Amerikasta, Pohjois-Amerikasta, Intiasta ja Ranskasta – muun muassa.

– Seuraan ihmisiä eri aikavyöhykkeiltä, joten heti aamusta on tarkastettava, miten paljon uusia päivityksiä on tullut ja onko minun kuviani kommentoitu. Tykkään heti aamusta muiden kuvista ja vastaan kommentteihin, Leino kertoo.

Leino on itsekin ahkera kuvien päivittäjä: hänen @leino.irja-tilinsä päivittyy noin joka toinen päivä. Kuvissaan hän elää normaalia elämäänsä Valkeakoskella käyden kulttuuri- ja seurakunnan tilaisuuksissa sekä kävelyllä kaupungilla. Hän kuvaa myös luontoa kalastusharrastuksen parissa metsäjärvillä.

– Perheenjäseniäni en kuvaa, hän rajaa.

– Tämä ei ole perhealbumi. Se on ihan erikseen. Tervetuloa luokseni katsomaan!


Entisellä myyjällä on lähes tuhat seuraajaa. Päivityspäivinään Leino saattaa viettää parikin tuntia aamupäivästä Instagramia selaten ja tuttujen kuvia kommentoiden. Lisäksi hän huolehtii valkeakoskelaisen vapaaehtoisjärjestön Kyläpaikka ry:n Instagram-tilistä.

Leino on instannut pian kolme vuotta. Hänen tyttärensä suositteli Instagramia, sillä lapsi tiesi äitinsä kovaksi valokuvaajaksi. Ennemmin Leino oli kuvannut diasarjoja matkoiltaan.

Instagram avasi uteliaalle eläkeläiselle ikkunan maailmaan. Iän karttuessa ei enää jaksa lähteä pitkälle kotoa. Jos Instassa näkyy jotakin erikoista, lisää tietoa voi etsiä muualta.

– Olen oppinut valtavasti eri kulttuureista ja uskonnoista. Törmäsin aluksi kuviin sinisistä intialaisista miehistä. Ihmettelin, mikä tämä ihmisten värjäysrituaali oli. He menevät ulos ja värjäävät kroppansa kauttaaltaan. Selvisi, että kysymyksessä oli hindujen värijuhla.

Leino on antanut instaamiseen liittyen useita haastatteluja ja noussut pieneksi kansalliseksi somejulkkikseksi.

– Aina lehtijuttujen jälkeen minua alkaa seurata useampi henkilö. Mutta ne eivät juuri tykkää tai kommentoi. Minusta se on ihan turhaa, hän kritisoi.





Jos kuva ei näy, katso se täältä.

Instagram on tuonut Leinolle uusia tuttavuuksia ympäri maailman. Kuvien kautta toivotetaan hyvää huomenta ja hyvää viikonloppua.

– En jaksa pitää ihmisiin sen enempää yhteyttä. En jaksa soitella, mutta kyllä tämä tietynlaista ystävyyttä on.

– Ikäihmisille sanoisin, että tämä on virkeänä pitävää puuhaa. Ensin se kuvaustilanne ja sitten tämä mielenkiintoinen Instagram. Eikä ole vaikeaa, kun joku opastaa alkuun.

Somen lyhyt oppimäärä

  • Some: Sosiaalinen media eli verkkoviestintäympäristö, jossa käyttäjä ei aina ole pelkästään katsoja, vaan usein myös keskustelija ja sisällön tuottaja. Suurimpia sosiaalisia medioita ovat Facebook, Twitter, Instagram ja Youtube. Monet somekanavat voi säätää joko julkisiksi tai yksityisiksi.
  • Somettaja: Somen osallistuva käyttäjä.
  • Blogi ja vlogi: Kirjoitus- tai videopalvelualusta, jonne bloggaaja (blogin kirjoittaja) tai vloggaaja (videobloggaaja) päivittää sisältöä säännöllisesti.
  • tubettaja: Youtube-videopalveluun sisältöä tuottavaa vloggaajaa sanotaan usein tubettajaksi.
  • Selfie: Somettajan itsestään ottama valokuva.
  • Facebook: Suomalaisille tutuin somekanava, jossa kontakteille, usein tosielämästä tutuille kavereille, päivitetään kuulumisia lyhyin viestein ja kuvin omalle seinälle.
  • Twitter: Facebookia julkisempi kanava, jossa 160 merkin pituisilla viesteillä on mahdollista keskustella jopa poliitikkojen ja julkkisten kanssa, tai seurata eri alojen vaikuttajia.
  • Instagram: Kansainvälinen somekanava, jossa ihmiset jakavat kuviaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt