Viihde

Speden ensimmäisen leffan käsikirjoitus löytyi paperiläjästä – jopa ensimmäisen Uuno Turhapuro -elokuvan käsikirjoitus on kateissa

Julkaistu:

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI etsii aktiivisesti vanhoja elokuvia ja niiden käsikirjoituksia.
KAVIn tutkijalla Juha Seitajärvellä kävi tuuri. Instituuttiin tuotiin eräänä päivänä vuonna 1962 perustetun elokuvaosakeyhtiö Filminorin paperijäämistö. Sieltä, pöytäkirjojen ja tilinpäätösten seasta, löytyi aarre: Spede Pasasen ensimmäisen elokuvan X-Paronin (1964) käsikirjoitus.

– Se jäämistö oli jättimäinen, Seitajärvi kuvailee Ilta-Sanomille.

– Suurin osa materiaalista oli ihan perusasiakirjoja – aika tylsiä papereita siis. Sieltä välistä se käsikirjoitus sitten pomppasi. Näitä aarteita voi tosiaan löytyä ihan järjettömistä kokoelmista, tutkija muistuttaa muita aarteenetsijöitä.

Löydöstä kertoi ensimmäisenä Yle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy



X-Paroni oli Filminorin ja Speden oman yhtiön yhteistuotanto. Speden lisäksi mukana häärivät Risto Jarva ja Jaakko Pakkasvirta. Leffa oli Speden esikoinen, ja hän toimi siinä itse sekä tuottajana että näyttelijänä. Spedellä on elokuvassa jopa kaksoisrooli. Hän näytteli paroni Tandemia ja tavallista maalaispoikaa, joiden osat vaihtuvat vahingossa. Molemmilla alkoi mennä itse asiassa paremmin uusissa ympäristöissään.

– Käsikirjoituksia etsiessä pitää muistaa, että otsikko ei ole aina välttämättä sama. Speden elokuvan työnimi oli Paroni X, joka on aika itsestäänselvä vihje, mutta nimi voi olla jotain ihan muuta.

Seitajärvi kuvailee käsikirjoituksen löytymistä todella upeaksi jutuksi.

– Hieno hetki. Sikälikin, että Speden 1960- ja 70-lukujen töistä puuttuu paljon käsikirjoituksia. Jopa ihan ensimmäisen Uuno Turhapuro -elokuvan käsikirjoitus on kateissa.

Seitajärvi ei ole vielä ehtinyt tehdä täydellistä vertailua käsikirjoituksen ja valmiin elokuvan välillä. Jotain kuitenkin.

– Spedellä, Jarvalla ja Pakkasvirralla saattoi olla hyvinkin erilaiset linjat, miten leffa tehdään. Ihme, että se saatiin edes aikaiseksi. Esimerkiksi sankariparin, maalaispoika-Kallen ja Kerstin-neidin välille oli käsikirjoitettu miekkailukohtaus. Se on jätetty elokuvasta pois. Miekkailutuntien kustantaminen olisi tullut kalliiksi, eikä niihin olisi ollut edes aikaa.

Seitajärvi kertoo vertailun vuoksi tarinan vuodelta 1937, jolloin jo tiedettiin, että seuraavana vuonna tehdään historiallinen elokuva Sysmäläinen, jossa miekkaillaan. Silloin ei kursailtu, vaan jo vuotta aiemmin näyttelijät passitettiin tunneille heiluttamaan kalpaa.

– Sitten oli sellainen elokuva kuin Sadan miekan mies vuodelta 1951. Sen näyttelijöille palkattiin ranskalainen olympiavoittaja opettamaan miekan käyttöä. Roger Blanc oli Suomessa valmentamassa olympiajoukkuettamme Helsingin kisoihin kun elokuvaa tehtiin.



KAVI kerää tietoja kaikista suomalaisista elokuvista, kun se täydentää Suomen kansallisfilmografia -tietokantaansa.

Muisti- ja perinnetietoa kerätään eri paikkakunnilta ympäri Suomea muun muassa elokuvien kuvauspaikoista ja rakennuksista, paikallisista esiintyjistä, elokuvissa työskennelleistä henkilöistä, valokuvia, elokuvarekvisiittaa, käsikirjoituksia, asiakirjoja, filmaussopimuksia, otteita vieraskirjoista ja käsiohjelmia.

– Käsikirjoitus on kadonneesta elokuvasta ilmiselvä, paras ja ainoa lähde. Pyrimme selvittämään, kuinka pilkuntarkasti elokuva on tehty. Varsinkin jos käsikirjoitus sattuu olemaan vaikkapa kuvaussihteerin tai järjestäjän merkinnöillä varustettu, niin sitä parempi. Käsikirjoituksesta saa usein sellaisia tietoja, joita meillä ei muuten olisi, kuten kuvauspaikat tai roolijako. Kaikkia esiintyjiä ei aikoinaan tosiaankaan laitettu alku- tai lopputeksteihin.

Seitajärvi muistuttaa, että käsikirjoituksia saattaa löytyä mistä vain.

– Perikuntien jäämistöt ovat hyviä paikkoja löytää niitä. Tuorein elokuvalöytö on Ruotsin elokuva-arkistosta, josta löytyi Pikajuna pohjoiseen -elokuvan ruotsinkielinen versio, joka tehtiin Suomessa samaan aikaan suomenkielisen kanssa. Käsikirjoitus puuttuu edelleen.

Muitakin aarteita on matkan varrella jäänyt tutkijan haaviin. Todella kriittisen kansalaissotakuvauksen Miekan terällä (1928) käsikirjoitus on löytynyt. Itse elokuva on kadonnut.

Teuvo Tulion Nuorena nukkunut -elokuvasta löytyi 20 minuutin pätkä ranskalaisesta elokuva-arkistosta.

– Pian sen jälkeen meihin otettiin yhteyttä, että käsikirjoitus löytyi. Olin metsästänyt sitä 10 vuotta.

Näitä elokuvia KAVI erityisesti etsii:

Spede-tuotannoista:

Lentävät luupäät (1984)

Tup akka lakko (1980)

Rautakauppias Uuno Turhapuro (1978)

Uuno Turhapuro (1973)

Viu-hah-hah-taja (1974)

Hirttämättömät (1971)

Saatanan radikaalit (1971)

Jussi Pussi (1970)

Pohjan tähteet (1969

Leikkikalugangsteri (1969)

Millipilleri (1966)

Muita:

Musta Lumikki (1970)

Äl yli päästä perhanaa (1968)

Tunteita (1966)

Väreitä (1965)

Laituri (1965)

Onnenpeli (1965)

Jäinen saari (1965)

Se alkoi omenasta (1962)

Iskelmäkaruselli pyörii (1960)

Lasisydän (1959)

Kylä (1957)

Keittiökavaljeerit (1948)

Tåg norrut (1947)

Menneisyyden varjo (1946)

Matkalla seikkailuun (1945)

Huijarien huvittavat huiputtajat (1945)

Rakkautensa uhri (1945)

Mikä yö! (1945)

Hiipivä vaara (1944)

Erehtyneet sydämet (1944)

Sellaisena kuin sinä minut halusit / Sådan du ville ha mig (1944)

Kaksi kivaa kaveria (1944)

Minä jätän sinut (1944)

Miehen vankina (1943)

Varuskunnan pikku morsian (1943)

Dollarimiljoona (1942)

Simo Hurtta (1940)

Herra johtajan harha-askel (1940)

Eulalia-täti (1940)

Unelma karjamajalla (1940)

Vihtori ja Klaara (1939)

Kaksi Vihtoria (1939)

Rakuuna Kalle Kollola (1939)

Ulkosaarelaiset (1938)

Karmankolon kuningas (1938)

Laivan kannella (1938)

Sysmäläinen (1938)

Mies Marseillesta (1937)

Tukkijoella (1937)

Tee työ ja opi pelaamaan (1936)

Vale-Greta (1934)

Sininen varjo (1933)

Kuisma ja Helinä (1932)

Laveata tietä (1931)

Erämaan turvissa / Valse Triste (1931)

Jääkärin morsian (1931)

Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1931)

Rovastin häämatkat (1931)

Sano se suomeksi (1931)

Mustat silmät (1929)

Mustalaishurmaaja (1929)

Lumisten metsien mies (1928)

Elämän maantiellä (1927)

Kyllä kaikki selviää (1926)

Meren ja lemmen aallot (1926)

Meren kasvojen edessä (1926)

Suursalon häät (1924)

Rakkauden kaikkivalta (1922)

Sotapolulla (1921)

Sotagulashi Kaiun häiritty kesäloma (1920)

Ylioppilas Pöllövaaran kihlaus (1920)

Kilu-Kallen ja Mouku-Franssin kosioretki (1920)

Venusta etsimässä (1919)

Eräs elämän murhenäytelmä (1916)

Rikosten runtelema (1915)

Salainen perintömääräys (1914)

Kun onni pettää (1913)

Sylvi (1913)

Verettömät (1913)

Vasikanhäntä (1908)

Salaviinanpolttajat (1907)

Huom! Käsikirjoituksilla voi olla myös kaikenlaisia työnimiä.

Elokuvista metsästetään myös valokuvia, sopimuksia ja käsi- tai musiikkiohjelmia ym.

Ota yhteyttä: KAVI:n perinnetutkija Juha Seitajärvi, juha.seitajarvi@kavi.fi, puh. 02953 38108

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt