Viihde

Helena Ahti-Hallbergin käytös muuttui kotona – koki oivalluksen viidakossa, aviomies huvittui tilanteesta

Julkaistu:

selviytyjät suomi
Helena Ahti-Hallbergin kesä on ollut hyvin erilainen kuin yleensä. Tanssitöistä pidetty kesäloma kului aiemmista vuosista poiketen kaukana kotoa – keskellä viidakkoa.
Tanssiopettaja ja yrittäjä Helena Ahti-Hallberg,49, hehkuu rauhaa ja tyytyväisyyttä. Viileässä Suomen kesässä huomio kiinnittyy levollisen olemuksen lisäksi oitis myös tanssiopettajan tummaan rusketukseen. Se on peräisin Ahti-Hallbergin sanoin ”kerran elämässä” -kokemuksesta.

Tanssii tähtien kanssa -tuomari vietti alkukesän Filippiineillä Selviytyjät-tosi-tv-sarjan kuvauksissa. Nelosella ensi keväänä nähtävässä ohjelmassa 16 osallistujaa vietiin pienelle paratiisisaarelle selviytymään luonnon armoilla, ja kilpailemaan toisiaan vastaan.

– Ajattelin, että se on mahdollisuus voittaa itseni. Se, että lähdin sinne oli hullun rohkeaa. Ylitin itseni joka ikinen päivä, Ahti-Hallberg sanoo.

Ahti-Hallberg ei ollut koskaan nähnyt vilaustakaan Selviytyjät-sarjasta, mutta pyrki etukäteen selvittämään, mihin oli ryhtymässä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Luin eräoppaita ja selvitin, mitä kasveja voi syödä ja mitä ei ja miten tehdään tuli. Halusin mennä viidakkoon niin, että tiedän edes jotain perusedellytyksiä selviytymisestä.


Olosuhteet viidakossa olivat haastavat. Lämpötila nousi varjossakin tukahduttavan kuumaksi, ja ruokaa oli tarjolla vain vähän.

Ahti-Hallberg myöntää, ettei ole kovin erähenkinen tai seikkailunhaluinen ihminen, vaikka luonnosta nauttiikin.

– Luonto on ihana, tietyissä annoksissa. Asun maaseudulla Sipoossa, ja rakastan hoitaa hyötyviljelmiäni ja olla ulkona. Minulla on myös koiria, liskoja ja kanoja. Samalla minulla on kuitenkin ne kodin mukavuudet käden ulottuvilla. En ole ikinä välittänyt mennä jonnekin, missä niitä ei ole tarjolla.

– Yllätin kuitenkin itseni positiivisesti. En epäillyt, ettenkö pärjäisi viidakkoelämässä, mutta mietin, kuinka pitkään jaksan sitä. Pelkäsin, että olen liian energinen ja levoton ihminen selviämään tekemisen puutteesta.

Luonnon mykistävä kauneus ja viidakkoelämän levollisuus yllättivät Ahti-Hallbergin. Alkukankeuden jälkeen hän oppi rentoutumaan, hidastamaan tahtia ja nauttimaan kaikesta ympärillään olevasta.

– Saarella joutui elämään täysin luonnon mukaan. Kun Suomessa tulee yö, on vielä aika valoisaa, mutta siellä kun tulee yö, on aivan pilkkopimeää. Aamulla aurinko nousee kuudelta ja heräät siihen, kun kirkkaus saapuu. Aurinko laskee puoli kahdeksalta, ja silloin mennään nukkumaan.

– Luonto Filippiineillä on upea. Joinain iltoina ihastelimme sitä, kun meri hohti kimalleplanktonista, taivas loisti tähdistä ja viidakko oli täynnä tulikärpäsiä. Vaikka menin sinne glitter-maailmasta ja tanssipukujen säihkeestä, en koskaan ollut nähnyt mitään niin häkellyttävää.


Upea luonto kätki sisäänsä myös vaaroja. Viidakossa eli lukuisia myrkyllisiä eläimiä ja hyönteisiä, ja myös meri vilisi vaarallisia meduusoja.

– Tiesin, että hyönteisten kanssa selviän, mutta käärmeitä olen aina pelännyt. Ne olivat ehkä se epämiellyttävin asia minulle.

Viidakossa eläminen oli Ahti-Hallbergille pysäyttävä kokemus. Hän kokee puhdistuneensa sekä henkisesti että fyysisesti. Hektisen tanssityön mukanaan tuoma stressi unohtui, ja keho puhdistui turhista kemikaaleista. Ahti-Hallberg laihtui matkan aikana noin viisi kiloa.

Hän oivalsi, että elämässä voi selvitä paljon vähemmällä. Kilpailijat saivat ottaa saarelle mukaan vain muutaman vaatekappaleen, eikä henkilökohtaisia tavaroita ollut.

– Kun tulin kotiin, rupesin heti karsimaan turhaa tavaraa pois. Annoin ylimääräisiä esineitä lapsille, raivasin terassin ja kätkin tavarat kaappeihin. Kolme ensimmäistä päivää laitoin kotia uuteen uskoon. Se oli mieheni mielestä huvittavaa.

Ahti-Hallberg on ollut naimisissa Eric-puolisonsa kanssa 24 vuotta. Parilla on kaksi aikuista poikaa: Salatuista elämistä tuttu Emil ja esikoispoika Anton. Nykyään Ahti-Hallberg on myös 3,5-vuotiaan Viola-tytön isoäiti.

Rankinta viidakkorupeamassa oli ikävä perheen ja läheisten pariin.

– Tärkein kotiin tuominen oli ymmärrys siitä, että se elämä, jonka olen itselleni rakentanut, on juuri se elämä, jota haluan elää. Sitä tajusi, kuinka onnekas on monessa asiassa.


Jo tovin kotona ollut Ahti-Hallberg myöntää, ettei paluu normaaliin elämään onnistunut aivan hetkessä. Askeettisen viidakkoelämän jälkeen mukavuudet tuntuvat luksukselta.

– Esimerkiksi shampoo on upea asia. Hampaiden pesu tuntuu juhlavalta, kun sen voi tehdä niin usein kuin haluaa.

– Meillä ei ollut kosmetiikkaa, ei rakennekynsiä, ei mitään. Ilman niitä turhuuksia pärjää tosi hyvin, mutta on se kauhean kiva, kun ei tarvitse pärjätä. Kyllä minä heti varasin ajan kynsistudiolle, hän nauraa.


Ahti-Hallberg kokee, että jokaiselle tekisi hyvää elää hetki ilman itsestäänselvyyksinä pidettyjä mukavuuksia, jotta turha valittaminen loppuisi.

– Toivon, että minulla säilyy tämä tunne siitä, että arvostan niitä pieniä luksuksia ja sitä, miten hyvin meillä on kaikki asiat.

Ahti-Hallberg uskoo, että viidakko muutti häntä pysyvästi. Voimaannuttava kokemus toi perspektiiviä elämään ja hän onnistui tärkeimmässä tavoitteessaan: pääsi kotiin ehjänä.

– Ihan heti ei kyllä tee mieli palata paratiisisaarille tai viidakkoon. On tullut käytyä tarpeeksi kyykkypissalla koko loppuelämäksi, hän nauraa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt