Tutkijat pohtivat IS:n haastattelussa mistä hyvä elämä koostuu – ”Jatkuva aidan taakse kuikuileminen voi olla onnellisuuden este” - Viihde - Ilta-Sanomat

Tutkijat pohtivat IS:n haastattelussa mistä hyvä elämä koostuu – ”Jatkuva aidan taakse kuikuileminen voi olla onnellisuuden este”

Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo on tutkinut leipäjonoja ja tutkijatohtori Frank Martelan tutkimuskohteita ovat hyvä elämä ja ihmisyys. IS:n haastattelussa he pohtivat, mitä hyvä elämä ja onnellisuus oikeastaan ovat.

– Politiikassa pitäisi katsoa vuosien kuvaa, mutta eihän mikään hallitus voi asettaa tavoitteita kymmenen vuoden päähän. Yksikään hallitus ei voi yksin päättää, mitä tapahtuu kymmenen vuoden aikana. Siksi tarvittaisiin jatkuvaa vuoropuhelua puoluerajojen yli ja kaikilta puolueilta sitoutumista siihen, että maailmaa muutetaan pidemmällä aikaperspektiivillä ja yhdessä, Maria Ohisalo sanoo.

22.7.2017 10:00

Vihreiden varapuheenjohtajalla Maria Ohisalolla, 32, on huono-osaisuudesta omia kokemuksia.

– Olin turvakodissa äidin kanssa, kun mulla oli yksivuotissynttärit, Ohisalo kertoo.

Hänen isällään oli alkoholiongelma. Lähipiirissä on päihdeongelmaa enemmänkin. Ohisalo sai kokea jo lapsena, mitä hyvinvointivaltio voi tehdä auttaakseen ihmisiä.

– Perheemme on saanut apua sosiaalitoimistosta ja diakonian kautta. Valmentaja on ostanut mulle treenivaatteet, että olen edustuskunnossa. Ne ovat pieniä asioita, mutta siitä on kasvanut ymmärrys, mitä palvelujärjestelmä ja läheisten apu voi tuottaa.

Kesäkuussa Ohisalo väitteli Itä-Suomen yliopistosta yhteiskuntatieteiden tohtoriksi. Sosiologian väitöskirjan aiheena olivat leipäjonoissa käyvien hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin kokemukset.

Kaksi päivää väitöstilaisuuden jälkeen hänet valittiin jatkamaan vihreiden varapuheenjohtajana.

– Tällä hetkellä on aika helpottunut olo. On kiva, että asioilla on selkeä alku ja loppu, hän sanoo.

Tavoite on saavutettu. Ollaan filosofi, tutkijatohtori Frank Martelan tutkimusaiheen – hyvän elämän – ytimessä.

Elämässä on Martelan, 35, mielestä kaksi suurta kysymystä: Mitä haluan tehdä ja miten saan sen tehtyä. Nämä elämäntaidon ydinkysymykset muodostavat hyvän elämän perustan.

Maria Ohisalo ja Frank Martela voimistelivat ennen tikkakisaa. – Tämä on vähän klisee, mutta viimeksi ajattelin, että minulla on hyvä elämä, kun olimme perheen kanssa hiekkarannalla auringonpaisteessa. Siinä lasten intoa ja energiaa katsoessa oli hyvä fiilis, Frank Martela sanoo.

– Vaikka ei olisi koskaan tietoisesti pohtinut näitä kysymyksiä, ihminen vastaa niihin päivittäin, jokaisella valinnallaan, Martela sanoo.

Martelasta tuli filosofi, koska häntä kiinnosti, mitä ihmisenä oleminen on.

– Omasta elämästäni ei saisi kasvutarinaa.

Hän on tunnetun huonekalusuvun vesa.

– Olen saanut aika hyvät lähtökohdat kaikin puolin. Olen asunut Tapiolassa. Joku väitti, että se on Suomen akateemisin asuinalue. Se on hyvä tausta, jos päätyy tutkijaksi.

– On mielenkiintoista, että akateeminen maailma mahdollistaa, että hyvin eri taustoista olevat ihmiset ovat samojen asioiden äärellä samassa konferenssissa, Maria Ohisalo sanoo.

Se kertoo siitä, että huono-osaisuus ei ole välttämättä pysyvää.

– Olen kirjoittanut, että jokainen on oman elämänsä keskushyökkääjä, Frank Martela sanoo.

– Jokainen voi vaikuttaa omaan elämäänsä, mutta jos ei ole mitään tukiverkkoa, niin et sä yksin pysty. Ei Messi pysty tekemään maaleja yksin kentällä. Se tarvitsee kymmenen tyyppiä tukemaan, sitten siitä tulee maailman paras.

Maria Ohisalo on samaa mieltä: kukaan ei pysty menestymään yksin. Aina on taustalla joku muu ihminen.

– Välillä kuulee tarinoita self made -tyypeistä, jotka ovat selvinneet kaikesta yksin, mutta taustalta löytyy aina rahaa tai valtava tukiverkko, joka on nostanut sua. On oikeus menestyä, mutta oma etuoikeus on pystyttävä tunnistamaan.

Tapaamme heinäkuisessa Porissa, jossa Martela ja Ohisalo osallistuvat tahoillaan SuomiAreena-tapahtuman keskusteluihin.

– On kiva, että pääsee ajattelemaan asioita mielenkiintoisten tyyppien kanssa. Opin paneeleissa tosi paljon, Frank Martela sanoo.

– Tykkään ajatella. Sekin kuuluu hyvään elämään.

Maria Ohisalo kertoo, että he opiskelivat Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa samaan aikaan.

– Luin sosiaalipolitiikkaa, jonka fokuksessa on universaali hyvinvointivaltio, mutta erityisesti ihmiset, jotka putoavat täysin hyvinvoinnin ulkopuolelle ja tietynlaisiin marginaaleihin.

Uransa alussa Ohisalo mietti, uskaltaako hän puhua julkisuudessa taustastaan. Hän uskalsi. Alkoholismi on yleistä. Joku voi hänen mukaansa rohkaistua siitä, että ei ole asian kanssa yksin.

– Harvoin tutkija tuo omaa taustaansa esille. Olen kokenut sen tärkeäksi. Elämäni on ollut pääasiassa oikein hyvää. Tiedän paljon karumpia tarinoita. On ollut voimaannuttavaa kuulla toisten tarinoita.

– On hyvä puhua näistä ääneen, sillä se vähentää stigmaa niiden ympäriltä ja madaltaa kynnystä pyytää apua, Frank Martela sanoo.

– Näkee, että politiikan huipulle voi päästä eikä tarvitse olla siitä täydellisestä perheestä.

Maria Ohisalo sanoo, että häpeä voi olla kauhea taakka, joka rajoittaa elämää – ja hyvää elämää.

– Jäädään helposti yksin asioiden kanssa. Haetaan pikavippiä, ettei paljasteta kenellekään olevansa pahassa taloudellisessa pulassa, sen sijaan, että voisi saada apua.

Hänen mielestään asiat voisivat ratketa aikaisemmassa vaiheessa.

– Tämä on osa suomalaista pärjäämisen mentaliteettia, että kyllä tässä pärjätään. Pienistä asioista voi kasvaa aika suuria.

Tutkijana Ohisalo tietää, että leipäjonoissa olevien huono-osaisuus kasaantuu. Huono-osaisuus voi olla sosiaalista, taloudellista ja terveydellistä. Leipäjonoissa 40 prosentilla huono-osaisuus näkyy näillä kaikilla kolmella ulottuvuudella.

– Monesti avun tarve on konkreettista. Että nämä laskut hoidetaan yhdessä ja katsotaan, miten paljon rahaa jää elämiseen, Ohisalo sanoo.

Nyt ongelmana on niin sanottu palvelujärjestelmän siiloutuminen. On palveluja ja etuisuuksia, mutta ihmisiä juoksutetaan monella luukulla. Kiire ajaa siihen, että on mahdollisuuksia hoitaa vain perusbyrokratia.

– Kyse on luottamuksesta. Monella apua tarvitsevalla on luottamus rikkoutunut, Ohisalo sanoo.

Hänen mielestään tarvittaisiin nimenomaan pidempiaikaista tukea.

– Että on sama virkailija, jolle voi kertoa. Jos joutuu aina kertomaan tarinansa uudelle ihmiselle, lopulta ei enää jaksa.

Käyttöön on tulossa kansallinen tulorekisteri, johon ihmisten tulot kertyvät reaaliajassa.

– Jos järjestelmä näkee, että sun tulot menevät tämän alle, se voisi ilmoittaa automaattisesti, että hae tätä tukea. Se oli mun toive ja ehdotus. Näin ei käsittääkseni ole tähän asti ollut, Ohisalo kertoo.

– Koska se järjestelmä tulee? Martela kysyy.

– Pitäisi tulla jo vuoden 2019 alusta, Ohisalo kertoo.

Mistä hyvinvointi syntyy? Mitkä ovat tavoittelemisen arvoisia päämääriä? Voiko toiselle sanoa, minkälaista elämää kannattaisi elää?

– Hyvinvoinnissa on hirveän paljon kyse siitä, missä kulttuurissa ja kontekstissa elät, Ohisalo sanoo.

– Missä määrin sä näet, että se muuttuu ajassa ja paikassa? hän kysyy Martelalta.

Mitkä ovat kulttuurista riippumattomat perusjutut? Juuri tätä Martela on pyrkinyt työssään kartoittamaan.

– Ihmissuhteet ja läheisyys ovat kulttuurista riippumattomia. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee ihmisiä, jotka välittävät. Itsensä toteuttaminen, että pääsen tekemään juuri itselleni arvokkaita asioita, on sekin universaali teema.

Martelan mukaan ihmiset selkeästi tarvitsevat autonomian kokemuksen. Se on eri asia kuin yksin tekeminen tai itsenäisyys.

– Voi olla, että ulospäin näyttää, että kaksi sotilasta molemmat vain noudattavat käskyjä, mutta toinen voi toimia pakosta, toinen siksi, että uskoo yhteiseen asiaan, Martela sanoo.

Ohisalolle tulee mieleen puoluekuri.

– Jengi äänestää tyytyväisenä, koska on hyväksynyt sen ideologian, ja vaikka olisi eri mieltä, päämäärä on se suurempi tavoite. Joudut tekemään kompromisseja isomman kuvan takia, hän miettii ja lisää:

– Vihreillä ei ole puoluekuria toisin kuin kaikilla muilla puolueilla.

Hyvinvointi ei rakennu vain taloudellisista resursseista, vaan ihmisen pitää pystyä olemaan osallinen yhteiskunnassa monella tavalla.

– Vaikka se, ettet pysty viemään lapsiasi teatteriin tai musiikkiesitykseen, jättää perheen pois tosi monesta, Ohisalo sanoo.

Ohisalo on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja tehnyt valtuustoaloitteen, joka tulee käsittelyyn syksyllä. Se mahdollistaisi pienituloisille ilmaiset kaupungin kulttuuripalvelut. Niin sanottu Kaiku-hanke on jo vakituisesti käytössä Espoossa.

Valinnanvapaus on Frank Martelan mukaan yksi hyvän elämän perimmäisistä lähteistä. Aikaisemmin ei ollut vaihtoehtoja. Roolit olivat annettuja. Jos synnyit 1800-luvulla maanviljelijäperheen esikoispojaksi, sinusta tuli maanviljelijä.

– Nyt on jopa ahdistavassa määrin vapautta valita, mitä lähden tekemään. Se on siunaus ja kirous. Nuoret puhuvat fear of missing outista, pelosta että on jäänyt vaille jostakin tärkeästä. Teet mitä tahansa, joudut jostain paitsi. Tuo lähti tuonne, miksi en pääse sinne, Martela miettii.

Ohisalo pohtii, että jopa parinvalinta on monimutkaistunut.

– Aikaisemmin elettiin kyläyhteisössä. Tinderissä on rajaton määrä mätsejä. Missä kohtaa lopettaa? Entä jos se parempi puolisko on vielä jossakin? Sekin voi tuottaa hirveän ahdistuksen.

Martela kertoo amerikkalaisista, jotka ovat optimoineet asuinpaikkansa. Lähellä on vuoret ja kansainvälinen lentokenttä. He uskovat maksimoivansa onnellisuutensa.

– Mutta ei se tee ihmisestä onnellista, että liikaa optimoi asioita. Jossain vaiheessa on parempi juurtua, että tämä on mun kumppani ja mun ura. Jatkuva aidan taakse kuikuileminen voi olla onnellisuuden este.

– Olen yrittänyt kannustaa nuoria, että tehkää sitä mihin uskotte, siinä ihminen yleensä pärjää. Mitä tahansa muut sanookaan, kannattaa uskoa omaan intuitioon, Maria Ohisalo sanoo.

Nuorena Martela huomasi opiskelijavaihdossa Thaimaassa elävänsä jonkun toisen unelmaa. Viikonloppuisin oli kiva olla rannalla, mutta siihenkin kyllästyi.

– Se alkoi jossakin vaiheessa ahdistaa. Tajusin, että haluan lukea ja kirjoittaa.

– On parempi olla oma itsensä, sillä kaikki muut ovat jo varattuja, Frank Martela kiteyttää.

Kuka

Maria Ohisalo

Ikä: 32.

Ammatti: Aloittaa elokuussa Y-säätiössä asunnottomuuteen liittyvissä töissä. Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen, vihreiden varapuheenjohtaja. Valtiotieteiden maisteri, saa elokuussa yhteiskuntatieteiden tohtorin todistuksen.

Perhe: Avopuoliso.

Plus: Pelannut jalkapalloa FC Konnussa ja FC Viikingeissä ja yleisurheillut Helsingin Kisa-Veikoissa. Keräilee ja pelaa retro-Nintendo-pelejä.

Kuka

Frank Martela

Ikä: 35.

Ammatti: Helsingin yliopiston tutkijatohtori, Filosofian Akatemia Oy:n valmentaja. Filosofian tohtori, väitöskirja koski vanhustenhoidon työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta.

Perhe: Naimisissa, 5- ja 3- ja 0- vuotiaat lapset.

Plus: Vuoden 2013 ja kevään 2014 vierailevana tutkijana University of Rochesterin psykologian laitoksella Yhdysvalloissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?