Venäjän rikkaimman miehen leski eli yltäkylläistä elämää Espoossa – ihaillun kaunottaren yksityiselämä täynnä rajuja myrskyjä - Viihde - Ilta-Sanomat

Venäjän rikkaimman miehen leski eli yltäkylläistä elämää Espoossa – ihaillun kaunottaren yksityiselämä täynnä rajuja myrskyjä

Traagisten rakkauksien kolhima kaunotar, Venäjän rikkaimman miehen leski Aurora Karamzin rakasti koreaa kartanoelämää nykyisen Espoon Ikean naapurissa.

20-vuotias Aurora Stjernvall oli maailmanluokan kaunotar, jota Pushkin ylisti runossaan.­

16.7.2017 9:00

”Millä riemulla odotan niitä kolmea kuukautta, jotka saan viettää rakkaassa Träskändassani, ja miten kärsimättömästi odotan niiden alkamista.”

Näin kirjoitti Aurora Demidov sisarelleen Aline Correalle kesäkuussa 1846.

Heinäkuussa hän saattoi jo ihastella kartanonsa vehreää puistoa ja kukkaloistoa – onnellisempana kuin koskaan. Sinä kesänä 38-vuotiaan lesken rinnalla oli tuore aviomies Andrei Karamzin. Venäläinen kaartinkapteeni oli viisi vuotta nuorempi.

”Olen täällä niin onnellinen, että pelkään jokaista muutosta, en siksi, että sellainen voisi riistää minulta onneni, vaan sen vuoksi, että rakastan suuresti tätä rauhallista ympäristöäni.”

Rauhallisena kartano ei kuitenkaan pysynyt. Träskändasta tuli suomalaisen ja venäläisen ylhäisön kohtauspaikka, jonka salonki täyttyi huvittelunhaluisista vieraista.

Aurora ja tämän sisaret olivat jo lapsina kuuluja kauneudestaan.­

Aurora Karamzin edusti suomalaisen aristokratian kermaa. Hän oli häikäisevän kaunis, kunnioitettu ja ihasteltu. Hän kuului keisarin ja keisarinnan lähipiiriin. Nämä suhteet olivat tuolloin äärettömän arvokkaita. Demidovin valtava omaisuus teki hänestä rikkaan, kertoo kirjailija Kaari Utrio.

Hän tutustui Auroran tarinaan tehdessään taustatyötä romaaneihinsa.

Aurora syntyi varallisuudeltaan vaatimattomaan Stjernvallin aatelisperheeseen. Viipurin läänin maaherrana toiminut isä kuoli hänen ollessaan 8-vuotias.

Suomi oli siirtynyt Venäjän alaisuuteen, ja suomalainen aateli vannoi kilvan uskollisuutta keisarille. Äiti Eva ja isäpuoli, senaattori Carl Walleen, suunnittelivat tyttärelleen kunnianhimoista tulevaisuutta.

– Aurora ja sisaret olivat jo lapsina kuuluisia kauneudestaan, kertoo Utrio.

Träskändan kartanosta tuli Aurora Karamzinin koti.­

Aurora asui sekä sukulaistensa luona Pietarissa että perheen kotona Helsingissä. Isäpuolen suhteiden avulla hänet esiteltiin 22-vuotiaana keisariparille. Viisi vuotta myöhemmin keisarinna Aleksandra Fjodorovna otti Auroran hovineidokseen.

Suomalainen aatelistyttö hurmasi koko hovin. Kaikkialla ylistettiin hänen kauneuttaan ja luonnettaan. Vaikka kosijoita riitti, hän oli vielä 28-vuotiaana naimaton.

16-vuotiaana Aurora oli rakastunut palavasti venäläiseen adjutanttiin, Aleksander Muhanoviin, mutta mies palasi Venäjälle. Perhekään ei katsonut romanssia hyvällä.

Kuusi vuotta myöhemmin pari tapasi sattumalta Pietarissa ja kihlautui salaa. Häät oli tarkoitus viettää Träskändassa sulhasen sairastelusta huolimatta. Juuri ennen hääpäivää sulhanen kuoli.

1836 kuvaan astui satumaisen rikas hovijahtimestari Paul Demidov. Aurora kieltäytyi kosinnasta kahdesti. Vasta keisarinnan puhuttelu käänsi hänen päänsä.

– Huhuja liikkui, että Aurora olisi ollut Nikolai I:n rakastajatar, mutta en tiedä, pitävätkö ne paikkansa, Utrio sanoo.

Suomessa avioliitto lihavan ja raihnaisen Demidovin kanssa herätti sääliä ja vahingoniloa. Träskändaan suunnitellut häät siirrettiin sulhasen sairauden vuoksi Helsinkiin. Heikossa kunnossa ollut mies saapui vihkitilaisuuteen kantotuolissa.

Neljän vuoden päästä Aurora oli pojan äiti ja suurruhtinaskunnan rikkain leski.

 Huhuja liikkui, että Aurora olisi ollut Nikolai I:n rakastajatar, mutta en tiedä, pitävätkö ne paikkansa.

Huolettomat kesät Träskändassa olivat vastapainoa Auroran elämän myrskyille. Kartanon hän oli ostanut isäpuoleltaan jäätyään leskeksi 1840. Espoossa, vain päivämatkan päässä pääkaupungista, sijaitsevasta Träskändasta tuli seurapiirien keskus.

– Talvisesongin aikana aristokratia ja korkein virkamiehistö huvittelivat pääkaupungissa. Kesäisin lähdettiin maalle ja Helsinki tyhjeni, Kaari Utrio kertoo.

Aurora vietti Träskändassa ylellistä elämää. Jotkut aikalaisista pitivät häntä jopa liian koreilevana ja mahtipontisena.

– Kartanokulttuuriin kuuluivat vierailut. Matkat olivat pitkiä ja matkustaminen hankalaa. Kun tultiin, jäätiin pidemmäksi aikaa. Usein kartanoissa oli jopa ahdasta, mutta se ei haitannut herrasväkeä. Kartanosesonki perustui yhteisöllisyyteen.

Träskändan kartano Aurora Karamzinin aikaan vuonna 1880. Kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1888. Vanha rouva pelastui mutta yksi vieras kuoli palossa.­

Träskändan päärakennuksen keskipiste oli suuri salonki, jota hallitsi tyylikäs fortepiano. Huonetta ympäröivät mahongista, pyökistä ja pähkinäpuusta tehdyt huonekalut. Kaikkialla oli Auroran rakastamia, runsaita kukka-asetelmia: ruusuja, krysanteemeja, orvokkeja ja pioneja.

Kesäaamut alkoivat aamiaisella, jossa nautittiin herkullisia leivonnaisia marmorilautasilta. Kahvia kaatoivat mustaan livreehen pukeutuneet palvelijat.

– Pukeutuminen oli aamulla huomattava tapahtuma, johon tarvittiin kamarineidin apua. Siihen kului helposti tunti tai pari.

Aamupäivällä käyskenneltiin puutarhassa, seurusteltiin ja juoruiltiin. Toisinaan tehtiin päiväretkiä viereiseen Dalsvikin kartanoon, jossa asui Auroran Emilie-sisar. Kartanon valtiatar rakasti pitkiä kävelyretkiä esimerkiksi Bodomjärven rannassa.

– Siihen aikaan leikittiin usein seuraleikkejä, esimerkiksi erilaisia pantti- ja arvausleikkejä. Entisajan leikeissä oli monimutkaiset säännöt. Ne kestivät pitkään ja vaativat leikkijöiltä huomattavia sosiaalisia kykyjä.

 Siihen aikaan leikittiin usein seuraleikkejä, esimerkiksi erilaisia pantti- ja arvausleikkejä. Ne kestivät pitkään ja vaativat leikkijöiltä huomattavia sosiaalisia kykyjä.

Panttileikissä seurue esitti toisilleen sovittuun aihepiiriin liittyviä kysymyksiä. Jos nuori neiti ei osannut vastata hänelle esitettyyn maantiedonkysymykseen, hän joutui antamaan muille leikkijöille pantiksi vaikka nenäliinansa. Sitten hänen oli suoritettava tehtävä saadakseen sen takaisin.

Päivällisen jälkeen suuressa salongissa tanssittiin ja pelattiin korttia tai biljardia. Joskus nuoret vieraat innostuivat esittämään kuvaelman tai soittamaan pianoa.

Kun vietettiin kesäjuhlia, Aurora saattoi järjestää tanssit puutarhaan. Hänen syntymäpäivänsä elokuussa oli kesän kohokohta.

Näimme puiston olevan valaistu 300 lampulla, se oli jumalallinen näky! Ehdotettiin kävelyä ja kun saavuimme puistoon edessämme aukeni suuri lehtisali, jonka takaseinällä oli lampuilla valaistu kukista tehty A”, kuvaili yksi vieraista.

Aurora Karamzin vuonna 1900, kaksi vuotta ennen kuolemaansa.­

Träskändan puutarha ja puisto olivat Auroran intohimo. Mäen päällä seisovasta kartanosta avautui kaunis näkymä puistoon. Käytävät kiertelivät nurmikenttien ja puu- ja pensasistutusten välissä. Kartanosta näki joelle ja pyörötemppelille asti.

Itäiseltä verannalta saattoi ihailla Auroran kukkapuutarhaa, jonne hän oli tuottanut kasveja muualta Euroopasta. Kesää vasten pihalle istutettiin eksoottisia palmuja, eukalyptuksia ja laakeripuita.

Miten paljon suurempaa onnea tunnen maalaiselämän rauhassa ja levossa kuin Pietarin hurjassa ja hillittömässä huvitteluelämässä”, Aurora kirjoitti.

1854 Andrei Karamzin kaatui Krimin sodassa. Aurora keskittyi entistä tiiviimmin hyväntekeväisyystyöhön. 1860-luvulla hän perusti Helsinkiin diakonissalaitoksen.

Träskändassa Aurora vietti lähes jokaisen kesänsä. Syksyllä 1888 kartanoa kohtasi kuitenkin suuri onnettomuus.

Marraskuisena yönä Aurora havahtui levottomaan tunteeseen ja huomasi, että kartano oli tulessa. Hän ehti pelastautua, mutta vieraana ollut seuranainen kuoli emännän pelastusyrityksistä huolimatta. Myös kartanon arvokas irtaimisto tuhoutui.

Aurora suhtautui asiaan tyynen alistuneesti. 80-vuotiaana hän oli jo ehtinyt saattaa hautaan lähes kaikki rakkaimpansa. Tuoni oli korjannut myös Auroran silmäterän, hänen ainoan poikansa Paulin 1885.

Kansa saapui katsomaan Aurora Karamzinin hautajaissaattoa vuonna 1902.­

Kymmenen vuotta Paulin kuoleman jälkeen Aurora myi Träskändan sisarensa tyttärentyttärelle Marie Törngrenille, joka rakennutti nykyisen päärakennuksen.

Aurora vetäytyi isäpuolensa rakennuttamaan Hakasalmen huvilaan Töölönlahdelle. Siellä hän kuoli 93-vuotiaana.

Lähteet: Ingrid Qvarnström, Tarunhohteinen elämä (Otava 1938). Aurora Karamzin. Aristokratian elämää (Otava 2006).

Juttu on julkaistu aiemmin Ilta-Sanomien Mökki-lehdessä toukokuussa 2011.

Aurora Karamzin

  • Syntyi 3.8.1808, kuoli 13.5.1902.

  • Eva Aurora Charlotta Stjernvall oli maaherra Carl Johan Stjernvallin ja Eva Gustava von Willebrandin vanhin tytär.

  • Sisarukset: Emil (1806–1890), Emilie (1811–1846) ja Aline (1812–1850).

  • Pääsi huomattavaan asemaan noustuaan keisarinnan hovineidoksi 1830-luvulla.

  • Avioitui 1836 monimiljonääri Paul Demidovin kanssa. 1839 perheeseen syntyi poika Paul (k. 1885).

  • Solmi avioliiton 1846 Andrei Karamzinin kanssa, joka kuoli 1854.

  • Tunnetaan parhaiten laajamittaisesta hyväntekeväisyystyöstään. Hän oli perustamassa Helsingin diakonissalaitosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?