IS kutsui koolle seitsemän miestä, joilla oli juhannuspäivänä nimipäivä - Viihde - Ilta-Sanomat

IS kutsui koolle seitsemän miestä, joilla oli juhannuspäivänä nimipäivä

Juhannuspäivänä on monen suomalaisen miehen nimipäivä. IS kutsui koolle seitsemän juhannuksen päivänsankaria, jotka kertoivat suhteestaan nimeensä ja keskikesän juhlaan.


25.6.2017 10:00

Nämä ovat loistavia nimiä. Aina kun on meidän nimipäivä, on liput salossa, näyttelijä Juha Muje, 66, sanoo.

–Ja jengi on kännissä, Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila, 53, lisää.

Molempia naurattaa.

–Ja ajattele, suurin osa suomalaisista laitetaan alulle meidän nimipäivänä, Kurttila sanoo.

–Suomi on velkaa meidän nimistä paljon.

Myös tänä juhannuspäivänä 24. kesäkuuta liputetaan. Silloin nimipäiväänsä viettävät Johannes, Juhani, Jussi, Jani, Janne, Juha, Juhana, Juho ja Jukka. Ruotsinkielistä nimipäivää juhlivat Jan, Jens, Johan, Johannes, John, Johnny, Jon, Ian, Janne ja Jean.

 ”Kuulen ässien suhinan aika hyvin, kun takana supatellaan, että Jussi 69 menee tuossa. Jos olisin Mauno Virtanen, niin en varmaan kuulisi”

Nimipäivä on vähintään sadoillatuhansilla miehillä. Väestörekisterin mukaan Suomessa on ristitty 47 539 Jukkaa ja 61 911 Juhaa sitten vuoden 1 899.

Suomalaiskansallisten nimien kunniaksi Ilta-Sanomat on pyytänyt nimipäiväsankareita koolle. Ensimmäisen ryhmän neljä miestä kokoontuvat Helsingin Talvipuutarhan kupeeseen.

–Tämä on loistava nimi, Juha Muje sanoo.

–En tiedä sen historiaa. Äiti ja isä antoivat minulle siunatun nimen.

Vuonna 1950 syntyneen Mujeen kansakoululuokalla ei ollut muita Juha-nimisiä. Juha-nimi tuli jättisuosioon vasta 60-luvulla.

–Kouluajoista tulee mieleen, että Juhan voi sanoa lempeästi Juha tai kovasti JuHA. Koulussa minua sanottiin JuHAksi, Muje kertoo.

–Olen iloinen nimestäni. Siihen liittyy vielä sellainen, että kun sukunimi on Muje, niin se on kaikissa brosyyreissä hirveän lyhyt eikä vie hirveästi tilaa. Siihen mahtuu älykästä tekstiä, jossa kerrotaan esimerkiksi näytelmistä.

Jukka Kurttila uskoo nimensä liittyvän siihen, että 60-luvulla nimiä haluttiin uudistaa ajan hengessä. Hänen ristimänimensä Jukka-Pekka oli moderni. Oli modernit lähiöt ja modernit nimet.

–Kontulan lähiössä kun olit Jukka, niin olit ajan hermolla. Ja olihan niitä Jukkia sitten. Luokkakavereissa oli kolme.

–Ei nimi miestä pahenna. Olen ollut aina tyytyväinen siihen.

Portista pelmahtaa Jussi 69, suomalaisen The 69 Eyes -yhtyeen rumpali, oikeammin Jussi Vuori. Paidassakin lukee Jussi. 44-vuotias rokkari haluaa kunnioittaa nimipäiväaiheista kuvausta pukeutumalla rockhenkiseen Jussi 69 -paitaan.

Jussi 69 kertoo, että bändin laulajaa Jyrkiä luullaan usein hänen samannimiseksi veljekseen, mutta ei hän ole.

–Meitä on kolme veljestä, Jyrki, Janne ja Jussi. Olen nuorin. Se on ollut se J-teema. Toinen nimeni Heikki tulee vaarilta ja kummilta, mutsin broidilta. Minusta tuntuu, että on menty varmaan helpoimman kautta, Jussi 69 sanoo.

–Meitä yhdistää varmaan kaikkia Jusseja, Janneja ja Jukkia tämä sama, Jukka Kurttila nauraa.

Jussi-etunimi on Suomessa 24867:llä henkilöllä. Jussi 69 muistaa kouluvuosilta, kun opettaja vaihtui ja kysyi nimeä. Kuultuaan ”Jussi” hän kysyi: mikä sun oikea nimesi on?

–Kukaan ei ottanut todesta, että nimi voi olla Jussi eikä Juhani tai Juha.

–Nyt kun mun nimeen on lisätty lisänumero, olen tyytyväinen siihen.

Jussi 69:llä on omasta mielestään aika pehmeä ässä. Moni luulee, että hän puhuu niin tahallaan, koska on stadilainen.

–Nimeen liittyy sellainen hassu juttu, että kuulen ässien suhinan aika hyvin, kun takana supatellaan, että Jussi 69 menee tuossa. Jos olisin Mauno Virtanen, niin en varmaan kuulisi.

Juhannuksena ei ole kiire. Tänään on. Jukka Kurttila ja Juha Muje seisovat jussi-t-paidat päällään koivun alla, valmiina kuvaukseen. Jussi 69 virittelee jussipaidasta omaa versiota lanteilleen.

Vilkuillaan kelloa. Vihdoin näyttelijä Jukka Puotila saapuu. Hän on juuttunut ruuhkaan.

Puotila, 61, on syntynyt 1955. T-paitaa päälleen vetäessään hän muistelee, että Jukkia oli silloinkin paljon.

–Mun nimi on siis Jukka Petri Pauli. Mua kutsuttiin myös Petriksi ja myöhemmin myös Viliksi, koska olin aika vilkas.

Jukka on kuitenkin hänen mielestään hyvä nimi. Hän ei osaa ajatellakaan muita nimiä.

–Nimipäivään liittyi lapsena yleensä se, että vanhemmilla oli lomat alkanut, mentiin mökille. Se oli arvokasta aikaa.

Juhannukseen kuuluu perinteitä. Jussi 69 kertoo tehneensä pienenä kaikki ”mutsin opettamat taiat”.

–Tein sen seitsemän kukkaa tyynyn alle niin näet unessa tulevan morsiamen -taian, vaikka toi taitaa olla vähän tyttöjen juttuja.

Näitkö?

–Näin.

Aikuisena juhannus merkitsee Jussi 69:lle keikkoja. Niin on ollut jo 27 vuotta.

–Olen ollut kaikki juhannukset lavalla, lentokoneessa tai bussissa. Viime vuonna Raumanmeren juhannuksen jälkeen ehdin stadiin, ja oli jännä nähdä erittäin hiljainen Helsinki.

Jukka Kurttila on juhannusmies henkeen ja vereen. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on läheisineen kokoontunut juhannuksena maalle isommalla porukalla.

–Juhannuksena luodaan sosiaalisia suhteita, tavataan ihmisiä ja ollaan yhdessä aidosti – ja hassutellaan. Syödään hyvin, tanssitaan ja saunotaan.

–Suomi on valitettavasti luonnon suhteen aika ankara. Kesä on ainoita hetkiä, jolloin voi löytää muitakin paikkoja kuin ahtaat asunnot, joihin kokoontua yhteen. Juhannus antaa kauhean hyvän syyn, on aina antanut. Silloin Suomi tulee ulos kodeistaan.

Juha Muje suuntaa tänäkin juhannuksena Someron-mökilleen. Luvassa on mökkeilyä ja saunomista.

– Meillä on savusauna. Aloitan sen lämmittämisen aamuseitsemältä ja sitten mennään kello 16 ensimmäisen kerran, Muje kertoo.

Jukka Puotilalle juhannus merkitsee, että siihen asti tehdään töitä ja sitten otetaan lomaa. Juhannuksessa on myös haikeutta. Sen jälkeen päivä lyhenee.

–Sekin vaikuttaa fiilikseen, että juhannuksena ihmisten lomat yleensä alkavat. Se näkyy kaikessa, myös liikentessä. On ruuhka, mutta mä siedän senkin.

–Viestini suomalaisille juhannuksena on, että nauttikaa juhannuksesta. Silloin Suomen luonto on kauneimmillaan.

Jukka Kurttila sanoo, että jos jonkun juhannusviestin haluaa antaa, se voisi olla kevyt viesti. Että muistetaan ryömiä ulos koloista ja mennään kaduille ja tavataan ihmisiä, huolehditaan ihmissuhteista.

–Se on kaikki kaikessa, että on ihmissuhteita, saat voimaa niistä ja myös tukea huonoina hetkinä. Kyllä niitä pitää vaalia.

Jussi 69 ja Juha Muje ovat olleet hetken syrjemmällä eivätkä ole kuulleet Jukka Puotilan ja Jukka Kurttilan viestejä Suomen kansalle.

–Pitäkää sepalus kiinni vesillä, Jussi 69 vastaa salamannopeasti.

–Joo, ja katiskat pois vedestä, Juha Muje sanoo.

Jukka Kurttilaa naurattaa.

–Taisi olla liian vakava se mun viesti. Ja mä annoin vielä kevyen viestin.

Toinen sarja juhannuksen nimipäiväsankareita kokoontuu Tove Janssonin puistoon Helsinkiin. Ensimmäisenä paikalle saapuu uimarilegenda Jani Sievinen. Hän soittaa heti äidilleen ja kysyy, miksi hänen nimensä on Jani.

–Äiti kertoi, että Jani oli muotia silloin 1974, hän kertoo puhelun päätyttyä.

–Mun isosiskon nimi on Nina. Se sointuu kuulemma vähän samalla tavalla. Nina ja Jani. Näin syvällinen, Sievinen nauraa.

Jani on etunimeensä tyytyväinen. Moni muukin on tykännyt siitä: vuodesta 1899 Suomessa on ristitty 25524 Jania.

Jan on saman nimen ruotsinkielinen versio. Sen nimisiä on Suomessa 13980.

–Jan on hieno nimi. Kaikkein hienoin. Olen tämän kanssa viihtynyt, Jan Vapaavuori, 52, sanoo.

Viime viikolla Helsingin pormestarina aloittanut Vapaavuori tulee kuvauksiin kävellen kaupungintalolta. Hänen etunimensä on järkeilyn tulos. Ruotsalaisen äidin ja suomalaisen isän piti keksiä sellainen nimi, joka taipuu sekä suomeksi että ruotsiksi.

–Kun sukunimi on Vapaavuori, piti olla lyhyt etunimi. Muuten kukaan ei jaksaisi lukea koko nimeä. Kaverit olivat eri mieltä: kaikki ovat kutsuneet mua aina Janneksi. Sekin toimii sekä suomeksi ja ruotsiksi.

Kokoomuksen kansanedustajalla Juhana Vartiaisella, 59, on joukon harvinaisin etunimi. Juhanaksi on Suomessa nimetty 12775 ihmistä. Taitettavalla polkupyörällä paikalle karauttanut mies tietää nimensä tarinan.

–Kun vanhemmilleni syntyi 1958 esikoispoika suomalaisessa optimistisessa ilmapiirissä, se oli heille valtava juttu. He miettivät Kaarlea ja Juhanaa. Ihan oltiin kuninkaallisilla linjoilla. Sen aikaisessa Suomessa katsottiin eteenpäin.

Vartiaisen mielestä omaan nimeen pitää suhtautua niin, että ei nimi miestä pahenna.

–Mutta Kontulan pihalla sai turpaan nimen herraskaisuudesta.

Juhana jää ihmisille mieleen, mutta aiheuttaa hämminkiä ulkomailla. Ulkomaalaiset luulevat sitä naisen nimeksi.

–Kun olin nuorena matkoilla tai poliittisissa konfrensseissa, minut pantiin joskus naisen kanssa samaan huoneeseen.

Vartiaisen puolison nimi on Johanna.

–Se aiheuttaa naurua, koska nimemme ovat niin samanlaiset.

Ensimmäisen kerran Jani Sievinen pääsi viettämään juhannusta 32-vuotiaana. Uimarivuosina kaikki kesät menivät urheillessa, arvokilpailut pidettiin loppukesästä.

–On juhannusta vietetty, mutta en pystynyt juhlimaan. Mulla on ollut vene aina. Saatoin käydä pyörähtämässä veneellä järvellä.

Uimarin juhannusviesti suomalaisille liittyy järveen. Viisaasti vesillä, ettei tapahdu mitään turhia, hän kehottaa.

Nykyään Sievisen juhannukset menevät lasten kanssa. Kolme nuorinta lasta asuvat Pohjois-Norjassa norjalaisen äitinsä kanssa. Jani ajaa 1400 kilometriä ja hakee kaksi vanhinta tytärtään juhannusviikolla Suomeen. Silloin koulut loppuvat Norjassa. Kolmevuotias kuopus jää äidilleen Norjaan.

–On ollut pitkät tauot, että en näe heitä. Nyt viime tapaamisesta tulee 110 päivää. Kyllä he tunnistavat. Puhumme kolme kertaa viikossa Skype-palvelun kautta, vaikka eivät lapset jaksa mitään puolen tunnin puheluita. Seitsemänvuotias sanoo äkkiä, että moikka isä, mä lähden meneen.

Jan Vapaavuori vetää jussi-t-paidan rennosti paitapuseron päälle. Hänelle juhannus on merkinnyt eri ikäisenä erilaisia asioita. Suomessa on lyhyt kesä, joka alkaa oikeastaan vasta juhannuksesta.

– Huomaa, että koko kansa on juhannuksena hyvällä tuulella. Meillä on vähän sellainen ajattelutapa, että koko maailma pitää saada valmiiksi ennen juhannusta. Sen jälkeen on hyvä relata ja suuntautua lomalle.

Vapaavuorelle juhannus merkitsee ennen kaikkea valoisia iltoja ja öitä.

–Se, että iltamyöhään ja yölläkin on valoisaa, on monille ulkomaan eläville todella eksottista. En usko, että olemme matkailupuolella vieläkään osanneet hyödyntää tätä riittävästi. Turismi on Helsingillekin iso asia.

Valoa! Se on Jan Vapaavuoren viesti suomalaisille juhannuksena.

–Valo vaikuttaa suomalaisten mielenlaatuun. Kannattaa nauttia iloisista valoisista hetkistä ja säästää talven varalle positiivisuutta, että talvet eivät olisi niin synkkiä, Vapaavuori sanoo.

Juhana Vartianen saa viimeisen sanan.

–Viestini suomalaisille juhannuksena on se, että Suomi menee parempaan, mutta se ei tapahdu itsestään. Sen vuoksi pitää tehdä työtä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?