Viihde

Muistatko läpimurron?Näyttelijätähti Leena Uotila 70 vuotta – hakeutuu yhä kiehtoviin roolitöihin

Julkaistu:

merkkipäivä
70 vuotta täyttävällä näyttelijä

Leena Uotilalla ei ole aikaa viettää eläkeläisen arkea.
Reilusti yli neljän vuosikymmenen mittaisen uran näytellyt Leena Uotila jäi toissa vuonna virallisesti eläkkeelle. Näyttelijä ei ole silti ehtinyt etääntyä teatterista.

Kiireisenä ovat pitäneet pitkäaikaisen työnantajan Helsingin kaupunginteatterin Billy Elliot -musikaali ja viime syksynä Arena-näyttämöllä esitetty Komisario Palmun erehdys, jossa hän näytteli Amalia Rygseckiä.

– Siis murhaajaa. Billy Elliotin isoäitinä esiinnyin elämäni ensimmäisessä musikaalissa. Oli tanssikohtauksia ja soololaulua. Kaikkea hienoa, jollaista en ollut ennen kokenutkaan, Uotila kehuu.

Ylellä kesälauantaisin Rakkautta vain -sarjassa

Hänellä riittää vientiä ja intoa jatkaa. Tulevista keskeneräisistä roolitöistä ei vain ole tapana huudella julkisesti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– En ole oikeastaan ollut eläkkeellä kuin muutaman kuukauden. Todella pitkän uran näytellyt Ritva Valkama nauroi joskus, kun tuli näytöksistä välipäivä, että huomenna hän menee taas eläkkeelle.

Leena Uotila on yhdeksän muun varttuneen suosikkinäyttelijän lailla ajankohtainen, kun Ylellä pyörii kesälauantaisin Rakkautta vain -tv-sarja.

Alun perin saksalaiseen ohjelmatyyppiin perustuvassa sarjassa viisi miestä ja viisi naista istutetaan pikatreffien hengessä pareittain samaan pöytään. Kuusiosainen draamakomedia kuvattiin viime syksynä Gumbölen kartanossa Espoossa yhden päivän aikana.

Lähtökohta on innostava. Kokeneet luottonäyttelijät heittäytyvät improvisoimaan aiheesta, joka puhuttelee itse kutakin.

– Kukin meistä mietti ennakkoon oman henkilöhahmonsa, sille historian ja mitä hän oli tullut hakemaan pikatreffeiltä. Vain ohjaaja Laura Joutsi tiesi, millaisia hahmoja kaikki olivat kehitelleet, Uotila kuvailee.

Eero Ritalan esittämä pikatreffien isäntä kannustaa deittailijoita rohkeasti keskustelemaan.

– Hän lypsi meiltä erilaisia keskustelunaiheita, vaikkapa yksinäisyydestä. Siinä oli kyse näyttelemisen perusasetelmasta: kuuntelet, mitä toinen puhuu, ja sitten vastaat siihen.

Ei halunnut leimautua läpimurtoelokuvan mukaan

Uotila teki näyttelijänä läpimurtonsa muutama vuosi Suomen teatterikoulusta valmistumisensa jälkeen tv-elokuvassa Solveigin laulu, jossa hänellä oli nimirooli.

Solveig oli 1970-luvun puolivälissä suuri menestys, mutta Uotila on välttänyt leimautumista hakeutumalla toisistaan kiehtovasti poikkeaviin roolitöihin – niin teatterinäyttämöllä, televisiossa kuin elokuvassakin.

Näytteleminen on hänestä elinikäistä oppimista, ryhmän jäsenenä.

– Olin aikoinaan Jouko Turkan ohjaaman Siinä näkijä missä tekijä -näytelmän ensimmäisessä ja viimeisessä kohtauksessa. Oli välillä hyvää aikaa seurata Turkan ohjausta ja muita näyttelijöitä. Siitä oppi.

– Parhaimmillaan harjoitustilanteissa keskustellaan, tehdään hommaa yhdessä. Se ei tarkoita, etteikö esityksellä olisi ohjaajaa, Uotila lisää.

Hän saa sparrausapua kotoa. Aviomies Henri Kapulaisella on näytelmäkirjailijana ja arvostettuna suomentajana korvaa teksteille.

– Kun treenaan repliikkejä, saatan kysyä, olenko nyt tekstin ytimessä. Se menee joskus vääntämiseksi ja tuskitteluksi, että miten tämä on niin vaikeaa.

– ”Henskillä" on siihen tapana sanoa, että tuo on sinun tyylisi saattaa teksti omaksesi.

Leena Uotila

  • Näyttelijä
  • Syntynyt 16. kesäkuuta 1947 Helsingissä.
  • Asuinpaikka: Helsinki
  • Puoliso Henri Kapulainen, aikuiset lapset Annu ja Arttu
  • Ylioppilas 1967, Helsingin yliopisto 1967–70, Suomen teatterikoulu 1968–71
  • Ryhmäteatteri (1971–74, 1996), Radioteatteri (1975–77), Kirjannäyttämö (1977–81), Lilla Teatern (1989–90, 1991–96), Pyynikin kesäteatteri (1993–97), Teatteri Jurkka (1996), Helsingin kaupunginteatteri (1997–2015)
  • Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön lehtori (1984–89)
  • Rooleja mm: Vanja-Eno (Sonja), Veljeni Leijonamieli (Kaarle), Pohjantähti-sarja (Alma Koskela), Tango (Eleonora), Vaa’an kielellä (Claire), Kööpenhamina (Margarethe), Ylen tv-teatteri: Lokki (Nina), Solveigin Laulu (tv-elokuvan nimirooli), Rakastunut rampa (elokuva, Sanelma Kinnunen), Hukkaputki (tv-sketsisarjassa useita rooleja), Muumilaakson tarinoita (kertoja), Kylmäverisesti sinun (tv-sarja, komisario Majlis Santala)
  • Suomen teatterijärjestöjen keskusliiton 25-vuotiskunniamerkki, Jussi-patsas 1976 ja kunniakirja 1988, Valtion elokuvapalkinto 1976, 1977 ja 1981, Stadin Friidu 2016
  • Ei vietä merkkipäiväänsä

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt