Kylli-täti, Kotikatu-tähti, homoikoni, Sibelius... Kuka heistä on Vuosisadan kulttuuripersoona?

Julkaistu:

Kulttuuri
Lue IS-esittelyt ja äänestä suosikkiasi Vuosisadan kulttuuripersoonaksi.
Kuka on satavuotiaan Suomen suurin taiteilija? Rakastetuin alansa ammattilainen? Kenties ulkomaillakin mainetta niittänyt sankari? 

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna etsitään historiamme tärkeintä kulttuurivaikuttajaa. Yleisö pääsee valitsemaan oman suosikkinsa sadan ehdokkaan joukosta kaksivaiheisessa äänestyksessä. Myös omaa ehdokasta voi äänestää. 

– Äänestyksellä pyritään lisäämään kulttuurialojen vuorovaikutusta ja nostamaan suomalaisen kulttuurin arvostusta, kertoo idean isä, tapahtuman pääjärjestäjän Life Style Invest -yrityksen toimitusjohtaja Mikko Vanni.

Vanni kertoo, että sadan huippunimen valitseminen oli lähes sadan hengen kulttuuriasiantuntijan raadille vaikea tehtävä. Kaikkiaan kokouksessa listassa oli parikin sataa nimeä, joista oli karsittava pois isojakin tekijöitä.

Lista haluttiin ennen kaikkea koota mahdollisimman monipuoliseksi. 

– Halusimme tuoda esiin entisiä ja nykyisiä kulttuurintekijöitämme, jotta voimme näyttää, miten pitkät perinteet korkealaatuisella kulttuurilla on Suomessa. Ehdokaslistassa on edustajia laaja-alaisesti eri kulttuurin kentiltä ja eri aikakausilta.

Listaa selatessa huomaa, että naisia on ehdokkaista vajaa kolmannes. Vanni kuitenkin vannoo tasa-arvoisen listan nimeen.

– Oli tärkeää, että ehdokkaita valittaessa saisimme listaan niin miehiä kuin naisia, vaikka miesvaltaisuus näkyy kulttuurissamme itsenäisyyden alkuaikoina.

Vuosisadan kulttuuripersoonaa voi äänestää osoitteessa http://kulttuurigaala.fi/.

Syyskuussa äänestyksessä siirrytään finaalivaiheeseen, johon valitaan kaksikymmentä ehdokasta. Tähän listaan pääsee kymmenen yleisöäänestyksessä eniten ääntä saanutta. Lisäksi palkintolautakunta poimii listalle kymmenen muuta kulttuurivaikuttajaa. Yleisöäänestyksen toinen kierros päättää Vuosisadan kulttuuripersoonan. Voittaja julistetaan Vuosisadan Kulttuurigaalassa 18. lokakuuta 2017.

Vuosisadan Kulttuurigaala palkitsee kulttuurintekijöitä myös kategorioissa Vuosisadan kulttuuriteko, Vuosisadan kulttuurivaikuttaja, Kulttuurin kansainvälistymispalkinto ja Kulttuurin tulevaisuus. Kaikki palkittavat saavat gaalassa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Kultalilja-patsaan pienoismallin.

Ilta-Sanomat on Vuosisadan Kulttuurigaalan yhteistyökumppani.


1. Aino Aalto (1894–1949)

Suomalainen arkkitehti ja muotoilija sekä Artekin toimitusjohtaja. Muistetaan mm. nimeään kantavasta juomalasista, joita löytyy useista suomalaiskodeista. Alvar Aallon puoliso ei jäänyt ammattilaisena miehensä varjoon.

2. Alvar Aalto (1898–1976)

Arkkitehtuurin ja muotoilun mestari, joka tunnetaan kansainvälisesti modernismin edustajana. Aalto ammensi innostusta töihinsä suomalaisesta luonnosta. Hänen tunnetuimpia töitään ovat muun muassa Finlandia-talo ja Aalto-maljakko.

3. Wäinö Aaltonen (1894–1966)

Suomen ja Pohjoismaiden merkittävin kuvanveistäjä 1920–1950 -luvuilla. Hänen taltastaan ovat saaneet muistomerkkinsä niin Aleksis Kivi kuin Paavo Nurmikin. Patsaissa esiintyy ideaali suomalainen: vahva mutta herkkä.

4. Eero Aarnio (s. 1932)

Sisustusarkkitehti, muotoilija ja professori. Futuristisesta muovimuotoilusta tunnettu Aarnio muistetaan erityisesti Pallotuolistaan. Töitä on esillä kansainvälisesti mm. MoMassa New Yorkissa ja Pompidou-keskuksessa Pariisissa.

5. Aino Ackté (1876–1944)

Oopperan uranuurtaja ja ensimmäinen kansainvälinen oopperatähtemme. Loi Suomi-brändiä laulamalla Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Suurimpana saavutuksena pidetään Savonlinnan oopperajuhlien perustamista 1913.

6. Eija-Liisa Ahtila (s. 1959)

Videotaiteilija, ohjaaja ja valokuvaaja. Kuvataideakatemian entinen professori on palkittu töistään muun muassa arvovaltaisella Artes Mundi -palkinnolla. Sai 49-vuotiaana akateemikon arvonimen kaikkien aikojen nuorimpana Suomessa.

7. Peter von Bagh (1943–2014)

Suomalainen elokuvan asiantuntija ja tekijä sekä kirjailija. Hänen kirjallinen tuotantonsa käsittää lähes 40 tietokirjaa. Von Bagh kuvasi elokuvissaan suomalaisen arjen historiaa.

8. Vivica Bandler (1917–2004)

Suomenruotsalaisen teatterimaailman johtohahmo. Teatteriohjaajana ja -omistajana helsinkiläisessä Lilla teaternissa yli kymmenen vuotta. Akateemikko toi avantgarden suomalaiseen teatterimaailmaan.

9. Erik Bruun (s. 1926)

Suomalainen graafikko. Suunnitellut mm. vuonna 1986 ilmestyneiden markan seteleiden taustapuolet ja Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaannorppa-logon. Palkittiin 2007 Pro Finlandia -mitalilla.

10. Rut Bryk (1916–1999)

Keraamikko, jota pidetään suomalaisen keramikkataiteen keskeisenä uudistajana. Monipuolisen Brykin tuotantoon kuului sekä mosaiikkimainen keramiikkataide että tekstiilisuunnittelu Finlaysonille.


11. Jörn Donner (s. 1933)

Elokuvaohjaaja, kirjailija ja poliitikko. On myös tuottanut muun muassa Ingmar Bergmanin Fannyn ja Alexanderin ja käynyt pokkaamassa Oscar-palkinnon työryhmän edustajana. Tuottelias Donner kirjoitti ensimmäisen teoksensa jo 18-vuotiaana.

12. Kaj Franck (1911–1989)

Yksi tunnetuimmista keramiikka- ja lasimuotoilijoistamme. Kierrätysmateriaalien käytön puolesta puhunutta Franckia on kutsuttu myös ”suomalaisen muotoilun omaksitunnoksi”. Tunnetuimpia töitä ovat mm. Kartio-lasi ja -kaadin.

13. Akseli Gallen-Kallela (1865–1931)

Kotimaisen maalaustaiteen mestari, joka antoi realistiset kasvot suomalaisille ja Kalevalan henkilöille. Kosmopoliitin töihin lukeutuivat myös mm. Sammon ryöstö, Aino-taru sekä Akka ja kissa.

14. Eino Grön (s. 1939)

Suomalainen klassinen tangotulkitsija, jonka ohjelmistoon on kuulunut myös hengellinen musiikki ja jazz. Hänen tunnettuja kappaleitaan ovat mm. Sä kuulut päivään jokaiseen ja Kohtalon tango. Debyytistä tulee tänä vuonna 60 vuotta.

15. Heikki ”Hector” Harma (s. 1947)

Rock-muusikko, jonka tuotannosta löytyy niin käännöskappaleita, folkia kuin useita ikivihreitä. Hectorin tunnetuin kappale Lumi teki enkelin eteiseen on yhteiskunnallinen ajankuvan ja suomalaisen melankolian kohtauspiste.

16. Outi Heiskanen (s. 1937)

Suomalainen taidegraafikko ja akateemikko. Tunnetaan parhaiten mustavalkoisista metalligrafiikoistaan, joissa on satumaailman tunnelma. Hänen työmenetelmiinsä kuuluvat myös installaatiot, filmit ja veistokset.

17. Eila Hiltunen (1922–2003)

Kuvanveistäjä ja professori. Kansainvälisestikin palkittu taiteilija oli erityisen tunnettu hitsatuista teräsveistoksista, muotokuvista, mitaleista ja koruista. Tunnetuin teos on Sibelius-monumentti Helsingissä.

18. Laila Hirvisaari (s. 1938)

Suomalainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluvat yhtä lailla laajat romaanisarjat kuin näytelmät ja televisiosarjatkin. Kirjoittanut yli 40 romaania, joita on myyty yli 4 miljoonaa kappaletta. Hirvisaari on erityisesti Itä-Suomen ja Karjalan tulkki.

19. Kalle Holmberg (1939–2016)

Monipuolinen ohjaaja, joka ohjasi ja näytteli teatterissa, oopperassa ja televisiossa. Tunnetuimpia ohjaustöitä Lapualaisooppera ja televisioon tehty Rauta-aika. Palkittu jälkimmäisestä kansainvälisesti Prix Italianilla.

20. Pirjo Honkasalo (s. 1947)

Elokuvaohjaaja. Yksi eurooppalaisen dokumenttielokuvan merkittävimmistä taitajista. Jussi-palkittu elokuvista Tulennielijä ja Melancholian 3 huonetta. Tuorein työ Betoniyö Oscar-ehdokaana parhaaksi vieraskieliseksi elokuvaksi.


21. Jorma Hynninen (s. 1941)

Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimpiä oopperalaulajia. Kajauttanut baritonillaan maailman merkittävimmillä oopperalavoilla ja esiintynyt yli 70 roolissa. Hynninen on levyttänyt myös negrospirituaaleja, liedejä ja tangoja.

22. Ansa Ikonen (1913–1989)

Suomi-Filmin kulta-ajan ykkösnäyttelijätär, joka muistetaan ennen kaikkea elokuvarooleistaan Tauno Palon hyveellisenä aisaparina. Teki pitkän uran Kansallisteatterissa. Muistetaan mm. elokuvista Kulkurin valssi, Vaimoke ja Tyttö kuunsillalla.

23. Soile Isokoski (s. 1957)

Kansainvälisesti arvostettu oopperalaulaja. Sopraano. Esiintynyt maailman merkittävillä oopperalavoilla. Saanut Wienin valtionoopperan harvinaisen kamarilaulajan arvonimen, johon edellytetään niin oopperatalon kuin yleisön suosiota.

24. Maija Isola (1927–2001)

Tekstiilisuunnittelija ja taiteilija, joka on tunnettu erityisesti Marimekon pääsuunnittelijan työstä. Unikko-kuosi on Isolan kansainvälisesti tunnetuin työ. Se on löytänyt tiensä jopa Finnairin koneen kylkeen ja Manolo Blahnikin kenkiin.

25. Tove Jansson (1914–2001)

Suomenruotsalainen taiteilija. Muumien äiti, mutta myös paljon muuta. Tuotteliaalla urallaan teki yhtä lailla pilapiirroksia kuin taidemaalarin töitä. Yksi tunnetuimmista suomalaiskirjailijoista. Muumikirjoja on käännetty yli 45 kielelle.

26. Katri Helena Kalaoja (s. 1945)

Yksi Suomen menestyksekkäimmistä laulajista, jonka tuotannossa välittyvät niin reipas letkajenkka kuin ihmisyyden suurimmat kysymykset. Ura kestänyt jo yli 50 vuotta ja käsittää 50 levyä ja kokoelmaa. Kahdesti euroviisuissa.

27. Okko Kamu (s. 1946)

Suomalainen kansainvälisesti palkittu kapellimestari, joka toimii Singaporen sinfoniaorkesterin kapellimestarina. Esiintynyt myös viulistina ja kamarimuusikkona. Sibeliuksen tulkitsija.

28. Matti Kassila (s. 1924)

Elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja, joka tunnetaan ennen kaikkea Komissario Palmu -elokuvien sarjasta. Hän oli myös mukana käsikirjoittamassa Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan elokuvaversiota. Kassila sai professorin arvonimen 2011.

29. Aki Kaurismäki (s. 1957)

Auteur-elokuvaohjaaja. Käsikirjoittaa, ohjaa ja tuottaa elokuvansa. Luonut elokuvissaan oman kansainvälisesti tunnetun vähäeleisen ja huolella artikuloivan tyylinsä. Palkittiin elämäntyöpalkinnolla Cannesin elokuvafestivaaleilla 2016.

30. Paula Koivuniemi (s. 1947)

Iskelmämusiikin tumma ääni. 40-vuotisen uran tehnyt artisti muistetaan ikivihreistä hiteistään ja 25 albumistaan sekä useista kokoelmistaan. Suurin hitti Aikuinen nainen viestittää sitä, mitä Koivuniemi on taiteilijana: vahva, herkkä ja itsenäinen.


31. Joonas Kokkonen (1921–1996)

”Musiikin Kekkoseksi” kutsuttu Kokkonen oli suomalaisen musiikkielämän tärkeä vaikuttaja. Teki virkansa luottamustoimissa niin Teostossa kuin Suomen säveltäjissä. Merkittävimmät teokset ooppera Viimeiset kiusaukset ja neljä sinfoniaa.

32. Kylli-Annikki Koski (1906–1997)

”Kylli-täti”, lastenohjelmien pioneeri. Tuli tunnetuksi maalaussatutuokioistaan. Ohjelmia katsoivat useat sukupolvet aina 1950-luvulta vuosituhannen loppuun. Usean perheen jouluperinteeseen on kuulunut Kylli-tädin joulusatu.

33. Mauri Kunnas (s. 1950)

Moderni satusetä ja sarjakuvataiteilija. Kuvakirjoja käännetty yli 35 kielelle ja myyty maailmanlaajuisesti 10 miljoonaa kappaletta. Hän on ehtinyt yli 30-vuotisen uransa aikana versioida lastenkirjoiksi niin Kalevalan kuin Seitsemän veljestä.

34. Kirsi Kunnas (s. 1924)

Runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja. Taiteilijaperheeseen syntyneen Kunnaksen runot edustivat 1950-lukulaista modernismia. Muoto seurasi myös lastenrunoihin. Tiitiäisen satupuu -runokirja oli kaukana saarnaavasta opettavaisuudesta.

35. Jukka Kuoppamäki (s. 1942)

Kirjoittanut muusikon urallaan useita kotimaisia ikivihreitä, joiden teemoina ovat Suomi, rakkaus ja kaipaus. Noin 2000 musiikkikappaletta, mm. Sininen ja valkoinen sekä Katri Helenan tulkitsema Anna mulle tähtitaivas.

36. Marjo Kuusela (s. 1946)

Suomalainen tanssitaiteilija. Mm. koreografina ja tanssijana uran tehneen Kuuselan teoksiin kuuluu mm. Seitsemän veljeksen koreografia. Sen hän on tehnyt kahdesti Suomen Kansallisoopperalle.

37. Pekka Kuusisto (s. 1976)

Viulun ihmelapsi. Kansainvälisesti tunnustettu viulutaiteilija ja kapellimestari. Kuusisto voitti Jean Sibelius -viulukilpailun vain 19-vuotiaana. Klassisen uran lisäksi Kuusisto on esittänyt myös jazzia ja popmusiikkia eri kokoonpanoissa.

38. Toivo Kärki (1915–1992)

Sotien jälkeisen viihdemaailman suurvaikuttaja ja säveltäjä. Kärjen sävellyksiä on levytetty kaikkiaan 1400 kappaletta. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa laulut Liljankukka ja Täysikuu.

39. Touko Laaksonen (1920–1991)

Tom of Finland -taiteilijanimellä työskennelleen, kansainvälisesti tunnetun taiteilijan homoeroottiset piirrokset levisivät marginaalista valtavirtaan, aina lakanoihin asti. Nykyään kuvat edustavat yleisesti vapautta, rohkeutta ja itseilmaisua.

40. Edvin Laine (1905–1989)

Teatteri- ja elokuvaohjaaja. Laineen Tuntematon sotilas on Suomen katsotuin elokuva. Täällä Pohjantähden alla- ja Niskavuori-filmatisoinnit tekivät Laineesta von Baghin sanoin ”Suomen kansallisohjaajan”.


41. Eino Leino (1878–1928)

Kirjailija ja journalisti, joka muistetaan erityisesti runoistaan. Muun muassa runot Nocturne ja Lapin kesä kuuluvat laulettuina ja siteerattuina suomalaisen kulttuurin selkäytimeen ja yleissivistykseen. Kirjallinen uusromantiikan edustaja.

42. Juhani ”Juice” Leskinen (1950–2006)

Rocklyyrikko ja yksi suomirockin perustajaisistä. Leskisen ura kevyen musiikin tekijänä ja säveltäjänä kunnioitti ennen kaikkea suomalaista arkea Helsingin ulkopuolella. Syksyn sävel kertoo alakulosta ja rakkauden kaipuusta.

43. Väinö Linna (1920–1992)

Tuntemattoman sotilaan ja Täällä Pohjantähden alla -teosten kirjoittaja. Hämäläisen torpparisuvun jäsen kuvasi yhteiskuntaluokkia, heimoja ja ihmisiä tavalla, josta tuli 1900-lukulaisen suomalaisuuden tapa käsittää itsensä.

44. Vesa-Matti Loiri (s. 1945)

Laaja-alainen viihdetaiteilija. Teki näyttelijädebyyttinsä 17-vuotiaana Pojat-elokuvassa 1962. Sen jälkeen hän on tullut tunnetuksi 70 eri elokuvaroolissa sekä muun muassa koomikkona, huilistina ja Eino Leinon runojen tulkitsijana.

45. Georg Malmstén (1902–1981)

Säveltäjä ja muusikko. ”Molli-Jorina” tuttu Malmstén on säveltänyt monia merkittäviä kappaleita, kuten Äänisen aallot ja Heili Karjalasta. Lapsisukupolville hän on tutuin Mikki Hiiri merihädässä -kappaleesta.

46. Eeva-Liisa Manner (1921–1995)

Kirjailija, joka oli runoissaan suomalaisen modernismin edelläkävijä. Tuli tunnetuksi myös suomentajana, ja on kääntänyt mm. Shakespearea. Debytoi runoteoksella Mustaa ja punaista 1944. Tunnetuin teos on Tämä matka.

47. Karita Mattila (s. 1960)

Kansainvälisesti tunnetuimpia oopperalaulajiamme ja myydyin klassisen musiikin suomalaistaiteilija. Sopraano on voittanut kahdesti Grammyn parhaasta oopperalevytyksestä. Promovoitu myös kunniatohtoriksi.

48. Veijo Meri (1928–2015)

Monipuolinen kirjailija, jonka teoksia on käännetty 24 kielelle. Merkittävin teos Manillaköysi hahmottaa jatkosodan ajan ja ihmiset humoristisesti ja modernismin henkeen. Meri kuuluu suomalaisen nykyproosan merkittäviin uudistajiin.

49. Oskar Merikanto (1868–1924)

Säveltäjä ja muusikko, joka keskittyi aikalaistaan Sibeliusta enemmän kansanomaisen musiikkiin. Merikannon rakastettuun tuotantoon kuuluvat muun muassa Kesäillan valssi ja Nälkämaan laulu. Toimi Päivälehdessä musiikkikriitikkona.

50. Vuokko Nurmesniemi (Eskolin) (s. 1930)

Kotimainen tekstiilitaiteilija ja keraamikko. Työskennellyt Marimekolla ja Arabian taideosastolla. Tunnetaan Marimekon Jokapoika-paidasta. Lisäksi oma tuotemerkki Vuokko.


51. Arto Paasilinna (s. 1942)

Kirjailija, toimittaja ja humoristi. Paasilinnan tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa yli kahdellekymmenelle kielelle käännetyt Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri. Hänen teoksistaan on tehty teatteriesitysten ohella sarjakuvasovituksia.

52. Esa Pakarinen (1911–1989)

Pekka Puupään roolista tutuksi tullut näyttelijä, hanuristi ja kansantaiteilija. Pakarinen esiintyi kaikkiaan yli 20 kotimaisessa elokuvassa. Häneen henkilöityy rillumarei-kulttuuri ja sodanjälkeisen kansan viihteen jano.

53. Tauno Palo (1908–1982)

Suomi-Filmin kultakauden kulkuri, laulaja ja Kansallisteatterin näyttelijä. Yli 30 vuotta kestäneen elokuva­uransa aikana Palo näytteli niin suurmiehiä kuin romanttisia rakastajia. Ansa Ikosen rinnalla Vaimokkeessa ja Kulkurin valssissa.

54. Jorma Panula (s. 1930)

Kapellimestari, jolta ovat ammentaneet oppinsa useat nuoremmat suomalaiset kapellimestarit, kuten Esa-Pekka Salonen, Mikko Franck ja Susanna Mälkki. Säveltänyt muun muassa oopperoita, musikaaleja, jazzia ja kirkkomusiikkia.

55. Pertti ”Spede” Pasanen (1930–2001)

Suomalaisen viihteen monitoimimies 1960-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Pasanen näytteli, käsikirjoitti, tuotti ja ohjasi. Kriitikot vihasivat, mutta Pasanen nauratti miljoonayleisöä televisiossa ja elokuvateattereissa.

56. Reima Pietilä (1923–1993)

Arkkitehti ja akateemikko, joka oli Suomen merkittävimpiä ja kansainvälisesti tunnetuimpia nykyarkkitehteja. Erityisen kiinnostunut Pietilä oli orgaanisen arkkitehtuurin edustajana. Tunnettu työ presidentin virka-asunto Mäntyniemessä.

57. Marjatta Pokela (1925–2002)

Palkittu laulaja ja säveltäjä, joka muistetaan ennen kaikkea lastenmusiikin tekijänä. Lapsisukupolvet ovat jo kauan laulaneet Vaarilla on saarta, Mörrimöykkyä sekä Ihmettä ja kummaa. Tunnettiin myös kansanmusiikin esittäjänä.

58. Laila Pullinen (1933–2015)

Yksi tunnetuimmista kuvanveistäjistämme. Hänen materiaaleinaan olivat ennen kaikkea kivi ja pronssi. Pullisen töitä on ostettu myös ulkomaille, muun muassa Vatikaanin taidekokoelmaan, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan.

59. Jukka Puotila (s. 1955)

Suomalainen radio-, teatteri- ja elokuvanäyttelijä, joka on tunnettu myös imitaattorina. Muistetaan televisiosarjoista Ruusun aika ja Kotikatu. Puotila on palkittu Pro Finlandia -mitalilla 2015.

60. Kalle Päätalo (1919–2000)

Kirjailija ja metsuri, joka tunnetaan Koillismaa- ja Iijoki-sarjasta. Tuotanto sisältää 39 romaania, kolme näytelmää ja kertomuskokoelmaa. Päätalon teokset kuvastavat köyhää kansanosaa, sen työntekoa ja toivetta paremmasta.


61. Lasse Pöysti (s. 1927)

Suomenruotsalainen näyttelijä, josta tuli 14-vuotiaana koko kansan Suomisen Olli. Pitkän taiteilijanuransa aikana Pöysti on näytellyt, ohjannut ja käsikirjoittanut niin teatterissa, televisiossa kuin elokuvissakin.

62. Einojuhani Rautavaara (1926–2016)

Yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista säveltäjistämme, jonka alaa oli erityisesti taidemusiikki. Tuotantoon kuuluvat mm. oopperat ja sinfoniat. Hänet on palkittu muun muassa Unkarin ritarin kunniaristillä.

63. Tapio Rautavaara (1915–1979)

Laulaja ja elokuvanäyttelijä. Kunnostautui myös keihäänheiton olympiavoittajana. Reino Helismaan laulut tekivät laulajasta kansansuosikin. Hänet tunnetaan lauluista Päivänsäde ja Menninkäinen ja Kulkuri ja joutsen.

64. Joel Rinne (1897–1981)

Näyttelijä ja akateemikko. Muistetaan ennen kaikkea Komisario Palmun roolista. Rinne teki liki 50-vuotisen uran Kansallisteatterin näyttämöllä, jossa hänen repertoaarinsa ulottui tragiikasta komiikkaan.

65. Kaija Saariaho (s.1952)

Kansainvälisesti tunnetuimpia nykymusiikin säveltäjiämme. Käyttää sävellyksissä elektronisia soundeja perinteisempien soitinten rinnalla. Hän on säveltänyt mm. neljä oopperaa, kamarimusiikkia ja suurteoksia sinfoniaorkesterille.

66. Pentti Saarikoski (1937–1983)

Runoilija ja kääntäjä, jonka kieli on vaikuttanut suomalaiseen kirjallisuuteen. Hän itse kutsui tyyliään demokraattiseksi. Saarikoski erosi modernismista ja suomensi mm. Sallingerin Sieppari ruispellossa runoilijan vapaammalla kädellä.

67. Eliel Saarinen (1873–1959)

Arkkitehti, jonka kansallisromanttinen suunnittelujälki näkyy Helsingin päärautatieasemassa. Viereistä aukiota ei ole suotta nimetty Elielinaukioksi. Oli suunnittelemassa myös Suomen kansallismuseota ja Hvitträskiä, jonne hänet on haudattu.

68. Pirkko Saisio (s. 1949)

Kirjailija, ohjaaja ja näyttelijä. Monipuolinen tuotanto sisältää perinteisen proosan ohella mm. pienoismusikaaleja, librettoja ja televisio- ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on kirjoittanut myös salanimillä, jotka ovat päässeet jopa Finlandia-ehdokkaiksi.

69. Veijo ”Vexi” Salmi (s. 1942)

Palkittu levytuottaja ja iskelmäsanoittaja, joka on 50-vuotisen uransa aikana kirjoittanut kappaleita muun muassa Irwinille, Vesa-Matti Loirille, Katri Helenalle, Anne Mattilalle ja Kirkalle. Salmen tekemiä kappaleita on levytetty noin 2 500.

70. Esko Salminen (s. 1940)

Näyttelijä, joka on tunnettu monipuolisista rooleistaan. Näyttelijäsukuun syntynyt Salminen on tehnyt puolen vuosisadan mittaisen uran teatterissa, elokuvissa ja televisiosarjoissa. Debyytti lapsena Katupeilin takana -elokuvassa 1949.


71. Matti Salminen (s. 1945)

Suomalainen tunnustusta saanut oopperalaulaja, joka on äänialaltaan bassobaritoni. Salminen nousi laulajaksi Suomen Kansallisoopperaan ja Sibelius-Akatemiaan työläisperheestä. Hänvalmistui 15-vuotiaana puusepäksi.

72. Esa-Pekka Salonen (s. 1958)

Kansainvälisesti tunnustuimpia kapelimestareitamme ja säveltäjä. Toimii tällä hetkellä Lontoon Phillharmonia-orkesterin ylikapelimestarina. Säveltänyt mm. orkesteriteoksia, kamarimusiikkia ja kuorolle.

73. Aira Samulin (s. 1927)

Suomalaisen tanssitaiteen pioneeri. Rakentanut Lohjalle Hyrsylänmutkan, joka edustaa rajan taakse jääneen Karjalan perinnetyyliä. Palkittu mm. Suomen leijonan ritarin kunniamerkillä ja Mielenterveyspalkinnolla.

74. Timo Sarpaneva (1926–2006)

Kansainvälisesti tunnettu muotoilija ja professori. Sarpaneva suunnitteli paljon Iittalalle, ja sen I-logo on niin ikään hänen työtään. Sarpaneva tunnetaan mm. Festivo -kynttilänjaloista, Tsaikka-juomalasista ja S-padasta.

75. Helene Schjerfbeck (1862–1946)

Arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoitamme. Tunnetaan mm. teoksesta Toipilas ja lukuisista omakuvistaan. Tanssiaiskengät -taulu huutokaupattiin 3,9 miljoonalla eurolla. Se on myyntihinnaltaan kallein suomalaistaiteilijan teos.

76. Leif Segerstam (s. 1944)

Toiminut mm. Kansallisoopperan, Tukholman kuninkaallisen oopperan ja Berliinin Deutsche Operin kapellimestarina. Tuottelias säveltäjä, teki ensimmäiset sävellyksensä 6-vuotiaana. 2016 kantaesitettiin hänen 307. sinfoniansa.

77. Seela Sella (s. 1936)

Näyttelijä, joka on tehnyt puoli vuosisataa kestäneen uran mm. Kansallisteatterin, Tampereen Työnväen Teatterin ja Teatteri Jurkan lavoilla. Tullut tutuksi myös elokuvissa ja televisiosarjoissa. Saanut näyttämötaiteen valtionpalkinnon 2009.

78. Jean Sibelius (1865–1957)

Tunnetuin säveltäjämme, jonka musiikki on ollut tärkeässä roolissa suomalaisen identiteetin rakentamisessa niin meillä kuin muuallakin. Sävelsi mm. seitsemän sinfoniaa sekä orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja ja Tuonelan joutsen.

79. Frans Emil Sillanpää (1888–1964)

Ainoa kirjallisuuden nobelistimme. Raati kiitteli Hurskas kurjuus -teoksen kirjoittanutta Sillanpäätä ”syvällisestä ymmärtämyksestä maansa maalaisväestöä kohtaan”. Useissa teoksissa pääosassa ovat suomalainen luonto ja maalaisväestö.

80. Jari Sillanpää (s. 1965)

Iskelmälaulaja, vuoden 1995 tangokuningas. Sillanpää on lähestynyt artistina myös pop- ja rockmusiikia. Sillanpään vuonna 1996 julkaistu ensimmäinen levy Jari Sillanpää on 270 000 kappaleella Suomen kautta aikain myydyin albumi.


81. Kari Suomalainen (1920–1999)

Pilapiirtäjä ja professori. Suomalainen toimi Helsingin Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä vuodesta 1950 1990-luvun alkuun. Erityisen herkullisen aiheiston Suomalaiselle tarjosi Suomen sisäpolitiikka Urho Kekkosen presidenttikaudella.

82. Edith Södergran (1892–1923)

Kansainvälisesti tunnetuin suomenruotsalainen runoilijamme, jonka runoja on käännetty ainakin kuudelletoista kielelle. Modernismin edelläkävijä 1920-luvulla. Hänen runoissaan ei ollut loppusointuja ja aiheetkin olivat aikaansa vapaampia.

83. Martti Talvela (1935–1989)

Kansainvälisesti menestyneimpiä oopperalaulajiamme, äänialaltaan basso. Esittänyt niin Taikahuilun Sarastroa kuin Viimeisten kiusausten Paavo Ruotsalaista. Merkittävä tehtävä Savonlinnan Oopperajuhlien johdossa 1970-luvulla.

84. Ilmari Tapiovaara (1914–1999)

Muotoilija ja sisustussuunnittelija. Muistetaan yhdessä vaimonsa Annikki Tapiovaaran kanssa suunnittelemasta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asuntola Domus Academican sisustuksesta. Domus-tuoli on moderni klassikko.

85. Erik Tawaststjerna (1916–1993)

Musiikkitieteen professori ja musiikkikriitikko. Tutki väitöskirjassaan Jean Sibeliuksen pianoteoksia ja kirjoitti pääteoksenaan viisiosaisen Jean Sibeliuksen elämäkerran. Se toi hänelle kaikkien aikojen ensimmäisen Finlandia-palkinnon.

86. Märta Tikkanen (s. 1935)

Suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja ja opettaja. Lähes viisikymmenvuotinen ura. Ammentanut teoksiinsa omasta elämästään. Hänet on palkittu mm. Kirjallisuuden valtionpalkinnolla ja Ruotsin akatemian Suomi-palkinnolla.

87. Oiva Toikka (s. 1931)

Viipurissa syntynyt muotoilija ja keraamikko. Toikka tunnetaan erityisesti lasisista linnuistaan, mutta myös Iittalan valmistamasta Kastehelmi-sarjasta. Toikka on palkittu mm. Kaj Franck -palkinnolla ja Pro Finlandia -mitalilla.

88. Jorma Uotinen (s. 1950)

Tanssitaiteilija ja koreografi. Tanssinut balettia palkitusti eri kokoonpanoissa mm. Pariisin oopperassa ja Milanon La Scalassa. Työteliäs koreografin ura erityisesti Helsingin Kaupunginteatterissa ja Suomen kansallisoopperassa.

89. Juha ”Junnu” Vainio (1938–1990)

Yksi Suomen tuotteliaimmista lauluntekijöistä, jonka nimistä löytyy lähes 2 500 kappaletta. Hän esitti musiikkiaan myös itse, ja hänet muistetaan mm. kappaleista Vanhoja poikia viiksekkäitä, Albatrossi ja Käyn ahon laitaa.

90. Ritva Valkama (s. 1932)

Näyttelijä, erityisen tunnettu koomikon rooleistaan. Tuli tutuksi Pentti Siimeksen parina Parempi myöhään... -televisiosarjasta. Työskenteli Teatterikoulun näyttelijäntyön lehtorina ja professorina 1980-luvulla. Teatteritaiteen valtionpalkinto.


91. Nils Aslak Valkeapää (1943–2001)

Saamelainen näyttelijä, kirjailija ja joikaaja. Elvytti saamelaista joikausperinnettä levytyksillään ja kiersi Yhdysvalloissa. Sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon teoksestaan Beaivi, áhcázan 1991.

92. Mika Waltari (1908–1979)

Kansainvälisesti menestynyt kirjailija. Teoksia romaaneista elokuvakäsikirjoituksiin, näytelmiin, sarjakuvariimeihin ja satuihin. Bestseller Sinuhe egyptiläinen on äänestetty suomalaisten rakkaimmaksi kirjaksi 2008.

93. Sam Vanni (1908–1992)

Viipurissa syntynyt suomalainen taidemaalari. Pidetään kotimaisen abstraktin taiteen tienviitoittajana. 1960-luvulla hän kehitti ns. raitatekniikan, joka tuo esiin maalauksessa liikkeen voiman väreillä ja muodoilla. Pro Finlandia -mitali 1958.

94. Rafael Wardi (s. 1928)

Kuvataiteiteilija. Tunnettu abstraktista maalaustaiteestaan. Erityisen tunnusomaista hänen tunnetuille töilleen on hallitseva keltainen väri. Tunnetuin työ on presidentti Tarja Halosen virallinen muotokuva. Halonen on keltainen, totta kai.

95. Viljo ”Vili” Vesterinen (1907–1961)

Konserttiharmonikan uranuurtaja. Keikkaili Dallapé-orkesterin keulakuvana, voitti neljä kertaa Pohjoismaiden harmonikkamestaruuden. Tunnetuin hänen esittämänsä kappale on Säkkijärven polkka.

96. Lauri Viita (1916–1965)

Merkittävä sotien jälkeisen Suomen runoilija. Viidan tuotantoon kuuluu neljä runokirjaa ja kaksi romaania. Esikoisrunoteos Betonimylläri oli suuri menestys ja sai Viidan jättämään kirvesmiehen työnsä.

97. Emil Wikström (1864–1942)

Kansallisromantiikkaa edustanut kuvanveistäjä. Ammensi innostuksen suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ja erityisesti kansanrunoudesta. Töistä tunnetaan mm. Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajat, ”kivimiehet”.

98. Tapio Wirkkala (1915–1985)

Muotoilija ja kuvanveistäjä, joka on vaikuttanut paljon suomalaiseen uudenaikaiseen taideteollisuuteen. Tunnetuimpia töitä Ultima Thule -lasit, Kantarelli-maljakot ja Finlandia-vodkapullo. Milanon triennaalin moninkertainen voittaja.

99. Olavi ”Ola” Virta (1915–1972)

Laulaja ja näyttelijä, joka on yksi kaikkien aikojen eniten levyttäneistä suomalaisista. Muistetaan erityisesti tangolaulajana. Hopeinen kuu valittiin kaikkien aikojen iskelmäksi Yle Radio Suomen yleisöäänestyksessä 2006.

100. Hella Wuolijoki (1886–1954)

Suomenvirolainen poliitikko, kirjailija ja Yleisradion pääjohtaja. Muistetaan Niskavuori-näytelmäsarjasta ja yhteistyöstä saksalaiskirjailija Bertolt Brechtin kanssa. Tuottelias näytelmäkirjailija, jonka teosten keskiössä ovat vahvat naishenkilöt.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt