Viihde

Iskelmätähti Juhani Markolan maailmanvalloitus tyssäsi uskomattomaan epäonneen – tapaus harmittaa yhä

Julkaistu:

iskelmätähti
1970-luvun iskelmätähti Juhani Markola olisi voinut aikanaan menestyä komeamminkin. Valitettavasti levy-yhtiö oli kitsas, eikä ohjelmatoimistossa osattu englantia.
Kyyhkysenmäen pienellä omakotitaloalueella lähellä Jyväskylän keskustaa on puinen rintamamiestalo, jonka ahtaassa olohuoneessa – kukkien, lukemattomien norsuveistosten ja muiden koriste-esineiden joukossa – on sähköpiano.

Sitä soittaa mies, jonka äänessä on taikaa. Yhä vain.

Ihan nuoruuden vireessä tuo korkea, akrobaattinen tenori ei tietenkään voi enää olla. Onhan laulajalla, Juhani Markolalla, ikää pian 75 vuotta.

1970-luvun tähtiin kuulunut iskelmälaulaja on ollut suurelta yleisöltä unohduksissa pitkään. Mutta unohtunut Markola ei ole. Siitä käy todisteeksi huhtikuinen 75-vuotisjuhlakonsertti. 330-paikkainen Aalto-myytiin loppuun – ja kadulle jäi jonoon 150 pettynyttä. Tilanne paikattiin toukokuun alussa ylimääräisellä konsertilla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asia tuli selväksi: tarjontaa on vähemmän kuin kysyntää. Viime vuosina lähinnä ”häissä ja hautajaisissa” esiintynyt Markola on tilanteesta hieman hämillään.

– Luulin, että olin jo kuollut tähti, Markola hymähtää.

Ei vapaapäiviä

Hurjimmat keikkavuodet 60-luvun puolivälistä pitkälle 80-luvulle olisivat voineet tappaakin. Sydämentahdistin on ollut käytössä jo kahdeksan vuotta.

– Ihme, että olen vielä tässä. Tahti oli hirveä, Markola muistelee pitkäaikaista Herttuat-bändiään, joka oli erikoistunut etenkin ravintolakeikkoihin.

– Kerran esiinnyimme neljä kuukautta ilman vapaapäivää – ja sunnuntaina keikkoja oli usein vielä kaksi. Ja pitihän siinä vielä viinaakin viljellä, mutta vasta keikan jälkeen. Ruoka paistettiin usein ihrassa, mutta sitä syötiin, mitä tarjottiin.


Turhan usein Markola saakin esiintyä nykyisin juuri hautajaisissa.

– Soittelen kerran viikossa yhdelle entiselle soittokaverille, joka sairastaa syöpää. Ihmetellään, että tähän ikään on kuitenkin päästy.

Kovasta keikkaelämästä on ollut muitakin seurauksia. Kerran Markola oli kihloissa, mutta pidemmälle hän ei ole päässyt.

– Olen nähnyt liian paljon pahaa. Se on vaan jäänyt. Kihlattuni halusi, että hankin kunnon ammatin. Sanoin, että laulaminen on ammattini.

Maailmanvalloitus lähellä

Markola oli melkoinen poikkeus Suomi-iskelmän varsin yhdenmukaisessa 70-luvun artistikatraassa. Esiintymisasuihin satsannut korkea tenori oli monen silmissä keikari, joka lauloi välimerellisiä, imeliä lemmenlurituksia.

Pienellä markkina-alueella moisesta tyylittelijästä ei ehkä olisi voinutkaan tulla supertähteä. Asiallisesta ja ystävällisestä ammattilaisesta ei oikein ollut lööppeihinkään.

Omaa elämäänsä Markola kuvaa silti ”mukavan värikkääksi”. Vaan olisihan se voinut olla vieläkin värikkäämpi ja etenkin menestyksekkäämpi, jos markkina-alue olisi ollut suurempi. Kuulijakunnan laajenemiseen tarjoutui aivan uran alkuvuosina mahdollisuus, joka harmittaa yhä.

– Olin keikalla Victoriassa Tampereella, kun musta mies tuli ja kysyi, olinko koskaan laulanut ulkomailla. Benjamin Lewisiksi esittäytynyt mies oli sitä mieltä, että täyttäisin mittapuitteet ja kysyi, kiinnostaisiko. Vastasin, että totta kai!


Markola antoi ohjelmatoimistonsa Viihdeohjelman puhelinnumeron ja jäi odottamaan yhteydenottoa. Mitään ei kuulunut, kunnes Markola oli vuosia myöhemmin valmistautumassa Kotkassa keikalle.

– Sama mies ampui paikalle kiukkuisena. Hän oli nähnyt kuvani mainoksessa ja kysyi, where have you been? Lewis oli yrittänyt saada minua kiinni 4–5 vuotta, mutta Viihdeohjelmassa kukaan ei puhunut englantia. Eivätkä ne pöljät olleet antaneet miehelle puhelinnumeroani.

Hilton-hotelliketjun johtaja oli luvannut maksaa Markolan matkan muodolliseen koelaulutilaisuuteen. Tie kansainvälisille estradeille oli avoin, mutta juna ehti jo mennä.

– Asia erikseen, mihin se olisi johtanut, Markola sanoo nyt, noin 50 vuotta myöhemmin.

Taiteilijaeläke pelasti

Markolan suurin hitti oli laulajan itsensä Espanjasta löytämä Camilo Seston hitti ¿Quieres ser mi amante?. Pertsa Reposen kääntämänä laulu sai nimen Rakkauden aamu.

– Kuulin kadulle hienon melodian. Musiikki tuli pienestä levykaupasta. Menin sisään ja ostin levyn pois.

Artisti tiesi itse, että tässä on SE laulu. Levy-yhtiö Fazerissa oltiin eri mieltä. Kappaleen julkaisua venytettiin vuoden verran.

– Lopulta se nousi parissa viikossa Jokamiehen listan kakkoseksi.

Markola sai pettyä levy-yhtiön toimintaan pian uudestaan. Rakkaudella-lp, jolla Rakkauden aamu oli mukana, ylsi myynnissä lähelle 20 000 kappaleen kultalevyn rajaa.

– Eräs kauppamies olisi ostanut levyä myytäväkseen 3 000 kappaletta, mutta levy-yhtiö ei suostunut antamaan penniäkään alennusta. Kultalevyn raja olisi ylittynyt reilusti.


Menestysvuosien jälkeen Markola keikkaili freelancerina, mutta hiljalleen keikat hiipuivat. Tärkeä hetki olikin, kun Markolalle myönnettiin taitelijaeläke vuonna 2004.

– Ilman sitä pitäisi nyt syödä kynsiä.

Toisinkin olisi Markolan elämässä voinut käydä. Hän syntyi kaksossisarensa kanssa Porissa äidille, joka ei voinut lapsiaan pitää. Kaksoset päätyivät Jyväskylään adoption kautta kaksivuotiaina.

– Biologisesta isästäni minulla ei ole mitään tietoa. Äitini tapasin Porissa pari kertaa. En ollut vihainen, vaan kiitin häntä. Sanoin, etten ilman adoptiota olisi pystynyt tekemään sellaisia asioita kuin pystyin.

Juhani Markola

Syntynyt: 27. toukokuuta 1942 Porissa

Ura: Aloitti jyväskyläläisten tanssiyhtyeiden solistina vuonna 1961. Voitti iskelmälaulun Suomen mestaruuden 1965, muutti Tampereelle ja pääsi manageri Tappi Suojasen talliin. Palasi Jyväskylään 1970 ja perusti 13 vuotta ravintoloita kiertäneen Herttuat-yhtyeen.

Tuotanto: Julkaisi omalla nimellään seitsemän pitkäsoittoa vuosina 1977–87. Suurin hitti Rakkauden aamu (1976).

Muuta: Toimi 1990-luvulta alkaen myös laulunopettajana. Taiteilijaeläkkeelle 2004.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt