Velipuolikuu ja muut sketsisuosikit nyt julki Yle Areenassa – ohjelmien luoja ronskeista sarjoista: ”Häpeilemättä vedimme mitä tahansa mukaan” - Viihde - Ilta-Sanomat

Velipuolikuu ja muut sketsisuosikit nyt julki Yle Areenassa – ohjelmien luoja ronskeista sarjoista: ”Häpeilemättä vedimme mitä tahansa mukaan”

Legendaariset sketsiklassikot ovat nyt katsottavissa Yle Areenassa. Sarjojen luoja Kari Kyrönseppä ylistää työtä Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Kari Heiskasen kanssa.

Velipuolikuuta tähdittivät muun muassa Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius ja Pirjo Bergström.­

11.4.2017 7:03

Monet suomalaiset muistavat varmasti yhä Velipuolikuun tai Hymyhuulten ikimuistoisimmat sketsit. 1980-luvun legendaaristen sketsiohjelmien jaksot ovat nyt katsottavissa Yle Areenassa.

Nettipalveluun on lisätty huumoriklassikkoja osana kanavan viime vuonna startannutta Toivotut-projektia. Areenassa on nähtävillä useita kymmeniä katsojien toivomia vanhoja sarjoja Ylen ja ohjelmien tekijöitä edustavien järjestöjen tekemän sopimuksen myötä.

Ja mitäpä olisi lähestyvä pääsiäinen ilman Velipuolikuun kenties legendaarisinta Pääsiäishanukas-sketsiä? Vuosina 1983 ja 1984 tehty 15-osainen sarja on säilyttänyt suosionsa yli 30 vuoden ajan.

Velipuolikuun, Mutapainin ystävien sekä Hymyhuulten ohjaaja sekä yksi käsikirjoittajista Kari Kyrönseppä, 73, on iloinen siitä, että ohjelmat saavat taas uusia katsojia.

– Onkin päässyt syntymään yksi sukupolvi, joka ei ole nähnyt niitä kertaakaan, pitkään Yleisradiossa työskennellyt käsikirjoittaja-ohjaaja nauraa.

Kari Kyrönseppä ohjasi ja käsikirjoitti 1980-luvun suosikeiksi nousseita sketsisarjoja.­

Hän muistelee ohjelmien tekoaikaa erityisellä lämmöllä.

– Minulle se oli paras jakso omissa tekemisissä – sain omasta mielestäni pistettyä kaiken peliin ja hoimme Peteliuksen ja Heiskasen kanssa, että itsensä munaaminen on se kuningaslaji ja sillä lailla häpeilemättä vedimme sinne mitä tahansa asioita mukaan.

– Se oli meidän itsemme kannalta palkitseva puoli tätä hommaa; sai roiskia ja räiskiä. Se oli jollakin lailla terapeuttista.

Kyrönseppä, Pirkka-Pekka Petelius ja Kari Heiskanen muodostivat Velipuolikuun ytimen. Heidän lisäkseen ohjelmaa käsikirjoitti Heimo Holopainen. Petelius ja Heiskanen tähdittivät sketsejä ja Kyrönseppä ohjasi ne. Nelikko pääsi toteuttamaan omia visiotaan täysin vapaasti.

– Ei siinä ollut minkäänlaista sensuuria. En muista yhtään tapausta Velipuolikuussa, Mutapainin ystävissä tai Hymyhuulissa, että olisi tullut viestiä, että miettikää tätä, Kyrönseppä toteaa.

Pirkka-Pekka Petelius (vas.), Esko Hukkanen, Kari Heiskanen ja Robin Relander tekivät Velipuolikuuta tiukalla kuvausaikataululla: viikossa kuvattiin peräti kaksi jaksoa, ja jaksot saattoivat sisältää yli 35 sketsiä.­

Yhteistyö Peteliuksen ja Heiskasen kanssa oli hedelmällistä, ja Kyrönseppä antaakin ison osan kunniasta näyttelijäkaksikolle.

– Sehän oli minulle sellainen lottovoitto, ja nyt jälkikäteenkin olen kiitollinen, että sain tehdä töitä heidän kanssaan. Heidän nerouteensahan nämä ohjelmat nojasivat. En itsestäni niin ihmeitä kuvittele, Kyrönseppä sanoo vaatimattomasti.

Käytännössä tekijätiimi kokoontui sketsejä varten ideapalavereihin, joiden jälkeen kukin vetäytyi kirjoittamaan sovitut osiot omiin oloihinsa. Lopulta Kyrönseppä kokosi teksteistä käsikirjoituksen.

– Se prosessi oli aika itsenäinen ja yritettiin antaa jokaiselle niin paljon löysää kuin mahdollista, mutta käsiksen tein aika omin nokkineni, siinä en konsultoinut ketään. Valitsin ne, mitkä olivat mielestäni hauskimpia.

Kyrönseppä nostaa esiin myös poikkeuksellisen työtavan, jota sketsisarjoja tehtäessä noudatettiin.

– Me harjoittelimme aika paljon ennen nauhoituksia. Viikkotolkulla jynssättiin, eli luettiin siis paperista ja opeteltiin rooleja.

 

Studiotyöskentely olikin sitten nopeatempoista ja tehokasta. Tiimi purkitti viikossa kasaan kaksi jaksoa, eli yksi jopa 30–35 sketsiä tai osiota sisältänyt jakso piti saada nauhalle kahdessa ja puolessa päivässä.

– Meillä oli melkein minuuttiaikataulu, ja se oli suunniteltu tarkkaan, Kyrönseppä kertoo.

Hän suorastaan innostuu kuvaillessaan, millaisia Petelius ja Heiskanen olivat päästessään näyttelemään.

– Molemmat tarvitsivat toisiansa, ja olivat hirveän luovia. He pitivät mielessä tietenkin sen, mitä oli harjoiteltu ja mihin pyrittiin, mutta sitten aina otoissa siihen tuli myös jotakin lisää. Se oli tavattoman hauskaa.

Kyrönseppä itse seurasi nauhoituksia studiossa kameran vieressä eikä ohjaamosta käsin, sillä hän halusi olla kasvotusten tekijöiden kanssa.

– Heti kun osio oli nauhoitettu, se katsottiin yhdessä kylki kyljessä. Ohjelman synty ja ohjaaminen oli hyvin intiimi tapahtuma. Heitä piti ohjata aika vähän, ja siitä syntyi tällainen huuli, että tämä on nauramalla ohjattu, hän paljastaa.

– Ja se pitääkin paikkansa. Yritimme tietenkin tehdä hauskaa ohjelmaa, ja kaikki, mikä oli onnistunut, nauratti, ja kun he näkivät, että mua naurattaa, niin siitä kehittyi tavallaan tapa, jolla tehdään. Että ahaa, nyt se nauraa tälle, tehdään tätä lisää.

 

Mutapainin ystävät oli Velipuolikuun jatko, joka tehtiin vuosina 1984–1985. Siitä tehtiin tarkoituksella hyvin erilainen.

– Se tehtiin irtiotoksi Velipuolikuun suosiosta, että laitetaan sellainen tulemaan, että yrittäkääs nauraa vielä tällekin.

Kyrönsepälle itselleen Mutapainin ystävät olikin se tärkein ohjelmista.

– Velipuolikuun vastaanotto oli niin riemukas, että totta kai se oli minulle ihan hurja elämys. Mutta Mutapainin ystävät on sen verran omituinen ja vino, että se minua itseäni viehätti eniten.

Kyrönseppä paljastaa, että heidän oli Peteliuksen ja Heiskasen kanssa määrä tehdä uusi viihdeohjelma 2000-luvun alkupuolella, vuonna 2004 tai 2005.

– Sitä jo käsikirjoitettiin, pidettiin palavereja ja meillä oli jo studiokin varattu, mutta siitä olisi tullut jostakin kumman syystä niin musta juttu, että peruutimme sen yhteisellä päätöksellä, että ei tehdäkään, Kyrönseppä kertoo projektista, joka ei koskaan toteutunut.

– Sen jälkeen ei ole siihen palattu ja en usko, että samalla kokoonpanolla enää lähtisi; ei löytyisi sitä yhteistä kipinää. Tämä hassuttelu jäi nyt kyllä siihen.

Mutapainin ystävät oli Velipuolikuun ronskimpi jatko-osa. Siinä nähtiin muun muassa Ilkka Heiskanen (vas.), Pirkka-Pekka Petelius, Kari Heiskanen, Kati Bergman (kesk.) ja Eeva Litmanen.­

Kyseisen ohjelman huumori oli Kyrönsepän mukaan ”vaikeasti aukeavaa, hyvin absurdia ja synkkämielistäkin”.

– Ei se meidän mielestämme liian synkkää tietenkään ollut, mutta ajattelimme, että tämä ei nyt kyllä varmaan aukea. Sisäiset kellot kilkattivat, että tämä ei nyt oikein lähde lentoon. Siinä ei vaan ollut hyvää tatsia siihen hommaan, viihdekonkari tuumaa.

Kolmikon väleihin kariutunut projekti ei kuitenkaan vaikuttanut – työn sijaan he näkevät nykyään säännöllisesti vapaa-ajallaan.

– Näen heitä aika usein vuoden mittaan. Heiskasta näen teatterissa tai oopperassa tai muissa tilaisuuksissa, ja PP:tä vähän muutenkin. Ystävyys on säilynyt.

Velipuolikuun sketsit ovat jääneet suomalaisten mieliin. Pirkka-Pekka Petelius (vas.), Eeva Litmanen, Kari Heiskanen, Seija Kareinen ja Robin Relander ponnistivat sarjasta.­

Tiina Pirhonen (vas.), Pirkka-Pekka Petelius, Aake Kalliala ja Pirjo Luoma-aho olivat mukana vuosina 1987–1988 tehdyssä Hymyhuulet-sketsisarjassa.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?