Raija Oranen muutti takaisin Suomeen 18 vuoden jälkeen: ”En halua vanhentua Espanjassa!” - Viihde - Ilta-Sanomat

Raija Oranen muutti takaisin Suomeen 18 vuoden jälkeen: ”En halua vanhentua Espanjassa!”

Raija Oranen asuu miehensä Jyrkin kanssa asumisoikeusasunnossa Veikkolassa.

Julkaistu: 19.2.2017 7:22

Kirjailija Raija Orasesta tuli paluumuuttaja koti-ikävän takia. Surua hänellä on ollut kahden koiran kuolemasta, iloa Toivo-

Raija Oranen, 68, on asunut 18 vuotta Espanjan Aurinkorannikolla, jonne muutosta monet haaveilevat. Nyt hän sanoo hyvästit ulkomailla asumiselle.

– Lähdin Espanjaan tekemään töitä ja torjumaan masennusta, mutta ei minulle koskaan syntynyt suhdetta siihen maahan. Tuli koti-ikävä, Raija Oranen kertoo ratkaisustaan.

Raija ja Jyrki Oranen ovat hankkineet asumisoikeusasunnon Veikkolasta, jossa he asuivat pitkään aiemmin. Ratkaisuun vaikuttivat Suomi-ikävän lisäksi lastenlapset, joita he ovat nähneet liian vähän. Ystäviäkin tuli ikävä.

– Alkoi tuntua haperolta olla pois Suomesta. Tämä muutos on ikään kuin laskeutumista vanhenemiseen, Oranen toteaa.

Oranen on huomannut, että monet Espanjassa asuvat palaavat seitsemänkymppisinä takaisin Suomeen. Kun ikää tulee, kasvaa myös koti-ikävä.

– En missään nimessä halua vanhentua Espanjassa!

Espanjaan Oranen menee vielä pakkaamaan viimeiset tavarat vuokra-asunnosta. Myyntiin on menossa Hivensalmella oleva talo, jossa hän on ollut Suomessa ollessaan.

Kova paikka pariskunnalle oli, kun he ostivat Mäntsälästä järvenrannalta ”unelmatalon”, joka olikin täysin laho ja homeinen. He eivät saaneet kauppasummasta mitään takaisin, vaan joutuivat maksamaan myös oikeudenkäyntikulut.

Homeinen talo poltettiin. Tontti ja pienemmät rakennukset menevät toivottavasti vielä kaupaksi. Se tarkoittaisi velkataakan pienenemistä.

Orasen sylissä istuva koiranpentu Toivo Ikuinen, jota myös Topiksi kutsutaan, on huolista vapaa. Siihen sen emäntäkin pyrkii.

– Koska vuosia ei ole enää hirveästi jäljellä, haluan vain kirjoittaa kirjojani.

Raija Oranen on huomannut, että monet Espanjassa asuvat palaavat seitsemänkymppisinä takaisin Suomeen. –En missään nimessä halua vanhentua Espanjassa! Sylissä koiranpentu Toivo Ikuinen.

Loskailmatkin ovat tuntuneet nyt Orasesta nautinnolta. Espanjaan hän muutti ennen kaikkea sen takia, että halusi eroon pimeän kauden masennuksestaan, joka ei ollut mitään pientä ahdistelua. Masennuslääkkeestä hän luopui kaksi vuotta sitten.

– Käytän nyt vain ravintolisiä. Masennuslääkkeet, serotoniinin sieppaajat, lihottavat ja latistavat tunteet, Oranen kertoo kokemuksestaan.

Sai kirjeen presidentti Niinistöltä

Oranen puhuu vanhenemisesta, mutta se ei näy hänen työtahdissaan – eikä ulkonäössäkään. Elokuussa ilmestyi romaani Aino Acktésta, nyt hän jo viimeistelee ison vihan aikaan sijoittuvaa Kreivin aikaan -teostaan. Kirja liittyy Kajaanin linnaan ja kenraalikuvernööri Pietari Braheen.

– Mielelläni tekisin myös televisioon ja teatteriin.

Orasen kirjoittamat televisiosarjat Ruusun aika ja Puhtaat valkeat lakanat olivat aikoinaan supermenestyksiä.

– Tieni televisioon katkaistiin ”lakanoiden” jälkeen. Olen kuullut usealta taholta, että syyksi on sanottu: Oranen sai jo tarpeeksi menestystä.

Oranen kertoo, että esimerkiksi Puhtaat valkeat lakanat -sarjan jatko-osien tekeminen lopetettiin MTV3:ssa. Äskettäin hänen Maan aamu -kirjasarjastaan suunniteltiin televisiosarjaa, mutta Suomen historiaan liittyvä epookki ei kiinnostanut tv-kanavia.

– Tuotannoista, jotka usein tehdään yhteiskunnan varoin, päättävät henkilöt, jotka eivät ole suuria lahjakkuuksia, Oranen pamauttaa.

Orasen mielestä tuotannoista päättävillä pitäisi olla kykyä nähdä, mistä käsikirjoituksesta saadaan toimiva sarja.

– Nyt tehdään sarjoja, joissa on juonta, mutta tarina puuttuu. Onneksi ovat romaanit, joita voin kirjoittaa, Oranen toteaa ja kiittelee kustannustoimittajansa Paula Pesosen ammattitaitoa.

Tosiasioihin pohjautuvista romaaneistaan Oranen on saanut kiittävää palautetta arvovaltaisilta tahoilta. Vastikään hän sai kirjeen presidentti Sauli Niinistöltä, joka oli lukenut J.K. Paasikiven elämään pohjautuvan Hirmuinen mies -romaanin.

– Suuri hetki on, kun presidentistä romaanin tehnyt kirjailija saa kiitosta nykyiseltä presidentiltä, joka tuntee presidentin työn.

Koska kirje oli henkilökohtainen, Oranen ei paljasta sisällöstä paljoa.

– Niinistö sanoi saaneensa kirjasta ajateltavaa ja myös tukea omille ajatuksilleen. Presidentti tuntuu kaipaavan perusteellisempaa keskustelua Suomen asioista päättävien kesken.

Oranen puolestaan viestitti Niinistölle, että toivoo hänen jatkavan presidenttinä nykyisessä maailmantilanteessa, jota ei voi sanoa vakaaksi.

Oranen sai Paasikivi-romaanistaan kiitosta myös kenraali Gustav Hägglundilta ja sotahistorioitsija-eversti Sampo Ahtolta. Tarja Haloselta on tullut kiitos monista kirjoista.

Tänä vuonna julkaistavan romaaninsa jälkeen Oranen jättää hetkeksi historian. Häntä polttelee jo 1980-lukuun liittyvä aihe.

– Olen sanonut vähentäväni töitä, mutta kun väsymys hellitti, pää alkoi taas paukkua ideoista. Tunnen itseni jo sairaaksi, koska en ole kirjoittanut kuukauteen. Kirjoittamiseni on mennyt manian puolelle, Oranen naurahtaa.

Suruakin Orasella on ollut. Joulukuussa jouduttiin lopettamaan perheen Voitto-koira aggressiivisuuden takia. Vain runsas kuukausi sen jälkeen toinen koira, Sulo Raitis, sairastui maksasyöpään.

– Viimeisenä aamunaan kivulias koira katsoi silmiini: Äiti, päästä minut pois.

Sulo-koiralle Raija Oranen on paljosta kiitollinen.

– Sulo Raitis pelasti minut alkoholismilta. Olin vasta lopettanut alkoholinkäytön, kun Sulo hankittiin. Se täytti tyhjän kohdan, jonka juominen jätti, Oranen muistelee liikuttuneena.

Toivo-koira tuli sekin nyt oikealla hetkellä – juuri ennen Sulon sairastumista. Koirattoman elämää Oranen ei sietäisi päivääkään.

– Voitto ja Sulo kuolivat, mutta Toivo elää.