Martina Aitolehti vie tyttärensä useisiin harrastuksiin, vaikka he eivät jaksaisi – ihmiset tuohtuivat tiukasta kasvatuksesta: ”Vetää sanattomaksi” - Viihde - Ilta-Sanomat

Martina Aitolehti vie tyttärensä useisiin harrastuksiin, vaikka he eivät jaksaisi – ihmiset tuohtuivat tiukasta kasvatuksesta: ”Vetää sanattomaksi”

– Victoria kysyi autossa minulta nälkäisenä ja vähän väsyneenä että: Äiti, miksi meidän pitää harrastaa niin paljon? Tämä lause särähti isosti korvaani, Martina Aitolehti kertoo blogissaan ja perustelee sitä, miksi hänen tyttärensä harrastavat niin paljon.

Martina Aitolehti kertoo blogissaan siitä, miksi vie tyttärensä harrastuksiin, vaikka nämä eivät aina tahtoisi harrastuksiinsa mennä.

10.2.2017 23:18

Viihdealan yrittäjä Martina Aitolehti kirjoittaa blogissaan tytärtensä harrastuksista. Martina kertoo tekstissä hakeneensa ensimmäisellä luokalla olevaa Victoria-tytärtään viime torstaina koulusta tämän ratsastustunnille, Martina kertoo tyttärensä käyvän ratsastustunneilla joka torstai.

– Victoria kysyi autossa minulta nälkäisenä ja vähän väsyneenä että: Äiti, miksi meidän pitää harrastaa niin paljon? Tämä lause särähti isosti korvaani ja päätin kirjoittaa aiheesta blogin, Aitolehti kertoo ja jatkaa:

– Minulle on ollut hyvin selkeää siitä asti, kun ensimmäisen lapseni synnytin, että haluan pitää lapseni aktiivisena hyvien harrastusten parissa.

Martina kertoo Victoria-tyttären aloittaneen jo ”hyvin varhaisessa vaiheessa” tanssitunnit. Martinan nuorempi tytär Isabella puolestaan oli alle kaksi vuotta, kun Martina vei hänet harjoittelemaan kehonhallintaa ja koordinaatiota.

– Ratsastus on ollut tyttöjen elämässä siitä asti, kun on opittu kävelemään. Laskettelumonot on vedetty jalkaan molemmille kaksivuotiaana ja minimarathon juostaan joka kesä, Martina kertoo.

– Koen tämän olevan erittäin tärkeässä roolissa tyttöjen kehityksen kannalta. Harrastukset ruokkii aivojen hyvän olon tunnetta, opettaa käsittelemään onnistumisen ja epäonnistumisen tunnetta, kehonhallinta ja vuorovaikutustaidot kehittyy, Martina luettelee.

Kaikista tärkeimpänä oppina Martina kuitenkin pitää sitä, että aktiivinen elämäntapa kantaa läpi elämän.

– Kysymys herätti paljon ajatuksia mun omassa päässä. Tytöt on usein tarhan ja koulun jälkeen väsyneitä ja harrastuksiin on vain pakko jaksaa. Victorialla harrastusten jälkeen vielä läksyt ja jokapäiväiset iltarutiinit.

Martina toteaa, että hetket jolloin lapset valittavat väsyneinä sitä, etteivät jaksa tai halua mennä harrastuksiin ovat hänen kokemuksensa mukaan niitä hetkiä, jolloin useammat vanhemmat luovuttavat ja jättävät ”ei niin tärkeät” harrastukset väliin.

– Tähän minä en sorru koskaan. Minä olen sitä mieltä, että harrastuksiin mennään ellei lapsi oikeasti ole kipeä.

Martina kertoo tahtovansa parhaansa mukaan tsempata tyttäriään jaksamaan.

– Kehotan nukkumaan autossa pienet välimatkat ja pidän huolen, että saatavilla ravitsevaa ja hyvää välipalaa. Minä haluan antaa tytöilleni samat eväät mitä itse olen saanut. Asiat viedään loppuun saakka ja periksi ei anneta.

– Yleensä väsymyksestä katoaa sillä samalla hetkellä kun harrastus alkaa.

Lukijat ihmettelevät

Usea blogin lukija on kummastellut kommenttiosiossa Martinan suhtautumista asiaan. Martinaa kehotetaan muun muassa ajattelemaan kohtuudella, kun kyse on lasten harrastuksista. Osa on myös sitä mieltä, että Martinan oppeja noudattamalla lapset oppivat suorittajiksi.

Muun muassa näin blogia kommentoitiin:

– Tuo on varmin tapa saada lapsi lopettamaan harrastus murrosiässä. Kyllä tuon ikäiset lapset oppivat ihan tarpeeksi tunteiden ja kehonhallintaa sekä vuorovaikutustaitoja päiväkodissa tai koulussa ja ihan normaalissa kotiarjessa ja omissa leikeissään. Sinun tavallasi lapset vain oppivat suorittajiksi, sillä heille jää muisto vaativasta äidistä, jolle lapsi ei kelvannut omana itsenään, ellei harrastanut, nimimerkki Rento mutsi toteaa.

– Oletko miettinyt, että lapsesi ei ole samanlainen kuin sinä? Hän ei välttämättä nauti suuresta määrästä liikuntaa. Hän voi harrastaa sinun mieliksi, koska sinä haluat niin. Se ei ole oikea lähtökohta, jos näin on, toinen kommentoija toteaa.

Martina kertoo blogikirjoituksessaan, että ratsastaminen on kuulunut hänen tytärtensä elämään pienestä pitäen.

Useat kommentoijat kertovat myös omakohtaisia kokemuksiaan harrastuksiin pakottamisesta.

– Minut itseni pakotettiin jatkamaan soittotunteja 16-vuotiaaksi asti sillä seurauksella, että en koskaan löytänyt aitoa soittamisen iloa, enkä enää soita, vaikka olen musikaalinen, yksi lukijoista kertoo.

– Mäkin harrastanut aina eri lajeja joista kilpauintia päälajina 8–18v. Monesti teki mieli lopettaa kun joka pvä treenit ja kisat ja leirit päälle enkä enää nauttinut. Olisin halunnut kokeilla muuta. Vanhemmat ”kannusti” (tuntui kyllä painostukselta) jatkamaan. Lopetin kun olin 18v enkä pystynyt mennä edes veteen pariin vuoteen, eräs entinen uimari kommentoi.

Eräs lukijoista kertoo olevansa lasten ja nuorten harrastusten opettaja.

– Olen huomannut, että lapset jotka tuodaan kouluun vanhemman idea edellä usean harrastuksen viikko-ohjelmassa myös hyötyvät koulustamme vähiten. Vaikka kirjoitit, että väsymys unohtuu heti harrastuksen alettua, joukosta kyllä erottuu lapset jotka eivät kuormituksen vuoksi pysty omaksumaan uutta ja soveltamaan oppimaansa samalla tavalla kuin ne, joille harrastuksemme on ykkösjuttu ja ehkä ainoa harrastus, nimimerkki Julia Lehmus kirjoittaa.

Eräs blogitekstin lukijoista äimistelee Martinan kirjoitusta, jota luuli ensiksi tarkoituksella provosoivaksi.

– Todella tarkoitit, että lapsen on pakko vaan harrastaa vaikka ei oikeasti jaksaisi. Vetää niin sanattomaksi.

Martinan kasvatustyylille löytyy myös ymmärtäjiä.

– Hienoa, että jaksat kannustaa lapsiasi harrastuksiin. Monesti on niin, että äidit eivät itse viitsi kuljettaa lapsiaan harrastuksiin. Muutoinkin nykyisin lapsia ja toki heidän vanhempiaankin vaivaa laiskuus niin harrastusten kuin töidenkin suhteen. Olen samaa mieltä siitä, että asiat tulee viedä loppuun saakka jo lapsena. Aktiivinen elämän tyyli todellakin kantaa läpi elämän.

Eräs blogia kommentoineista uskoo myös, että olisi itse löytänyt liikunnan riemun jo lapsena, mikäli jompikumpi hänen vanhemmistaan olisi kannustanut häntä yhtä paljon kuin mitä Martina kannustaa tyttäriään.

Mikä mielestäsi on sopiva harrastusmäärä lapsille? Mitä mieltä olet harrastukseen ”pakottamisesta?” Keskustele kommenttikentässä!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?