Muistikuvia: Jukka Puotila haastattelee Martti Kuuselaa - Viihde - Ilta-Sanomat

Martti Kuuselan outo hetki: Heitti roskiksen seinään, karjui ja haukkui kaikki pelaajat – ”Kapteeni tuli kiittämään”

Martti Kuusela pakkasi 1980-luvun taitteessa perheensä pikkuautoon ja lähti Kölniin hakemaan jalkapallovalmentajan pätevyyttä. Nyt hän on Suomen kaikkien aikojen menestynein jalkapallovalmentaja.

9.2.2017 6:00

MARTTI KUUSELA oli lopettelemassa aktiiviuraansa jalkapalloilijana 1970-luvun puolivälissä, kun hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Kuuselan oli tarkoitus siirtyä pysyvästi ”oikeisiin töihin”, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun häntä pyydettiin Grankulla IFK:n valmentajaksi.

Kuusela halusi hankkia kunnollisen koulutuksen uudelle uralleen, ja päätti hakeutua Kölnin urheilukorkeakouluun. Koko perhe sai lähteä mukaan Saksaan.

– Minulla oli sellainen pikkuauto, jonka päälle me pantiin kaksi pahvilaatikkoa ja perhe mukaan. Minulla oli kaksi lasta silloin, otettiin pankista lainaa ja lähdettiin koulutukseen, Kuusela kertoo näyttelijä Jukka Puotilan haastattelussa.

  • Muistikuvia-sarjassa Jukka Puotila haastattelee mielenkiintoisia vieraita. Martti Kuuselan haastattelun näet yllä olevalta videolta. Videon saat auki klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Valmentajan ura sittemmin on vienyt Kuuselaa ympäri Eurooppaa, ja perhe on seurannut mukana.

– Olen ollut pirun itsekäs näissä hommissa. Tämä jalkapallo on vienyt koko perheen mukanaan.

Kölnissä Kuusela meinattiin ottaa vain kuunteluoppilaaksi, mutta se ei hänelle riittänyt.

– Sanoin, että haluan suorittaa sen tutkinnon jos ollaan tänne asti tultu ja näin paljon uhrattu.

KUUSELA SAI valmentajan paperit ja palasi perheineen Suomeen. Hän sai pian valmennettavakseen HJK:n, jonka jälkeen hän toimi kuuden vuoden ajan Suomen maajoukkueen valmentajana. Sittemmin Kuusela on valmentanut Tanskassa, Belgiassa, Unkarissa, Kreikassa ja Kyproksella.

Näin jälkeenpäin Kuusela kokee olleensa kolmikymppisenä valmentajana vielä aivan liian nuori, sillä valmentamisessa kokemuksella on valtava merkitys.

Kuuselan mielestä valmentamisessa tärkeintä on kuitenkin ihmisten johtaminen, sillä pelaajat ovat ennen kaikkea ihmisiä. Pelaajia tulee kohdella reilusti, muttei kuitenkaan liian lepsusti. Sekä kehuille että kritiikille on paikkansa.

Kuuselan tapoihin ei kuitenkaan kuulu pelaajien tylyttäminen, varsinkaan muiden pelaajien kuullen. Kerran oli kuitenkin pakko.

– Honvédin kapteeni tuli sanomaan minulle, että voisitko haukkua koko joukkueen pystyyn kerran. Sanoin, että herranen aika! Sitten meni seuraava peli, ja olimme puoliajalla tasan kotikentällä, huono tulos.

– Päästin pelaajat koppiin, tulin ja heitin roskiksen seinään, haukuin ja huusin ja voitettiin peli. Kapteeni tuli pelin jälkeen kiittämään. Sanoin, että voin jatkaa tästä jos haluatte, mutta tämä ei ole mun tyyliä.

KUUSELAN JALKAPALLOURA lähti käyntiin 1950-luvun Rovaniemellä. Näistä ajoista on jäänyt muistoksi ryhmäkuva, jossa Kuusela poseeraa eturivissä joukkuetovereidensa kanssa.

Rovaniemen nappulaliigan loppukavalkadin ryhmäkuvassa eturivin pojilla on hymy herkässä, sillä heidän joukkueensa on juuri voittanut mestaruuden.

– Siinä on hyviä kavereita, jotka palloilun myötä ovat joutuneet jäämään syrjään, kun olen kiertänyt ympäri maailmaa.

Joukkueen nimi oli Wolverhampton, jonka mukaan paitaan oli kirjailtu W.

– Äiti ompeli meille pelipaidat. Siihen aikaan oli vähän tämmöistä.

Kuusela kertoo, että tuohon aikaan ei juuri muita harrastuksia ollut. Kesällä pelattiin jalkapalloa ja talvella luisteltiin.

Kuusela ei pitänyt itseään erityisen hyvänä pelaajana, mutta hänet valittiin kuitenkin joukkueen kapteeniksi. Hän arvelee sen johtuneen pikemminkin siitä, että hän tuli hyvin toimeen kaikkien kanssa.

Lapsuuden jalkapalloharrastus sytytti kuitenkin kipinän, joka vei Kuuselan lopulta kansainvälisen tason jalkapallovalmentajaksi.

– Hienot muistot on tuosta kerta kaikkiaan. Siitä lähti pallon perässä juokseminen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?