Finlandia-ehdokas häkeltyi jo toisesta peräkkäisestä ehdokkuudestaan: ”Eihän tätä voi uskoa todeksi” - Viihde - Ilta-Sanomat

Finlandia-ehdokas häkeltyi jo toisesta peräkkäisestä ehdokkuudestaan: ”Eihän tätä voi uskoa todeksi”

Julkaistu: 4.11.2016 15:02

Kirjailija Tommi Kinnunen on kirjoittanut kaksi romaania ja saanut kaksi Finlandia-ehdokkuutta.

Kirjailija Tommi Kinnunen on kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana romaanillaan Lopotti (WSOY)

Finlandia-ehdokkuus on Kinnusen toinen. Hänen esikoisromaaninsa Neljäntienristeys oli Finlandia-ehdokas 2014.

Neljäntienristeys on käännetty 14 kielelle. Lopotti jatkaa Neljäntienristeyksen tarinaa ja syventää Löytövaaran suvun elämää. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1940-luvulta 2000-luvulle.

Kaksi kirjaa. Kaksi Finlandia-ehdokkuutta.

– Onhan tämä ihan käsittämätöntä. Eihän tätä usko todeksi. Ei millään, Tommi Kinnunen kertoo Ilta-Sanomille.

– Ehdokkuus on mieletön kunnia. Olen nöyryydestä polvillani. Ei voi mitään muuta kuin kiittää luottamuksesta.

Kolmihenkinen palkintoraati, johon kuuluivat toimittaja Juha Roiha (raadin puheenjohtaja), entinen kirjakaupan päällikkö Päivi Kuntze ja suomentaja Kaijamari Sivill perustelivat Lopotin ehdokkuutta:

”Lopotti jatkaa Neljäntienristeyksessä esitellyn Löytövaaran suvun tarinaa. Keskiöön nousevat huumorintajuinen ja sinnikäs sokea Helena, joka rakentaa elämäänsä Helsingissä, ja Tuomas joka opiskelee ja etsii onneaan Turun homopiireistä. Kinnunen kirjoittaa henkilönsä lujasti osaksi perhettä, sukuhistoriaa ja ympäristöään. Romaani piirtää verevän kuvan elämästä, jossa ”ihmisen täytyy päättää, alkaako maailmaa pelkäämään vaiko ei. Tommi Kinnunen on tekstissään viisaasti ja lämpimästi läsnä, mutta ilmava teksti jättää tilaa myös lukijalle.”

Ehdokkuudesta kuultuaan Tommi Kinnunen oli kotonaan naulaamassa kattolistoja paikoilleen. Kustannustoimittaja soitti, eikä Kinnunen ollut uskoa ehdokkuuttaan todeksi.

– Piti pitää pieni tauko remontista. Kävin hakemassa jääkaapista kylmän tauko-oluen, ja menin naulaamaan kattolistat takaisin paikoilleen.

Turussa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana työskentelevä Kinnunen pitää itseään etuoikeutettuna, koska hän on aloittanut kirjoittaa kirjoja vasta aikuisena. Hän ei ole pyrkinyt kirjailijaksi aina.

– Elämäni ei ole suunnattu jotain tiettyä juttua kohti. Olen opettaja ja identiteettini on opettajan. Olen opettaja, joka kirjoittaa. Herään joka ikinen päivä kuudelta ja kävelen itse yläkouluun opettamaan. Ei siinä ehdi ajattelemaan, millainen kirjailija olen. Se on ehkä siunaus.

– Ehdokkuus ei lataa paineita seuraavalle kirjalle ollenkaan. Nyt on aikaa ihan vain hengitellä. Jos tuntuu, että tarina alkaa pulppuilla, kirjoitan sen. Mun leipä ja lainat tulevat opettajantyöstä.

Lopotti ilmestyi helmikuussa 2016. Sen jälkeen Kinnunen on kirjoittanut novellin novellikokoelmaan. Vapaa-ajallaan hän remontoi ostamaansa 150-vuotiasta omakotitaloa.

–  Nyt tehdään ensin remontti loppuun ja sitten kirjoitetaan taas. Täytyy saada lattia kuntoon, että uskaltaa päästää muksun kävelemään lattialle. Nyt lattiat ovat vielä auki.

– Minua kiinnostavat vanhat talot. Ne kantavat suomalaista historiaa. Lohduttaa, että talossa on asunut kymmeniä ihmisiä ennen minua ja sitten siellä asuu vielä kymmeniä jälkeeni. Lohduttaa olla oikein pieni helmi siinä pitkässä helminauhassa.

Edit 16:10 vaihdettu juttuun kuva.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?