Viihde

Aku Ankan varoitusteksti yllätti asiantuntijan – ”Yhtään teosta ei ole poistettu kokoelmista”

Julkaistu:

Aku Ankka -lehti päätyi varoittamaan lukijoitaan väkivallasta ja rotuasenteista. Helsingin kaupunginkirjasto ei sen sijaan aio varoa arkoja aiheita tulevaisuudessakaan.
Aku Ankka -lehti otti käyttöön tekstilaatikon, jossa varoitetaan, että vanhat sarjat saattavat sisältää sopimatonta materiaalia, kuten viittauksia alkoholiin tai rotustereotypioihin.

Päätös on herättänyt hämmennystä ja moni Ilta-Sanomien lukijakin ihmetteli, ollaanko nykyään niin herkkiä, että muistutuksille on tarvetta. Varoituslaatikko miellettiin samaan kategoriaan, kuin syyskuussa noussut tuohtumus vuoden 1960 Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan esittämisestä.

– Olemme luisumassa kohti järjestelmää jossa jokainen virallisesti hyväksytystä linjasta poikkeava ilmiö on automaattisesti vähintäänkin paheksuttava ellei jopa kielletty, kirjoittaa nimimerkki Lopun alkua IS:n Aku Ankka -jutun kommenteissa.

Onko Suomi muuttumassa yhteiskunnaksi, jossa asioista varoitellaan sensuurin uhalla? Tätä ei ainakaan usko Helsingin kaupunginkirjaston aineistohankinnoista vastaava toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Olin kyllä hämmästynyt siitä Aku Ankan päätöksestä, hän sanoo.


Hänen mukaansa Suomi ei ole lähtenyt rajoitusten tielle toisin esimerkiksi kuin Ruotsi, jossa Tintti Afrikassa -sarjakuva sensuroitiin kirjastosta afrikkalaisstereotypioiden ja muun muassa neekeri-sanan käytön vuoksi.

– Kirjallisissa teoksissa ei ole menty tähän asti. Ne liittyvät kulttuuriseen aikaan, jolloin on esimerkiksi puhuttu neekereistä.

Voisiko Helsingin kaupunginkirjasto laittamaan ilman selitystä esille esimerkiksi vanhan levyn, jonka kannessa lukee neekerijatsia?

– Kyllä, ja käsittääkseni teemme niin edelleen. Lähdemme siitä, että ihmiset ymmärtävät, että maailmankuva oli toisenlainen 1920- kuin 2020 luvulla.

Nousiainen-Hiiri kertoo, että hyllyssä olevista teoksista loukkaannutaan ja niitä vaaditaan poistettavaksi tämän tästä. Asiasta keskustellaan asiakkaiden kanssa säännöllisesti.

– Kerromme, että meidän tehtävämme on antaa näkökulmia asiaan, eikä kertoa mitä mieltä asiasta pitää olla.

Teoksia ei ole kuitenkaan hävitetty:

– Teos voidaan siirtää varastoon tai ottaa kokoelmista pois. Olen ollut töissä kahdeksan vuotta. Yhtään teosta ei ole silloin poistettu kokoelmista.

Helsingin kaupunginkirjastolle kyseessä on kunnia-asia. Nousiainen-Hiiri kertoo, että sotien aikana kirjastoista poistettiin sopimattomaksi miellettyjä kirjoja lähes maanlaajuisesti. Helsingissä tähän ei ryhdytty: jopa Adolf Hitlerin Taisteluni on ollut jatkuvasti saatavilla.

– Kirjat pistettiin piiloon ja otettiin esiin kun sensuuri poistui. Myrkkykaapit ovat nykyisin avoimina.

Moni asia on muuttunut nykyisin myös sallitummaksi. Nousiainen-Hiiren mukaan esimerkiksi sateenkaariperheistä tai monista rotuihin liittyvistä asioista olisi vaiettu menneinä vuosikymmeninä. Nyt asioista voidaan puhua kainostelematta.

– Kun verrataan vaikkapa 1950-lukuun, niin koko ajan on menty vapaampaan suuntaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt