Legendaarisen Helena Karan syntymästä on 100 vuotta – tytär muistelee: ”Ihan mieletön äiti” - Viihde - Ilta-Sanomat

Legendaarisen Helena Karan syntymästä on 100 vuotta – tytär muistelee: ”Ihan mieletön äiti”

Näyttelijä Helena Karan syntymästä tuli keskiviikkona kuluneeksi sata vuotta. Helena Kara oli elokuvatähti ja myös tunnollinen perheenäiti.

Helena Karan elokuvia tulee TV1-kanavalta tänään ja koko ensi viikon joka arkipäivä.­

19.8.2016 12:11

1930–1940-lukujen suurin kotimainen filmitähti oli monien arvioiden mukaan Helena Kara. Salosta kotoisin olevan nuoren naisen päätyminen elokuva-alalle oli kuitenkin onnekkaan sattuman kauppaa.

Kara kertoo hänestä vuonna 1996 tehdyssä Silmän lumo -dokumenttielokuvassa haaveilleensa ammatillisesti aivan jostain muusta kuin elokuvatähteydestä valmistuttuaan ylioppilaaksi vuonna 1936.

– Minulla oli haaveena se, että minusta tulee voimistelun opettaja. Mutta otin kuitenkin kesäpaikan Kino-Palatsin kassasta.

Kassaneidistä kuuluisuuteen

Eräänä päivänä Turussa sijaitsevassa elokuvateatterissa asiakkaana vieraillut Suomi-Filmin silloinen johtaja Risto Orko kiinnitti huomionsa lipunmyyjänä touhunneeseen nuoreen naiseen. Orko pyysi suloisena pitämäänsä Karaa koekuvauksiin Helsinkiin.

Ei mennyt aikaakaan, kun Kara sai ensimmäisen roolinsa. Vuonna 1937 hän debytoi valkokankaalla elokuvassa Miehen kylkiluu. Orvo Saarikiven ohjaamassa elokuvassa Kara näytteli sivuroolin apteekkineitinä ja sai työn jälkeen sopimuksen Suomi-Filmille.

Helena Kara kuvattuna vuonna 1938.­

Sivuroolista avautui tie suurempiin rooleihin. Ensimmäisen pääosansa nainen näytteli jo elokuvadebyyttiään seuraavana vuonna komediassa Poikamiesten holhokki (1938). Karan lopullinen läpimurto elokuvatähtenä tapahtui viimeistään Hätävara-elokuvassa (1939).

Uransa alussa tekemissään kepeissä komediarooleissa Kara näytteli usein itsenäistä ja tuon ajan naiskuvaan suhteutettuna modernia kaupunkilaista poikamiestyttöä. Koska Karalla ei ollut teatteritaustaa, naisen tyyliä näytellä pidettiin usein harvinaisen luontevana, mikä toimi elokuvissa.

Suomi-Filmin vuosinaan Helena Kara tutustui studiopäällikkönä työskennelleeseen Hannu Lemiseen. Parin välillä roihahti romanssi, ja Kara ja Leminen avioituivat vuonna 1940. He saivat 1940-luvun aikana kolme lasta.

Leikki ja hullutteli lasten kanssa

Helena Karan tytär Marjut Leminen kertoo Karan olleen myös perheelleen omistautunut.

– Kaikesta glamourista huolimatta hän on ollut meille alusta loppuun ihan mieletön äiti. En ole koskaan kokenut, että hän oli kuuluisa filmitähti.

Leminen kertoo urheilullisen Karan viihtyneen hyvin omissa oloissaan ja harrastaneen muun muassa lukemista, puutarhanhoitoa ja etenkin jääkiekon seuraamista.

– Mutta kun hän oli meidän lasten kanssa, hän oli kaikessa mukana, hullutteli ja leikki. Hän heittäytyi äärimmäisen voimakkaasti meidän lasten kanssa viettämäänsä aikaan, Leminen kuvailee.

Lemisen mukaan Kara oli viimeiseen saakka valovoimainen persoona.

– Äidillä oli joku ihmeellinen luontainen kyky antaa itsestään äärettömän paljon. Hänen valovoimaisuutensa salaisuus lienee ollut positiivinen asenne ja teeskentelemättömyys, Leminen pohtii.

Avioparilla vahva ammatillinen suhde

Ohjaaja Hannu Leminen kuvaili vaimonsa tähteyttä Silmän lumo -dokumentissa:

– Ei hän ole koskaan pitänyt itseään minään tähtenä. Se oli työ, jota hän teki, hän olisi voinut tehdä jotain muutakin työtä. Mutta se oli semmoinen työ, josta ulkopuoliset nostivat metakan.

Helena Kara ja Hannu Leminen vuonna 1997.­

Vuonna 1942 Kara siirtyi Lemisen perässä Suomen Filmiteollisuudelle. Kara näytteli pääosaa yhteensä tusinassa Lemisen ohjaamassa elokuvassa. Karan kerrotaan osallistuneen myös Lemisen käsikirjoittamien ja ohjaamien elokuvien ideoimiseen.

Parin ensimmäinen yhteistyö Suomen Filmiteollisuudelle oli Lemisen ohjaama ja käsikirjoittama melodraama Puck (1942). Uudessa tuotantoyhtiössään Kara nähtiin aiempien komediaroolien sijaan useammin draamoissa.

Kara teki kenties ikimuistoisimman ja kehutuimman roolinsa vuonna 1943 ilmestyneessä romanttisessa melodraamassa Valkoiset ruusut. Elokuvan ohjasi jälleen Leminen. Rooli elokuvassa oli tärkeä myös Karalle itselleen.

– Sitten tuli Valkoiset ruusut. Kyllä minä pidän sitä päätyönäni. Siinä on kokonaisin roolini, Kara kuvailee dokumentissa Silmän lumo (1996).

Elokuvassa Valkoiset ruusut Helena Kara näytteli Tauno Palon rinnalla.­

Valkoisissa ruusuissa Kara näyttelee Tauno Palon esittämään kirjailijaan rakastuvaa, mutta ilman vastarakkautta jäävää Auli Rantaa. Elokuvassa Kara tulkitsee Aulia kolmessa eri iässä teinivuosista keski-ikään.

Aikansa superjulkkikset

Työteliäs Kara nähtiin huippuvuosinaan 40-luvulla 15 elokuvassa. Kara ja Leminen olivat aikansa superjulkkiksia, ja taiteilijapariskunnan tekemisiä seurattiin tarkasti lehdistössä.

– Oli siinä omat varjopuolensa. Mihinkään ei voinut mennä. Olen aika temperamenttinen flikka ollut aikoinani. Aina piti hillitä itsensä, etteivät pahat tädit tulleet sanomaan, että siellä se riehuu, Kara kuvailee julkista rooliaan dokumentissa Silmän lumo.

Vuonna 1947 Kara siirtyi miehensä kanssa Adams Filmiin, josta tuli myöhemmin Fennada-Filmi. Kara nähtiin vielä viidessä elokuvassa, joihin lukeutui muun muassa aborttia käsitellyt yhteiskunnallinen elokuva Tuhottu nuoruus (1947) sekä merirosvoseikkailu Rosvo-Roope (1949).

Naisen viimeiseksi elokuvaksi jäi vuonna 1952 ilmestynyt romanttinen komedia Hän tuli ikkunasta. Tämän jälkeen Kara jätti elokuva-alan ja vetäytyi julkisuudesta. Liikunnanopettajaa Karasta ei tullut, mikä koitui voitoksi kotimaiselle elokuvalle.

Tänään perjantaina nähdään elokuva Puck TV1-kanavalta klo 13.25. Kuvassa ovat Hugo Hytönen (vas.), Helena Kara ja Tauno Palo.­

Helena Karan syntymästä oli kulunut 100 vuotta 16.8.2016. Yle esittää tänään perjantaina 19.8. hänen elokuvansa Puck (TV1 klo 13.25). Ensi viikolla hänen elokuviaan tulee joka arki-iltapäivä TV1-kanavalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?