Aku Korhonen teki vaikutuksen nuoreen Heidi Krohniin: ”Olin polvillani ihailusta” - Viihde - Ilta-Sanomat

Legendaarinen Suomi-tähti Aku Korhonen teki vaikutuksen nuoreen Heidi Krohniin: ”Olin polvillani ihailusta”

Aku Korhonen hurmasi sympaattisilla kansanmiehen hahmoillaan, mutta ei arastellut vakavampiakaan rooleja. Korhonen on heinäkuun Suomi-elokuvien kotimainen tähti TV1:llä.

Näyttelijä Aku Korhonen kuvattuna 1. tammikuuta 1958.­

12.7.2016 16:04

Suomi-elokuvan merkittävimpiin näyttelijöihin lukeutuva Aku Korhonen valtaa heinäkuussa TV1:n kotimaiset iltapäiväelokuvat.

Näyttelijänä hän hallitsi niin huumorin kuin syvät tunteet. Monet muistavat hänet Lapatossu-nimisenä lupsakkana kansanmiehenä, mutta Korhonen teki myös vakavia luonnerooleja.

Miehen suosion salaisuus lieneekin tämän kyvyssä ymmärtää hahmojensa monet piirteet.

– Sekoitan mielelläni aineksia. Etsin vakavasta koomista ja päinvastoin. Yritän mahdollisuuksien mukaan valottaa ihmiseni niin, ettei kuva olisi yksipuolinen, Korhonen kertoo Aku Korhonen – näyttelijä ja ihminen -kirjassa (1961).

Näyttelijä Heidi Krohn työskenteli Korhosen kanssa vuonna 1956 ilmestyneessä Silja – nuorena nukkunut -elokuvassa.

Elokuvassa Krohn teki yhden ensimmäisistä elokuvarooleistaan. Näyttelijä kertookin ujostelleensa Korhosta.

– Minä olin niin nuori ja hän oli vanha tekijä. Olin nähnyt häntä pikkutytöstä saakka Kansallisteatterin näyttämöllä. Kunnioituksesta häntä kohtaan en varmaan uskaltanut puhua mitään. Olin ihan polvillani ihailusta siellä kuvauspaikalla, Krohn kuvailee.

Heidi Krohn näytteli Aku Korhosen kanssa elokuvassa Silja – nuorena nukkunut (1956).­

Krohn: ”Yhteistyö sujui ihanasti”

Korhonen oli Krohnin mukaan miellyttävä näyttelijäkollega.

– Yhteistyö sujui tosi ihanasti. Hän oli niin mukava. Ei hän koskaan mitenkään arvostellut, sanonut tai ohjannut.

Krohn sanoo Korhosen olleen töitä tehdessä tyyni ja keskittynyt.

– Tietysti hän vaikutti sillä rauhallisuudellaan. Hänen roolihahmonsakin, professori, oli jo turvallinen ja osaaottava, Krohn sanoo.

 Hän oli tosiaan hauska siinä tavassaan, millä hän osasi pudottaa niitä repliikkejä. Hänessä oli luontevuutta ja luonnollisuutta.

Krohn uskoo Korhosen suosion johtuneen osin miehen ainutlaatuisesta tavasta replikoida.

– Hän oli tosiaan hauska siinä tavassaan, millä hän osasi pudottaa niitä repliikkejä. Hänessä oli luontevuutta ja luonnollisuutta.

Köyhästä yksitoistalapsisesta perheestä

Aku Korhosen ensimmäisten vuosien perusteella ei olisi kenties voinut arvata, että miehestä tulisi vielä jonain päivänä Suomi-elokuvan legenda.

Vuosina 1937–1940 valmistuneet Lapatossu-elokuvat tekivät Korhosesta suomalaisyleisön suosikin. Lupsakka Lapatossu oli Korhosen esittämänä todellinen huulenheittäjä.­

Korhonen kun syntyi Käkisalmella yksitoistalapsiseen suurperheeseen. Lapsilaumaa luotsasi saarnaaja-isä Kalle, joka sokeutui näyttelijän ollessa kaksivuotias. Perheen huonon taloudellisen tilanteen takia Korhonen lähetettiin hieman myöhemmin asumaan kummivanhempiensa luokse Joensuuhun.

Teini-ikäisenä Korhonen meni kasvattivanhempiensa toiveesta apteekkiharjoittelijaksi Kurkijoelle. Apteekkarinura jäi kuitenkin sikseen, kun Kurkijoelle perustettiin näytelmäseura, johon Korhonen liittyi.

Jokin aika myöhemmin Korhonen sukelsi entistä syvemmälle näyttelemisen maailmaan liittymällä Suomen Näyttämö -nimisen kiertävän teatterin henkilökuntaan.

Palkkaa kaksi markkaa illassa

Kiertävä teatteri ei osoittautunut menestykseksi, mutta Korhonen ei halunnut jättää valitsemaansa tietä näyttelijänä. Elättääkseen itsensä Korhonen teki pieniä rooleja ja toimi avustajana Tampereen teatterissa.

Palkkaa työstä maksettiin vain kaksi markkaa illassa, mutta se ei nuorta miestä lannistanut.

– Mitä merkitsi maallinen hyvyys nuorelle 22-vuotiaalle pojalle, kunhan vain sai edes hengittää teatterin ilmaa, Korhonen kuvailee uransa alkuaikoja Veikko Itkosen kirjoittamassa teoksessa Hiljaisuus–kuvaus–kamerat! (1945).

Tampereen jälkeen Korhonen suuntasi näyttelijäntöiden perässä Viipuriin, joka oli tuolloin vilkas kulttuurikaupunki.

Kansallisteatterin luottonäyttelijäksi

Ei mennyt kauaakaan, kun Korhosen ura alkoi edetä sekä teatteri- että elokuvarintamalla. Vuonna 1922 Korhonen pestattiin seuraaviksi kahdeksi vuodeksi Helsinkiin Kansan Näyttämölle. Tämän jälkeen Korhonen siirtyi Suomen Kansallisteatteriin, jonka luottonäyttelijöihin hän kuului yli kolmekymmentä vuotta.

Ensimmäisen elokuvaroolinsa Korhonen teki Suursalon häät -elokuvassa (1924). Ensimmäisen pääroolinsa Korhonen pääsi näyttelemään puolestaan vuonna 1934 Valentin Vaalan komediaohjauksessa Helsingin kuuluisin liikemies.

Yhden uransa tunnetuimmista rooleista Korhonen teki muutama vuosi myöhemmin elokuvassa Asessorin naishuolet (1937).

Yrjö Nortan ja Toivo Särkän ohjaamassa farssikomediassa Asessorin naishuolet (1937) Korhonen näyttelee kommelluksiin ajautuvaa asessoria Alfred Haaravirtaa.­

Laiska Lapatossu syntyy

Vuodesta 1937 muodostui miehen elokuvauran kannalta muutoinkin tärkeä, sillä tuolloin ilmestyi myös Korhosen tähdittämä Lapatossu. Korhonen ruumiillisti elokuvassa Lapatossu-nimisen kansanmiehen hahmon, joka oli tätä ennen esiintynyt suomalaisessa tarinaperinteessä.

Korhonen hurmasi elokuvayleisön laiskan ja lupsakan huulenheittäjän roolissa. Suosittuja Lapatossu-elokuvia tehtiin vielä kaksi lisää, ja Korhonen tähditti niistä molempia, Lapatossu ja Vinski olympia-kuumeessa (1939) sekä Tavaratalo Lapatossu & Vinski (1940).

Korhonen takoi elokuvarooleja seuraavina vuosina tiuhaan tahtiin. Hän teki päärooleja etenkin kepeissä komedioissa, kuten muun muassa elokuvissa Tulitikkuja lainaamassa (1938), Takki ja liivit pois! (1939), Jos oisi valtaa (1941) ja August järjestää kaiken (1942). Korhonen muistetaankin parhaiten lempeistä ja humoristisista kansanmiehen rooleista.

Toisaalta Korhonen näytteli vakavia luonnerooleja muun muassa elokuvissa Yövartija vain... (1940), Laitakaupungin laulu (1948), Kun on tunteet (1954) ja Vieras mies (1957).

Aku Korhosen viimeiseksi elokuvaksi jäi draama Vieras mies, jonka vanhan isännän roolista hänet palkittiin Jussilla.­

Kaksijakoinen suhde elokuvarooleihin

Uransa aikana hän teki yli 70 elokuvaroolia työskennellen samanaikaisesti Suomen Kansallisteatterissa. Mies itse kuvailee suhteensa elokuvarooleihin olleen suosiosta huolimatta kaksijakoinen.

– Mikähän elokuvassa sitten lienee – kun katsoo itseään peilistä, ei hävetä ensinkään, mutta nähdessään itsensä valkokankaalla tulee aina enemmän vai vähemmän alakuloiseksi. Miltei poikkeuksetta kuitenkin näyttelijä luulee itsestään enemmän kuin miltä lopputulos näyttää, Korhonen pohtii Hiljaisuus–kuvaus–kamerat! -kirjassa.

Aku Korhosen elokuvia televisiossa:

  • Särkelä itte (1947), ke 13.7. TV1 klo 13.35

  • Onnenpotku (1936), to 14.7. TV1 klo 13.25

  • Onni pyörii (1942), pe 15.7. TV1 klo 13.15

  • Suotorpan tyttö (1940), ma 18.7. TV1 klo 13.10

  • Morsiusseppele (1954), ti 19.7. TV1 klo 13.20

  • Yövartija vain (1940), ke 20.7. TV1 klo 13.20

  • Vaivaisukon morsian (1944), to 21.7. TV1 klo 13.10

  • Orpopojan valssi (1950), pe 22.7. TV1 klo 13.25

  • Olenko minä tullut haaremiin (1938), ma 25.7. TV1 klo 13.45

  • Me tulemme taas (1953), ti 26.7. TV1 klo 13.45

  • Minä ja mieheni morsian (1955), ke 27.7. TV1 klo 13.35

  • Takki ja liivit pois (1939), to 28.7. TV1 klo 13.35

  • Jos oisi valtaa (1941), pe 29.7. TV1 klo 13.35

  • Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa (1939), ti 2.8. TV1 klo 13.35

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?