Emmi Jurkka oli tiukka matriarkka – ”Häntä ei saanut sanoa äidiksi” - Viihde - Ilta-Sanomat

Emmi Jurkka oli tiukka matriarkka – ”Häntä ei saanut sanoa äidiksi”

Emmi Jurkka muistetaan Teatteri Jurkasta, lukuisista roolitöistä ja synnyttämästään teatterisuvusta – sekä hankalan naisen maineesta.

Emmi Jurkka kutsui Teatteri Jurkkaa ”rakkaimmaksi lapsekseen”.­

3.7.2016 15:32

Jos joku on onnistunut jättämään jälkensä suomalaiseen kulttuurikenttään, on se Emmi Jurkka (ent. Bergström, o.s. Tuomi). Teatterista, elokuvista ja tv:stä tuttu näyttelijä kun toimi myös teatterinjohtajana ja luotsasi jälkikasvustaan usean sukupolven ajan Suomen kulttuurielämään vaikuttaneen Jurkan näyttelijäsuvun.

Emmi Jurkan lapsenlapsi, näyttelijä-teatteriohjaaja Ville Sandqvist muistaa isoäitinsä eksentrisyyden.

– Hän oli epätyypillinen isoäiti. Hän oli sanonut omille lapsilleen, että häntä ei saanut sanoa äidiksi. Me lapsenlapsetkaan emme kutsuneet häntä mummiksi, vaan hän oli aina Emmi.

Emmi Jurkan lapsenlapsi Ville Sandqvist.­

Aikansa naisista poiketen Jurkan mielenkiinto oli muualla kuin perhe-elämässä.

– Hän omistautui sataprosenttisesti työlle. Minun aikanani häntä ei kiinnostanut muu kuin Teatteri Jurkka. Hän rakasti teatteria ja näyttelemistä, eikä ollut juuri mistään muusta kiinnostunut. Hän oli todella tiukka ja määrätietoinen nainen.

Jurkka ei myöskään pyrkinyt miellyttämään muita käytöksellään.

– Omana aikanaan hänet koettiin tosi hankalaksi ihmiseksi kollegana ja näyttelijänä. Kun olin nuori, kaikki tunsivat Emmin, ja hänen hankaluudestaan liikkui valtavasti tarinoita. Mutta siihen kätkeytyi samanaikaisesti arvostus. Häntä todella arvostettiin näyttelijänä.

Iän myötä Jurkassa kuitenkin ilmeni uusia piirteitä.

– Kun hän sai toisenkin aivoverenvuodon ja joutui sänkypotilaaksi, hän muuttui pehmeämmäksi ja lempeämmäksi.

Näyttämölle jo 16-vuotiaana

Emmi uransa alussa vuonna 1926 näytellessään Viipurissa.­

Emmi Jurkka päätyi teatterin pariin toimiessaan 16-vuotiaana avustajana harrastajateatteri Koiton esityksissä. Teatterimaailma oli nuorelle naiselle luonteva valinta, sillä Emmin isoveli Arvi esiintyi ammatti­teatteri Kansan Näyttämöllä. Emmi alkoi saada hiljalleen myös suurempia puherooleja Koitosta, kunnes eräänä päivänä pääsi Arvin avulla kuoroon Kansan Näyttämölle. Kuorossa jonkin aikaa esiinnyttyään hänet kiinnitettiin teatteriin näyttelijäharjoittelijaksi, ja kaksikymppisen naisen roolit alkoivat kasvaa.

Pienituloisen työläisperheen tytär ei ollut osannut kuvitella päätyvänsä näyttelijäksi, sillä hän piti näyttelijöitä itseään hienompina ja sivistyneempinä. Emmi kuvailee uransa alkuaikoja Outi Pakkasen Rakas Emmi -elämäkerrassa (1984):

– Minä siis näyttelin, otin laulu-, tanssi- ja soittotunteja, vuokrasin vähistä rahoistani pianonkin. Asuin vieraiden nurkissa, söin mitä satuin saamaan, elin onnettomalla palkalla – ja olin maailman onnellisin ihminen.

Yllättävä kosinta

Samoihin aikoihin Emmille sattui ja tapahtui myös yksityiselämässä. Hän tutustui teatteripiireissä näyttelijäkollega Eino Jurkkaan. Nuori nainen ei voinut aluksi sietää huonomaineiseksi juopoksi kutsuttua miestä, mutta Eino oli iskenyt silmänsä Emmiin. Kaksikko alkoi viettää aikaa yhdessä Helsingin taiteilijoiden suosimissa kerhoissa ja ravintoloissa. Emmi sai pestin Tampereen työväen teatterista, joten suhde Einoon muuttui hetkeksi lähinnä kirjeenvaihdoksi. Eräänä päivänä Emmin vieraillessa Helsingissä Eino kuitenkin yllätti ja kosaisi häntä.

– Mikäs siinä, mennään vaan, minä sanoin ja lisäsin mielessäni, että ainahan aviomiehestä halutessaan eroon pääsee, Emmi kuvailee kosintaa Rakas Emmi -kirjassa.

Pari avioitui vuonna 1922 maistraatissa näytelmän harjoitustauolla.

Seuraavat vuodet Emmi ja Eino muuttivat teatterityön perässä Ouluun, Viipuriin ja Turkuun. 1923–1930 välisenä aikana näyttelijäpari oli saanut kolme lasta: Sakarin, Vapun ja Jussin. Emmi kamppaili tasapainoillakseen lasten kasvatuksen ja näyttelijänuransa välillä, sillä Eino ei lastensa kanssa juuri aikaa viettänyt. Miehensä temppuihin kyllästynyt Emmi vaati avioeroa, ja pari erosi ystävinä vuonna 1931, mutta pysyi läheisissä väleissä elämänsä loppuun saakka. Harva tiesi, että Emmi oli jo jonkun aikaa kärsinyt myös hermokohtauksista.

Emmi Jurkka (oik.) jo aikuisten lastensa kanssa: Sakari Jurkka (vas.), Jussi Jurkka ja Vappu Jurkka kuvattuna yhdessä 1956.­

Uusi aluevaltaus: äänielokuva

Avioeron jälkeen Emmin ammatillinen minä puhkesi kukoistukseensa Koiton Näyttämöllä, jossa naisella oli lukuisia merkittäviä rooleja. Vuonna 1931 Emmi teki ammatillisesti myös uuden aluevaltauksen: hän näytteli Suomen elokuvahistorian ensimmäisessä sataprosenttisessa äänielokuvassa Sano se suomeksi. Ammatillinen menestyskulku jatkui, sillä häntä pyydettiin vuonna 1933 Suomen Kansallisteatteriin.

Teatteria yli kaiken rakastanut Emmi tunnettiin omalaatuisesta ja rajun fyysisestä tyylistään näytellä. Hän ei tuntenut tarvitsevansa työhönsä ohjaajaa, vaan luotti omaan luovuuteensa ja kykyynsä heittäytyä rooliin. Itsepäinen ja temperamenttinen Emmi olikin kollegoidensa silmissä hankalan ihmisen maineessa.

Taiteilijaluonne ei kuitenkaan viihtynyt Kansallisteatterin laitosmaisessa ympäristössä, vaan kaipasi luovaa vapautta. Emmi jättikin Kansallisteatterin vain muutaman vuoden pestin jälkeen. 1953 Emmi toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja perusti Kruununhakaan Teatteri Jurkan yhdessä tyttärensä Vapun kanssa. Emmi omisti loppuelämänsä Teatteri Jurkalle, jota hän kutsui ”rakkaimmaksi lapsekseen”. Työteliäs Emmi eli teatterille, mutta teki lisäksi lähes neljäkymmentä elokuvaroolia ja lukuisia tv-rooleja.

Elokuvassa Eteenpäin elämään (1939) Emmi Jurkka näytteli Tauno Palon kanssa.­

Näyttelijä kuoli 91-vuotiaana 1990. Emmi oli sanonut hänestä elämäkertaa kirjoittaneelle Outi Pakkaselle 1980-luvun alussa seuraavaa:

– Minun muistelmistani ei sitten tehdä mitään kiiltokuvaa eikä tylsää rooliluetteloa. Sinun on kirjoitettava ihmisistä, heidän hyvistä ja huonoista puolistaan. Ja naurua pitää olla mukana, paljon naurua.

Tylsää kiiltokuvaa Emmistä ei kyllä olisikaan saanut aikaiseksi.

Suomi-elokuvan legendat -sarjassa aikaisemmin tänä kesänä: Ella Eronen ja Eeva-Kaarina Volanen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?