Viihde

Kiusaaminen muutti showpainija Michael ”StarBuck” Majalahden elämän: ”En suostunut olemaan uhri”

Julkaistu:

Taistelija
Michael Majalahti alkoi pumpata rautaa laittaakseen vastaan kiusaajilleen.
Suomen showpainin legenda. Satakiloinen, trikoo­asuinen karju. Muskelimasa, joka niittaa vastustajansa kanveesiin selälleen niin, että nikamien rusahtelun voi miltei kuulla.

Viihteen ruumiillistuma Michael ”StarBuck” Majalahti paistattelee mielellään valokeilassa, kun hänen elämästään kertova dokumentti Spandex Sapiens sai perjantaina ensi-iltansa elokuvateattereissa.

Showpaini tunnetaan näyttävistä otteluista, joissa painijat suorastaan lentelevät ympäriinsä. Otteluita höystetään saippuaoopperamaisilla juonilla, joissa pahikset saavat köniinsä ja yleisön vihat päälleen.

Ymmärtääkseen Majalahden uravalintaa on ensin tehtävä aikamatka 1980-luvun Kanadaan, jossa Majalahti asui lapsuutensa Taimo-isän helluntailaisen seurakunnan saarnaajan työn vuoksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Huolehtivainen Maire-äiti teki välillä tarjoilijan töitä, mutta oli enimmäkseen kotiäitinä.

– Minulla oli kumara ryhti, finnejä, silmälasit ja hölmösti leikattu tukka. Kiusaaminen alkoi seurakuntapiireissä. Saarnaajan pojan olisi pitänyt olla pyhimys. Minut eristettiin niillä odotuksilla, Majalahti kertoo.


Kotona Majalahti uppoutui sarjakuviin, joissa joko Conan Barbaari tai lihaskimppu Hulk voittivat ilkeät vastustajansa useammin voimalla kuin oveluudella. Hän ihaili tv:stä showpainia, jossa raavaat miehet ottivat mittaa toisistaan. Painijat olivat kuin eläviä supersankareita, jotka saivat kiertää ympäri maailmaa seikkailemassa.

Kiusaaminen jatkui ja huipentui siihen, että kolme poikaa naapurustosta sitoi Majalahden puuhun ja pieksi tätä oksilla. Eräänä päivänä Majalahti päätti, että kynnysmattona olo saa riittää. Hän meni salille ja ryhtyi päättäväisesti pumppaamaan rautaa saadakseen haaveilemansa lihakset. Mantrakseen Majalahti otti rockyhtye W.A.S.P:n hitin I Wanna Be Somebody.

– En suostunut olemaan uhri. 19-vuotiaana kukaan ei enää vittuillut minulle.

Majalahden vanhemmat olisivat toivoneet Majalahden jatkavan aloittamaansa graafikon uraa, mutta showpainin imu oli vastustamaton.

Parikymppisenä Majalahti keksi osallistua alan painikouluun, jossa opetettiin kuinka liikkeet tehdään mahdollisimman näyttävästi. Ja ennen kaikkea: kuinka siedetään kipua.

– Kerran valmentajani, kaksimetrinen Karl Moffat ahdisti minut nurkkaan ja puski olkapäällä voimakkaita iskuja mahaani. Laitoin käden eteen. Moffat sanoi, että jos vielä kerran näkee suojausta, hän repii pääni irti. Se istutti herran pelon meikäläiseen.

2000-luvun alussa Majalahti otti painijanimekseen StarBuckin, jossa jälkimmäinen sana tarkoittaa Texasin slangissa äijää. StarBuck on paininut 20 eri maassa ja neljällä eri mantereella ja tuonut showpainin siinä sivussa Suomeen. Hän on saanut kahdeksan aivotärähdystä ja katkaissut sääriluunsa, kun satakiloinen karju on hypännyt köysiltä päälle. StarBuck on esiintynyt pienissä läävissä, joissa pää hipoo kattoa ja isoissa halleissa, joissa hurraa tuhatpäinen yleisö, joka rakastaa tai vihaa häntä.


Jotkut inhoavat häntä siksi, että Majalahti haikailee 1950-luvun mustavalkoisen tv-sarjan aikoja. Siis sellaista elämää, jossa mies astuu ovesta sisään ja ennen istuutumista valmiiseen ruokapöytään huutaa eteisestä: ”Kulta, olen kotona!” Kaipuu juontaa perhetaustasta.

– Sain erittäin ankaran ja moraalipitoisen kasvatuksen, jossa isä oli perheen pää ja äiti kodin sydän.

Majalahti ylistääkin vaimoaan Dianaa" class="person">Dianaa, joka pitää ruoan laittamisesta ja jonka ääni ensimmäistä kertaa kuultuna oli Majalahden mielestä ”kuin pumpulipeltoon kaatuisi”. Yhdessä he ulkoiluttavat romanialaista löytökoiraansa, Sylvietä ja haluavat auttaa muitakin kaltoin kohdeltuja eläimiä, koska sellainen on Majalahdesta jaloa.

Olivat yleisön reaktiot millaisia tahansa, 43-vuotias Majalahti jatkaa edelleen painimista, vaikka keho ei enää salli hurjimpia temppuja.

– Minulla ei ole omakotitaloa, lapsia tai kesämökkiä, koska olen halunnut olla seikkailija. En halua kuolinvuoteellani miettiä, mitä jäi tekemättä.

Raavaan äijän sydän palaa yhä pikkupojan intohimolla showpainin supersankareille.

Oskari Pastilan ohjaama Spandex Sapiens -dokumentti pyörii tällä hetkellä elokuvateattereissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt