Viihde

Hertta Kuusinen jätti lapsensa lastenkotiin Neuvostoliittoon, joutui vankilaan Suomessa ja ryhtyi kiellettyyn suhteeseen

Julkaistu:

Punainen kolmio
Punainen kolmio tv-sarja kertoo kommunisti Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon rakkaustarinan, johon piirtyy osa Suomen historiaa.
Punainen kolmio, sunnuntaisin 13.12. alkaen TV1 klo 21.05

Vuonna 1934 Hertta Kuusinen (Vappu Nalbantoglu) sai isältään Otto Wille Kuusiselta käskyn lähteä Moskovasta Suomeen maanalaiseen puoluetyöhön. Aatteelle omistautunut Hertta jättää poikansa lastenkotiin ja lähtee Suomeen. Hän jää pian kiinni, mutta viiden vuoden vankeuskaan ei saa häntä jättämään kommunismia.

Heti vapauduttuaan hän kohtaa Yrjö Leinon (Eero Aho), ja parin välille syntyy intohimoinen rakkaussuhde, vaikka Leino on tahollaan naimisissa.

Rakkaussuhteen ohella kolmiosainen historiallinen draamasarja käsittelee isommassa kaavassa kommunismia Suomessa 1930- ja 40-luvuilla. Parin haluna on siirtyä rauhanomaisesti sosialismiin.

Jonkun ajan kuluttua Hertta joutuu kuitenkin epäilemään Yrjön uskollisuutta aatteelle: kenen pussiin mies lopulta pelaa?


Rohkea rakastelukohtaus

Eero Ahon mukaan Taina Westin, Leena Virtasen ja ohjaaja Heidi Köngäksen käsikirjoituksen pohjalta oli helppoa luoda selkeä hahmo Leinosta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Hän on neuroottinen, vainoharhainen ja bakteerikammoinen mies, joka pettää omansa ja lopulta juo itsensä hengiltä, Aho kuvailee.

Aho tunsi jonkin verran ajanjakson historiaa.

– Lopulta valmistauduin rooliin lukemalla kirjoja ja kuuntelemalla Heidiä (Köngäs).

Ensimmäisessä osassa Aholla ja Nalbantoglulla on rohkea rakastelukohtaus, kun Leino ja Kuusinen viettävät ensimmäisen yhteisen yön heti Kuusisen vapauduttua vankilasta. Realistisessa kohtauksessa ei alastomuutta peitellä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Eero Ahon kanssa oli hienoa näytellä.

Aho kertoo, että näytteleminen Vappu Nalbantoglun kanssa oli helppoa.

– Olemme tunteneet toisemme kauan, vaikka emme ole aiemmin tehneet töitä yhdessä. Onhan se aina luontevampaa aloittaa työt, kun tuntee toisen.

Myös Vappu Nalbantoglu kehuu vastanäyttelijäänsä ja koko työryhmää.

– Tässä oli loistava käsikirjoitus ja hyvä ohjaaja. Eero Ahon kanssa oli hienoa näytellä, Vappu kehuu.


Hertta Kuusisen elämä politiikan puristuksessa

Punaisen kolmion ohjaaja Heidi Köngäs on tunnettu monista historiallisista sarjoista, kuten Tauno Tukevan sota ja Virginie.

Hän on myös kirjoittanut romaanin Hertta (2015), jossa pohditaan Hertta Kuusisen elämää poliittisen ja yksityisen välissä.

Punainen kolmio -projekti sai alkunsa jo 2007. Alkuperäisenä ajatuksena oli keskittyä Hertta Kuusisen, Martta Koskisen ja Kerttu Nuortevan tarinaan. Lopulta Kerttu Nuorteva putosi kokonaan kuviosta pois, ja käsikirjoittajat päättivät keskittyä Kuusiseen ja Leinoon.

Köngäksen mielestä on tärkeää tuntea menneisyyttä, jotta voi ymmärtää nykyisyyttä. Esimerkiksi 1940-lukujen tapahtumien tunteminen auttaa hahmottamaan Suomen ja Venäjän nykyisiä suhteita.

– Historiallinen draama voi olla kuin säde menneestä taskupeilissä. Se auttaa ymmärtämään nykyhetkeä. Jos tuntee menneisyyden, on vahvempi, Köngäs pohtii.

Fiktiosarja pohjautuu historiaan

Köngäs korostaa, että sarja on fiktiota, tulkinta monesta erimielisestä lähteestä.

– Tämä ei ole historiaa, vaan mahdollisen historiaa. Tässä ei nosteta ketään jalustalle. Ehkä olen aluksi Hertan puolella, kunnes pudotan hänet kyydistä, Köngäs paljastaa.


Lavastukseen ja puvustukseen on panostettu, jotta aikakausi välittyisi realistisesti. Köngäs sanoo, että sarja tehtiin perinteisellä epookkikaavalla.

– Mutta on tärkeää, että epookki on kehys, ei päärooli, hän korostaa.

Mistään pukudraamasta ei ole kyse, sillä sarja kuvaa varattomia ihmisiä. Juoneen kuuluu, että ompelijatar ja kommunisti Martta Koskinen (Emmi Pesonen) valmistaa Hertalle yhden puvun, joka päällä tämä menee myös naimisiin Yrjö Leinon kanssa.

Pari avioitui 1945, kun molemmat olivat vapautuneet vankeudesta ja sodan päätyttyä nousseet eduskuntaan. ”Vallankumoukselliset näkymät” ovat Hertan mukaan loistavat.

Onnellista loppua Hertan kannalta ei tule, sillä mikään ei lopulta mene kuten hän olisi toivonut.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt