Viihde

Musiikkilegenda Junnu Vainio kuoli vaimonsa syliin 25 vuotta sitten – nämä olivat viimeiset sanat

Julkaistu:

Viimeiset sanat
Juha "Watt" Vainion kuolemasta tuli torstaina kuluneeksi 25 vuotta. Juhan leskelle Pirkko Vainiolle kuoleman muistelu on edelleen vaikeaa.
Musiikkilegenda Juha "Watt" Vainion haudalla Helsingin Hietaniemen hautausmaalla lepatti torstaina ainakin yksi kynttilä. Kynttilän vieminen Juhan haudalle on ollut Vainion lesken Pirkko Vainion jokavuotinen traditio.

Juhan kuolemasta tuli torstaina kuluneeksi tasan 25 vuotta. Leskelle aviomiehen menetys on edelleen kipeä muisto.

– Juha on mielessä aina kun hänen kappaleitaan kuulee vaikka radiosta. Kuuntelen kotona Radio Nostalgiaa, ja sieltä niitä tulee usein, Pirkko Vainio sanoo hiljaa.

Juha Vainion tuotannossa on mitä soittaa. Yli 2400 sävellystä tai sanoitusta sekä 245 itse levytettyä laulua ovat pitäneet huolen siitä, että Junnunakin tunnetun taiteilijan työ on jollain tavalla koskettanut lähes jokaista suomalaista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Juhan ja Pirkon yhteinen tarina alkoi 1970-luvun loppupuolella. Juhan tavatessaan Pirkko ei tiennyt Junnun tuotannosta kuin kaksi kappaletta; Kuusamoon ja Kolmatta linjaa takaisin.

– Olin juuri muuttanut Helsinkiin Kuusamosta ja ostin ensimmäisen asuntoni Kolmannelta linjalta Kalliosta. Eli sillä tavalla tiesin kappaleet. Muuten en tiennyt Juhan tuotantoa juurikaan.

Koti-isänä 80-luvulla

Pari vihittiin Kuusamossa joulukuussa 1981. Suvi-tytär syntyi noin kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1983. Juha oli aiemmin eronnut ensimmäisestä puolisostaan Tainasta, jonka kanssa syntyi 60-luvulla neljä lasta, Ilkka, Sami, Kalle ja Kati.

– Juha oli hyvä isä. Suvi oli vuoden ikäinen kun minä menin töihin. Puhuimme ensin, että ottaisimmeko kotiapulaisen, mutta Juha sanoi, että hän hoitaa. Se oli siihen aikaan, vuonna 1984, hyvin harvinaista, että isä jää kotiin hoitamaan lasta. Hän sävelsi paljon kotona noina vuosina, ja Suvi kulki sujuvasti mukana palavereissa.


Juha Vainion kaltaista valtavaa hittirepertoaaria ei kovin monelta suomalaismuusikolta löydy.

– Juhalla oli sellainen tyyli, että hän ei tehnyt kappaleisiinsa juurikaan korjailuja. Jos hän ei jostain pitänyt, hän repi sen tai heitti takkaan ja aloitti alusta. Hän sanoi aina, että laulu on kuin sotamiehen asento. Sitä ei voi korjata, vaan pitää tehdä alusta asti uudestaan.

Juha kuoli syliin

Juha, Pirkko ja Suvi muuttivat Sveitsiin 1980-luvun lopulla. Gryonin kylään asettunut perhe ei ehtinyt kauaa asua Sveitsissä ennen Junnun kuolemaa lokakuisena yönä 1990.

– Olimme illalla katselleet televisiosta Paluu tulevaisuuteen -elokuvaa. Sitä, jonka merkkipäivää vietettiin viime viikolla. Sitten yöllä heräsin Juhan huutoon. Juha oli saanut sydänkohtauksen, Pirkko Vainio muistelee ääni särkyen.

Hän soitti paikalle lääkärin, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä.

– Ei saa hermostua. Ne olivat Juhan viimeiset sanat, koska minä tietysti siinä hermostuin. Juha kuoli siihen minun syliini, Pirkko sanoo hiljaa.

Kotona oli myös 7-vuotias Suvi, joka heräsi yölliseen meluun. Pirkon raskaaksi tehtäväksi jäi kertoa pienelle tytölle, että isä on mennyt taivaaseen.

Monissa haastatteluissa Junnun ystävät ja perheenjäsenet ovat sanoneet laulunikkarin ennustaneen oman kuolemansa jo varhain. Junnun väitetään sanoneen, ettei hän tule elämään vanhaksi. Pirkko Vainio ei muista asiaa noin.

– Se oli sellainen heitto, jonka hän sanoi viitaten Reino Helismaahan ja Eino Leinoon. Hän sanoi, että kun muutkin runoilijat ovat kuolleet nuorina, niin ei varmaan hänkään kauaa elä. Ei hän sellaista koskaan kotona puhunut. Juha oli täynnä suunnitelmia ja uskoa tulevaisuuteen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt