Viihde

Ansa Ikonen, Tauno Palo, Urho Kekkonen... mykistävän hienot muotokuvat pelastettiin tuhoutumiselta

Julkaistu:

Vau, mikä erä-Urkki! Entäs kantri-Tapsa ja rööki-Tauno! Ja entäs Ansa Ikonen!

KUVASISKOT-VALOKUVAAMO tuli tunnetuksi eturivin julkkisten kuvaajana. Museovirasto on aloittanut pelastusdigitointihankkeen. Valokuvakokoelma on tuhoutumisvaarassa.

Kuvasiskot olivat suomalaisen värivalokuvauksen edelläkävijöitä. Margit Ekmanin (1919–2011) ja Eila Marjalan (1919–1983) yhteinen studio mullisti muotokuvauksen Suomessa.

Ekman ja Marjala tutustuivat partiossa. Molempien vanhemmat olivat mukana pelastusarmeijassa.

Eila Marjala työskenteli jo ennen sotia valokuvaamoissa. Margit Ekman imi vaikutteita häneltä. Hän oli opiskellut merkonomiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy


VALOKUVAAMO Kuvasiskot aloitti Lahdessa 1946. Ensimmäiset viisi vuotta mukana oli myös Aino Ikäheimo. Studio siirtyi Helsinkiin 1951. Yrityskumppanuuden lisäksi Ekman ja Marjala myös asuivat yhdessä.

– Eila oli kameran takana, minä edessä, Ekman kertoi Helsingin Sanomissa 90-vuotispäivänään vuonna 2009.

– Minä hoidin valaistuksen ja juttelin mallin kanssa, ja kun Eila näki, että hetki oli oikea, hän painoi laukaisinta. Me vaistosimme, mitä toinen haluaa.

Margit Ekmanista ja Eila Marjalasta tuli erityisiä, koska he kehittivät omaperäisen maalauksellisen muotokuvauksen. He opiskelivat ja hakivat vaikutteita pääasiassa Ruotsista ja ottivat ensimmäiset värilliset studiokuvat jo 1955.


STUDION ilmapiiristä puhutaan vieläkin. Kun asiakas saapui studioon, valokuvaaja laittoi levyn soimaan. Kukat ja undulaatit loivat kodinomaisen tunnelman.

Tunnetuista suomalaisista tuli Kuvasiskojen kanta-asiakkaita. Heidät muistetaan monien taiteilijoiden sekä presidentti Urho Kekkosen luottokuvaajana.

Yhdessä tunnetuimmista muotokuvista Urho Kekkonen poseeraa studiossa rennossa tikkitakissa.

– Siinä näkyy Kekkosen toinen puoli, Museoviraston kuvakokoelmien tutkija Hanna Talasmäki sanoo.

– Hän oli vakava valtiomies, mutta huumorintajuinen ja leppoisa. Kuva on hauskan maskuliininen ja trendikäs.


KUVASISKOJEN kokoelma hankittiin Museovirastolle 2004. Osa kuvista kuuluu Valokuvataiteenmuseolle. Yhteensä kokoelmassa on 250 000 valokuvaa, negatiivia ja diaa.

Museovirasto on julkaissut tällä viikolla verkossa pienen otoksen Kuvasiskojen studio­kuvia.

 

Minä hoidin valaistuksen ja juttelin mallin kanssa, ja kun Eila näki, että hetki oli oikea, hän painoi laukaisinta.

– Kuvasiskojen kuvat kuuluvat meneillään olevaan pelastusdigitointihankkeeseen. Kuvasiskojen kokoelma on tuhoutumisvaarassa, koska kuvissa on etikkasyndroomaa, joka tulee lopulta tuhoamaan kuvan. Haluamme, että kuvien tietosisältö säilyy, Hanna Talasmäki kertoo.

– Olemme valinneet isosta massasta tärkeimmät kuvat. Ne on pelastettu digitaalisena tallenteena. Kuvien tuhoutumista ei voi pysäyttää. Vanhimmat, pahiten etikoituneet kuvat tulevat tuhoutumaan ensin.

Kuvasiskot palkittiin moneen kertaan maailmalla, hienoimpia saavutuksia olivat European Master of Photography -arvo 1974 ja kutsu valokuvauksen Hall of Fame -kokoelmaan Kaliforniaan 1977.

– He ovat todella saaneet kuvattavista syvimmän olemuksen irti. Kuvat olivat studiokuvia, mutta myös taidevalokuvia, Hanna Talasmäki sanoo.

Margit Ekman jatkoi Kuvasiskojen toimintaa Eila Marjalan kuoleman jälkeen aina vuoteen 1994.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt