70-luvun poikabändi palaa – vain kolme on joukosta jäljellä - Viihde - Ilta-Sanomat

70-luvun poikabändi palaa – vain kolme on joukosta jäljellä

Bay City Rollers -yhtyeen kokoonpano vaihteli vuosien varrella. Vuonna 1975 bändiin kuuluivat Derek Longmuir (vas.), Alan Longmuir, Les McKeown, Ian Mitchell ja Stuart Wood.

Julkaistu: 24.9.2015 15:00

Bay City Rollers konsertoi aikoinaan Suomessakin skottiruutuun pukeutuneille teinifaneilleen. Nyt yhtye palaa parrasvaloihin, mutta pienemmällä kokoonpanolla.

1970-luvulla teinityttöjä villinnyt Bay City Rollers -yhtye ilmoitti toissa päivänä palaavansa lavoille. Laulaja Les McKeown, basisti Alan Longmuir ja kitaristi Stuart Wood lupasivat pitkäaikaisten faniensa saavan näin ”kaikkien aikojen joululahjan”. Ensimmäinen lavaesiintyminen on luvassa Glasgow’ssa joulukuun 20. päivänä.

Kaksi on kokoonpanosta kuitenkin poissa: kitaristi Eric Faulkner ja Alan Longmuirin pikkuveli, rumpali Derek Longmuir.

– Derekiä ei vain kiinnosta, hän on työskennellyt kardiologisena hoitajana jo 28 vuotta. Hän teki täydellisen uranvaihdoksen, McKeown kertoi bändin pitämässä lehdistötilaisuudessa Guardian-lehdelle.

Stuart Wood, Les McKeown ja Alan Longmuir tekevät paluun lavoille. Rumpali Derek Longmuiria lavoilla ei enää nähdä, mutta Eric Faulkner harkitsee vielä asiaa.

Sitä McKeown ei maininnut, että entisen rumpalin sairaanhoitajan uraan tuli pitkä tauko, kun Derek Longmuir tuomittiin vuonna 2000 lapsipornon hallussapidosta. Longmuir itse on väittänyt joutuneensa lavastetuksi.

Bändin mukaan Faulkner harkitsee vielä lähtemistä mukaan ja saattaa liittyä kokoonpanoon lähiviikkoina. Odotettavissa on keikkoja ja ehkä myös uusi levy.

70-luvun One Direction

Skotlantilainen poikabändi Bay City Rollers syntyi vuonna 1966, kun basisti Alan Longmuir perusti pikkuveljensä, rumpali Derek Longmuirin ja laulaja Gordon ”Nobby” Clarkin kanssa yhtyeen. Nimi vaihtui vasta myöhemminBay City Rollersiksi, ja muutaman vaihdoksen myötä kokoonpanoon vakiintui myös Eric Faulkner. 1973 laulajaksi vaihtui Les McKeown ja seuraavana vuonna 16-vuotias Stuart Wood liittyi bändiin.

Yhtyeen hitteihin kuuluvat mm. Bye Bye Baby, Saturday Night ja I Only Want to Be with You. BCR:sia on kuvailtu brittilehdissä 70-luvun One Directioniksi suositun brittipoikabändin mukaan.

Masennusta ja tappelua

Yhtye käytti mielellään skottiruutua, joka vakiintui myös fanien asusteiden kuosiksi.

Toukokuussa 1976 Helsinki vilisi skottiruutua, kun Bay City Rollers konsertoi Helsingissä.

Keväällä 1976 Suomessakin vilisi skottiruutuun sonnustautuneita teinityttöjä, kun yhtye esiintyi Helsingissä. Tuolloin yhtye tosin alkoi jo osoittaa hiipumisen merkkejä: perustajajäsen Alan Longmuir oli jättänyt yhtyeen huhtikuussa.

– Aloin masentua. En vain kestänyt sitä enää, Longmuir muisteli BBC:lle.

Bändillä oli julkisiakin välienselvittelyjä: Wood ja McKeown tappelivat jopa esiintymislavalla. Lopullisesti bändi hajosi vuonna 1978, kun laulaja McKeown lähti ovet paukkuen.

– Nyt ajattelimme tehdä tappelusta pysyvän osan lavashow’tamme, McKeown vitsaili Daily Record -lehdelle kertoessaan bändin paluusta.

Vanhat kokoonpanot kiersivät vielä 1980-luvulla vaihtelevalla menestyksellä mm. Japanissa ja yhtyeen jäsenet riitelivät pitkään eri oikeusasteissa tekijänoikeuspalkkioista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?