Muistatko? 1961 teekkarit piilottivat Paavo Nurmi -patsaan Vasa-laivaan - Viihde - Ilta-Sanomat

Illalla tv:ssä: Muistatko? 1961 teekkarit tekivät kaikkien aikojen vappukällin ruotsalaisille

Paavo Nurmen alkuperäinen patsas majailee Olympiastadionin edustalla, mutta siitä tehtiin paljon pienoismalleja.

Paavo Nurmen alkuperäinen patsas majailee Olympiastadionin edustalla, mutta siitä tehtiin paljon pienoismalleja.

Julkaistu: 28.4.2015 6:13

Ruotsalaiset olivat ihmeissään, kun juuri nostetun, 300-vuotiaan Vasa-laivan kannelta löytyi Paavo Nurmen patsas.

Muisti: Paavo Nurmi Vasa-laivassa, ti 28.4. TV1 klo 20.00

Sitä päivää eivät ruotsalaiset arkeologit unohda. Toukokuussa 1961 Vasa-laivan nostaminen merenpohjasta oli loppusuoralla. Kuninkaallinen alus oli uponnut 300 vuotta aiemmin Tukholman edustalle neitsytpurjehduksellaan.

Samaan aikaan neljä suomalaista teekkariopiskelijaa – Krister Ahlström, Matti Kaje, Martti Tuomola ja Harri Leppänen – viettivät vappua yhteispohjoismaisissa ylioppilasjuhlissa Göteborgissa, kun sanomalehdissä alettiin julkaista tietoja kummallisesta löydöstä.

Vastikään nostetun Vasa-laivan sisuksista oli löytynyt pieni juoksijapatsas. Myöhemmin se tunnistettiin suomalaiseksi urheilulegendaksi, Paavo Nurmeksi.

Teekkaripojat riemuitsivat: heidän jäynänsä oli onnistunut täydellisesti!

Vasa-laiva kaatui 10.8.1628 Tukholman edustalla ja upposi. Vuonna 1961 se nostettiin ja museoitiin.

Vasa-laiva kaatui 10.8.1628 Tukholman edustalla ja upposi. Vuonna 1961 se nostettiin ja museoitiin.

Pilalla juuret urheiluhistoriassa

Teekkarien legendaarisen vappupilan historiaan paneudutaan illan Muisti-dokumentissa Paavo Nurmi Vasa-laivassa.

Dokumentin mukaan ruotsalaisilla oli sormensa pelissä, kun Nurmen urheilu-ura päättyi ammattilaissyytösten vuoksi. Tapaus tulehdutti maiden urheilupiirien välit vuosikymmeniksi. Tämä tausta oli vahvasti pinnalla, kun teekkarit alkoivat suunnitella jäynäänsä 1960-luvulla.

Vasa-laiva oli tuolloin maannut meren pohjassa Tukholman edustalla yli 300 vuotta.

Lehdistökortin avulla hylyn luo

Teekkaripojat olivat matkalla vappujuhliinsa Göteborgiin ja saapuivat ruotsinlaivalla Tukholmaan joitakin päiviä ennen vappua. He lähtivät tutkailemaan hylkyä ja suunnittelemaan operaatiota. Matti Kaje sattui olemaan opiskelijalehden päätoimittaja, mikä osoittautui käteväksi asiaksi.

”Matilla oli lehdistökortti, sen turvin pääsimme sotilasalueelle, joka oli pystytetty nostopaikalle. Laiva oli partaita myöten nostettu pintaan”, dokumenttiin haastateltu Harri Leppänen muistelee.

”Tällä kertaa hän ei juossut, vaan ui.”

Teekkarit toteuttivat suunnitelmansa yön pimeydessä. Uimapuuhiin ryhtyivät Kaje ja Tuomola. He olivat pukeutuneet märkäpukuihin hotellissa ja panneet sitten takit päälle kävelyn ajaksi. Pojat lähtivät uimaan ja vetivät Paavo Nurmea mukanaan pienellä lautalla.

”Tällä kertaa hän ei juossut, vaan ui.”

Kaje ja Tuomola saapuivat pimeyden turvin Vasa-laivan luo. Sukeltamaan ei tarvinnut ryhtyä, sillä alus oli lähes pinnassa.

”Sinne he sen molskauttivat.”

Myös ruotsalaisopiskelijat riemuitsivat

Tempauksen toteutettuaan nelikko matkasi junalla vapunviettoon Göteborgiin. Vappu sujui rattoisasti ”tyttöseurassa”. Pojat jäivät jännittämään laivan nostoa ja patsaan ilmaantumista takaisin pintaan.

”Ilo oli suuri, kun lehdistössä rupesi olemaan tietoja, että se on löytynyt.”

Dokumentin mukaan myös ruotsalaiset ylioppilaat olivat asiaankuuluvan yhteispohjoismaisesti riemuissaan suomalaiskollegoiden jäynästä.

Paavo Nurmen patsaan muodot toivat ruotsalaisille mieleen jopa kreikkalaisen jumalan.

Paavo Nurmen patsaan muodot toivat ruotsalaisille mieleen jopa kreikkalaisen jumalan.

Hermes-jumalan patsas?

Ruotsalaislehdistössä arvuuteltiin pitkään, kuinka patsas oli Vasa-laivaan joutunut. Ohjelmassa muistellaan, että patsasta veikkailtiin muun muassa Hermes-jumalaksi. Otti aikansa ennen kuin Nurmen piirteet patsaasta tunnistettiin.

”Kesti kokonaisen päivän ennen kuin se heille valkeni”, muistelee puhelimitse dokumenttiin tavoitettu Krister Ahlström, nykyään vuorineuvos. Leppäsen lisäksi hän on ainoa, joka teekkarinelikosta on vielä elossa.

”Jos joskus löydämme patsaan, emme palauta sitä Suomeen ihan tavanomaista reittiä.”

Katosi museon kammioihin

Paavo Nurmi jäi asumaan Vasa-laivan ympärille perustettuun museoon, mutta katosi vuosien mittaan. Ennen dokumentin tekijöiden vierailua sitä oli kuulemma etsitty kuumeisesti, muttei löydetty.

”Kaatuuhan niitä laivojakin”, Leppänen kommentoi hirtehisesti patsaan hukkumista.

”Jos joskus löydämme patsaan, emme palauta sitä Suomeen ihan tavanomaista reittiä”, lupaa Vasa-museon tutkimusjohtaja Fred Hocker dokumentissa.

Katso kaikki päivän ohjelmatiedot Iltapulusta!

Kuvituskuva

Tuoreimmat osastosta