Miksi Susanna Penttilän lempinimi on kävelevä kypärä - ystävä Marco Björs kertoo - Viihde - Ilta-Sanomat

Miksi Susanna Penttilän lempinimi on kävelevä kypärä - ystävä Marco Björs kertoo

Marco Björs ja Susanna Penttilä tapasivat ensimmäisen kerran hevostalilla teini-ikäisinä. Siitä alkoi yhä jatkuva ystävyys.

14.2.2015 16:01

Elettiin 1980-luvun ensimmäisiä vuosia, Dingo teki vasta tuloaan ja hevosista hullaantunut 14-vuotias Marco Björs vietti kaiken liikenevän ajan Espoossa hevostallilla. Eräänä päivänä tallille saapui vaalea tyttö, jolla oli valtava määrä intoa hoitaa hevosia. Tuo muutaman vuoden nuorempi tyttö oli pikkuruinen Susanna Penttilä.

–  Suski oli kuin kävelevä kypärä, niin pieni, Marko muistaa ensikohtaamisen vieläkin.

Myös Susanna muistaa muutaman vuoden vanhemman pojan, jonka kanssa kaveruus alkoi mutkattomasti heti. Välillä Marko sai ihmetellä, minne kypäränkokoinen tyttö katoili talleilta.

– Suski oli pikkutyttönä kova Dingo-fani ja karkasi stalkkaamaan Neumannia ympäri Suomea, Marko muistelee teinivuosien villityksiä.

Lapsuuden kesät hevostallilla ovat syöpyneet molempien mieliin parhaina yhteisinä hetkinä. Tuolloin kumpikaan ei osannut edes kuvitella ystävyyden kantavan kolmenkymmenen vuoden päähän.

– Ihanaa, kun tuntee jonkun niin hyvin, että toinen voi aina laittaa asiat perspektiiviin, kaksikko pohtii.

Kuten mikä tahansa ystävyys, myös Susanna ja Marko ovat kohdanneet erilaisia vaiheita elämän kuljettaessa eteenpäin. Jossain vaiheessa yhteys katkesi.

– Kiersin maailmalla ratsastuskilpailuissa ja Suski rakensi uraa vaatekaupan pitäjänä, Marko kertoo.

Parikymmentä vuotta sitten tiet kohtasivat uudelleen. Vanha ystäväpiiri löysi toisensa uudelleen ja pitää yhtä edelleen. Porukalla vietetään perinteisesti yhdessä joulua ja nautitaan yhdessäolosta.

Yhteiset hetket ovatkin nykyään aiempaa arvokkaampia, sillä Susannasta tuli äiti viisi vuotta sitten ja ruuhkavuodet ovat tosiasia. Aiemmin Marko ja Susanna tapasivat lähes viikoittain, mutta nyt ystäville jää vähemmän aikaa, kun perhe-elämä ja molempien työt haukkaavat suuren osan ajasta. Susanna ja Marko eivät ole tästä moksiskaan.

– Muuttuvia elämäntilanteita pitää ymmärtää. Toista ei voi painostaa. Näemme, kun sille on aikaa, Marko kertoo.

Marko nauraakin Susannan elämän olevan hallittua kaaosta, jossa aikataulut saattavat joustaa muutamia tunteja sinne tänne, kun hänen oma aikataulunsa on tarkempi. Se ei kuitenkaan haittaa. Tärkeintä Susannan ja Markon ystävyydessä on, että läsnäolo on täysin pyyteetöntä.

– Olemisen pitää olla luonnollista, eikä väkisin järjestettyä. Toiselle ei saa loukkaantua, jos aikaa ei välillä ole. Pitää luottaa, että kun näemme, meillä on oikeasti hauskaa, molemmat vakuuttavat.

Toiselle voi myös huomauttaa, jos vauhti kiihtyy liian kovaksi.

– Marko tekee välillä liikaa töitä, ja siitä huolimatta lähtee vielä salillekin. Toisinaan joudun muistuttamaan, ettei kaikkialle tarvitse ehtiä, Susanna sanoo.

Sekä Marko että Susanna ovat tuttuja lehtien seurapiiripalstoilta. Julkisuus on yksi kaksikkoa yhdistävä tekijä, mutta iltakekkereiden antama kuva on vain yksi osa ystävyyttä. Molempien mielestä on helpottavaa, kun myös toinen ymmärtää, mistä on kyse.

– Aina mietin, minkälainen Suski oli, kun tapasimme. Kävelevän kypärän kokoinen, empaattinen ja eläinrakas Suski on siellä edelleen, Marko nauraa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?