Viihde

Juicen elämäkerta kertoo: tarinat kappaleiden takana

Julkaistu:

Juice Leskisestä kirjoitettu Risainen elämä -elämäkerta kokoaa yhteen tarinoita tunnettujen kappaleiden takana.
Muusikkona, sanoittajana, säveltäjänä ja kirjailijana jälkensä suomalaiseen pop- ja rockhistoriaan jälkensä jättäneestä Juice Leskisestä kirjoitettu elämänkerta kertoo taustat monelle artistin kappaleelle.

Vuosikymmenten ajan sanoituksia suoltanut Leskinen muistetaan muun muassa näistä kappaeista:

Juankoski Here I Come, kesällä 1972

Leskisen juankoskelainen ystävä Jamppa Roininen kertoo kirjassa kappaleen syntytarinan.

- Mä kun en oikeestaan muista, että Jussi olis sinä kesänä juuri puhunu seurusteluasioista. Mukavaa meillä oli, en mä muuta osaa sanoa. Juankoski Here I Come oli varmaan sen kesän saldoa, Jussi tuli Hilkan Baariin, heitti tekstin pöytään ja sano, että teinpä tossa tekstin meidän
jengistä.

- Seppo on Kukkosen Seppo tietysti tamtameineen, mutta mullahan ei ollut vielä siihen aikaan asiaa viinakaupan rappusillekaan Camparia tai shampanjaa hakemaan. Timppa on Topparin Timo, Hemppa on Hipin Hemppa, Jatta on Linnun Marjatta ja Sirpa on Topparin Sirpa. Jos mun pitäis joku biisi nostaa Jussin tuotannosta suosikikseni, niin kyllä se varmaan se olis. Kun ei se ole mulle yksin biisi, siinä on jotenkin koko se silloinen maailma, jota ei ole enää olemassa. Kesätuuli tuoksuu ja… siinä on niin paljon asioita, että mun on vaikea edes selittää sitä, Roininen kertoo kirjassa.


Marilyn, toukokuussa 1974


Rahapula vaivasi nuorta artistia ja 23-vuotias Leskinen pestautui liikenteenlaskijaksi Tampereelle syksyllä 1973. Nuoreen mieheen oli tehnyt suuren vaikutuksen Marilyn Monroe ja yksitoikkoisen työn aikana Leskisellä oli aikaa miettiä naisen ihanuutta.

Vuosikymmen aiemmin edesmenneestä Hollywoodin hunajapupusta julkaistiin noihin aikoihin kirja, joka nosti Marilynin myös Leskisen mieleen. Synkän ja sateisen syksyn aikana puuterihuiskut muotoutuivat kappaleeksi. Ensimmäisenä lopullisen version kappaleesta näki Vesa Vierikko, joka asui tuolloin Leskisen kanssa saman katon alla.

- Eetun ja Juicen huone oli meidän keittiön vieressä. Mä menin aamulla kahvia keittelemään, ja Juice huikkaa siitä huoneensa ovelta, että tuus Vesse kuunteleen. Se esitti mulle Marilynin ja kysy, että mitäs tykkäät. Mä sanoin, että ei tuu menestyyn. Huumorilla siis, kyllähän se kuulosti saatanan hyvältä jo heti siinä. Tämmösiä törkeyksiä mukana, kun itseni uneen itkin ja uniin onanoin, Vierikko kertoo elämänkerrassa.


Viidestoista yö, 1980

Leskinen tunnettiin jo 1970-luvun lopulta saakka rankoista ryyppyputkistaan. Tuolloin alkoholin käyttö alkoi jo näkyä keikoilla ja myös avioliitto ensimmäisen vaimon kanssa oli mutkikas. Tarja-vaimo oli saanut tottua Leskisen matkoihin ja Viidestoista yö kertookin surullisen kuuluisan ryyppyputken päättymisestä, kaksi viikkoa alkamisensa jälkeen.

Elämäkerran mukaan ryyppyputki katkeaa Ratinan suvantoon, baarista löytyneen naisen viereen. Yö on yksi Juicen siihenastisen elämän hienoimmista reissuista ja Leskinen on kertonut nukahtaneensa rakastelun jälkeen. Herättyään mies tiennyt, missä hän mahtaa olla.

Kirjassa kerrotaan, kuinka Juice katseli maailmaa orvon lapsen katseella, päästyään kotiin vaimonsa Tarjan ja  tyttärensä Johannan luo. Vermutti-pullon korkki meni kiinni ja Viidestoista yö -kappale syntyi lauseen ”Voi olla, että vihdoin pääsen uneen” ympärille.


Kaksoiselämää, 1986

Juicen avioliitto oli kriisissä 1980-luvun puolessa välissä. Keikkabussissa tunnelma kiristyi ja Juicelle tuli juomisen kanssa ylilyöntejä yhä useammin. Juice epäili vaimonsa Tarjan tapailevan ystäväänsä Nuuskaa.

Kaikesta huolimatta Leskiset hankkivat yhdessä pramean omakotitalon, jossa tupaantuliaisia juhlittiin ankarasti. Juhlatunnelmista huolimatta Juicen kunto oli kehno ja tammikuussa 1986 paha olo purkautui turkulaisessa hotellihuoneessa biisiksi: Kaksoiselämä oli sekä oman aikansa hitti että ikivihreä.

Elämäkerran mukaan Juice oli tuolloin saanut vahvistuksen vaimonsa sivusuhteesta ja Juicen sanojen mukaan Kaksoiselämää kuvaa juuri hänen selkänsä takana pidettyä peliä.


Norjalainen villapaita, 1991

Laulun takana oli Juicen mukaan korkeampi johdatus. Leskisen ihailema Junnu Vainio kuoli yllättäen vuonna 1990. Kuoleman jälkeen Leskinen näki unen, jossa levy-yhtiön edustajat soittivat hänelle ja pyysivät viimeistelemään Vainiolta jääneen kappaleen.

Unessa Juice lupasi tehdä parhaansa ja levy-yhtiö lähetti Junnun viimeiset visiot faksilla ja A4-arkin yläreunassa luki vain laulun nimi: Norjalainen villapaita.

Unessaan Leskinen ryhtyi kirjoittamaan laulutekstiä, ja ennen heräämistään hän sai paperille alkusanat: ”Mies tuli vuonolta, näyttäen huonolta, norjalaispaidassaan.”

Juice Leskisen elämäkerta Risainen elämä julkaistaan torstaina.