Enot pyörivät päällekkäin teatterilavoilla syksyllä - Viihde - Ilta-Sanomat

Enot pyörivät päällekkäin teatterilavoilla syksyllä

Tšehovin Vanja-enoa valmistellaan ensi syksyksi kahden eri helsinkiläisteatterin näyttämölle. Esitysten ensi-illat ovat peräkkäisinä päivinä.

Eero Aho ja Kristo Salminen nähdään Kansallisteatterin Vanja-enossa.­

5.4.2014 19:35

Anton Tšehovin faneja hemmotellaan ensi syksynä, kun sekä Kansallisteatteri että Helsingin kaupunginteatteri tuovat ohjelmistoonsa venäläiskirjailijan näytelmän. Yllättävää on, että teos on molemmissa sama: Tšehovin 1890-luvulla kirjoittama Vanja-eno.

Kaupunginteatterin pienelle näyttämölle esityksen ohjaa unkarilainen Támas Ascher, jonka kanssa yhteistyöstä sovittiin viitisen vuotta sitten.

- Hän ohjasi meille silloin Tšehovin Ivanovin. Välissä hän on muun muassa ohjannut Vanja-enon Australian Sydneyyn, Helsingin kaupunginteatterin johtaja Asko Sarkola kertoo IS:lle.

Hänen mukaansa näyttelijäkiinnitykset tehtiin puolisentoista vuotta sitten. Teoksen keskeisimmissä rooleissa nähdään Esko Salminen, Martti Suosalo, Anna-Maija Tuokko ja Santeri Kinnunen.

Kansallisteatterin esityksen ohjaa Paavo Westerberg, joka on myös suomentanut ja sovittanut tekstin suurelle näyttämölle. Pääosissa ovat muun muassa Eero Aho, Kristo Salminen, Krista Kosonen ja Seela Sella.

Teatterin pääjohtaja Mika Myllyaho keskusteli aiheesta Westerbergin kanssa ensimmäisen kerran noin kaksi vuotta sitten.

- Produktio eteni, kunnes kuulin talomme tuotantosuunnittelijoilta, että Kaupunginteatteri tekee sitä myös - käytämmehän samoja näyttelijöitä. Ihmettelin, että mikä Vanja-eno? Ja ymmärsin, että he tekevät sitä myös. Siinä vaiheessa omat suunnitelmamme olivat jo pitkällä, Myllyaho muistelee.

Molempien esitysten ensi-illat ovat syyskuussa, vieläpä peräkkäisinä päivinä. Kummankaan teatterin johtajat eivät kuitenkaan näe, että päällekkäisyydestä olisi haittaa.

- Uskon, että tämä on ennemminkin eduksi. Teatteritaiteesta kiinnostuneet ihmiset haluavat varmasti nähdä molemmat tulkinnat. Vanja-eno ei ole juoninäytelmä, vaan ihmiskuvaus inhimillisine oivalluksineen, Sarkola kuvailee.

Hänen mukaansa ihminen toimii poikkeavalla tavalla kulttuuria kuluttaessaan.

- Jos näkee hyvän esityksen, ruokahalu vain kasvaa. Ja jos näkee huonon, sitä päättää, ettei hetkeen mene teatteriin, Sarkola sanoo.

Myllyaho uskoo, että ihmiset tekevät esityksestä valinnan näyttelijöiden mukaan. Tai menevät katsomaan molemmat, jos heillä on siihen mahdollisuus. Hänen mielestään asetelma on mielenkiintoinen.

- On kiinnostavaa, että kaksi isoa teatteria on kiinni klassikossa. Molemmilla on hieno ensemble, ja toisella ulkomaalainen, toisella suomalainen ohjaaja. Minusta itsestänikin on kiinnostavaa nähdä nämä kaksi tulkintaa, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?