IS vuonna 1996: Nainenkin voi tarvita kännykkää - Viihde - Ilta-Sanomat

IS vuonna 1996: Nainenkin voi tarvita kännykkää

Olisitko uskonut, että Ilta-Sanomissa pähkäiltiin vuonna 1996 sitä tilannetta, että nainenkin voi tarvita kännykkää.

9.7.2013 10:46

Digimaailmasta bloggaava Petteri Järvinen löysi lehtien arkistoja penkoessaan 9. syyskuuta 1996 Ilta-Sanomissa julkaistun artikkelin, joka kertoo naisten kännykän käytöstä.

Ilta-Sanomien päivän puheenaihe oli tuolloin se, että nainen voi tarvita kännykkää. Koska kännykkäostoksilla käynti miellettiin naisille vaikeaksi, perustettiin jopa liike kännyköitä haluavia naisia varten.

IS:n toimittaja Riika Kuuskoski pähkäili jutussaan sitä tilannetta, kun nainen kohtaa elämänsä miehen ja antaa puhelinnumeronsa. "Mitä sitten? Istuskelua kotona illat pitkat puhelimen vieressä, kun kaikki eivät kuitenkaan jätä viestiä vastaajaan? Kännykkä vapauttaisi."

- Miehillä on kyllä ihan sama ongelma, hänelle vastasi matkapuhelinyrittajä Ari Karttunen.

"Perinteinen naisen rooli ei kuitenkaan suosi aloitteellisuutta. Sama perinne on opettanut naisia pelkäämään teknisiä laitteita. Kännykkäkauppiaana Ari Karttunen näki markkinaraon ja päätti sisarensa Sari Pihkalan kanssa perustaa naisille oman puhelinkaupan, Aribom Ladyn Helsingin keskustaan.

Kun yksinkertainen-RinGo-kännykkä lanseerattiin Ruotsissa, uutistoimisto Reuter irvaili, että Nokia on tehnyt naisille Bimbo-puhelimen, koska näiden teknisyys ei riitä vaativampiin kännyköihin. Ovatko naiset Aribom Oy:n mielestä niin tyhmiä, että eivät osaa ostaa puheluita tavallisesta kaupasta?

RinGon irvailtiin olevan bimbo-puhelin.­

- Ei, ei! vakuuttavat sisarukset. Ideana on vain madaltaa kynnysta.

- Varmaan leideille on yhtä helppo ostaa matkapuhelinta kuin minun mennä naisten alusvaateliikkeeseen, kuvaa Ari Karttunen.

- Myyjät puhuvat biteistä, vaikka asiakasta kiinnostaa, mahtuuko se laukkuun, kauanko lataus kestaa ja voiko sillä tehdä tiedonsiirtoa; moni leidihän tekee työtä kotoaan.

Kohderyhmä näkyy leidiliikkeessä mm. siinä, että puhelimen värikuoria on paljon, ja siihen voi maalauttaa vaikka lapsensa kuvan. Suojalaukkuja on niin sienimetsään kuin oopperaankin. Myos pakkausmateriaaleihin on satsattu. Liikkeeseen toivotaan miehiäkin.

Liikkeen vetäjä Sari Pihkala on huomannut tavallisen kännykkäkaupan tiskin takana, että puhelinasiat voivat olla naiselle vaikeita. Itse hän on kantanut kännykkää kahdeksan vuotta.

Naisten kännykänkäyttö on lisääntynyt viime vuosina melkoisesti. Kolme vuotta sitten kannykoistä vain 11 prosenttia oli rekisteröity naisille, mutta nyt osuus on jo liki neljannes."

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?