Politikointi varjosti Tallinnan kulttuurivuotta

Julkaistu:

Tallinnan päättyvän kulttuuripääkaupunkivuoden alku oli kivikkoinen.
Lama oli juuri iskenyt Viroon ja valtio sekä oppositiopuoluetta edustava kaupunki tekivät hankkeesta poliittisen pelinappulan.

- Rahaa uupui, politikointi painosti, osa hankkeista venyi, mutta ohjelmassa ei ole mitään hävettävää, summaa Mikko Fritze, joka veti kulttuurivuosiprojektia Tallinn 2011 -säätiössä, ennen kuin kyllästyi ja siirtyi kesken kauden Goethe-instituutin johtajaksi Helsinkiin.

Fritze oli luomassa konseptia, joka kantoi loppuun asti. Tallinna haluttiin avata merelle, ja vuosi sai tallinnalaiset huomaamaan aikaisemmin suljetut ja hylätyt rantansa.

- Porukka vietiin sinne missä aikaisemmin ei käyty. 

Tallinn 2011-säätiö pani alulle Tallinnan meripäivät, jotka toivat väen rantaan jo 2009. Umpipöpelikköön rakennettiin myös kulttuurikilometriksi nimetty kevyen liikenteen väylä. Merimuseolle kuuluvat Lentosataman kaarihallit, Tallinnan tuleva vetonaula, avataan rannalla ensi keväänä.
 
Lama laukaisi poliittisen pelin

Fritze uskoo kuitenkin, että vuosi olisi onnistunut paremmin ilman hallitusta johtavan reformipuolueen ja Tallinnaa johtavan keskustapuolueen keskinäistä köydenvetoa.

- Syytä oli molemmissa. Valtio panttasi rahoitusosuuttaan reilusti kipurajan yli. Lopulta kaupunki päätti tehdä asiat omalla tavallaan.
Asiasta nousi suuri julkinen poru, ja varsinkin kulttuuriväki epäili, että vallankaappaus koskisi myös ohjelmaa ja koko kulttuurivuodesta tehtäisiin kaupunginjohtaja Edgar Savisaaren mainosmakkaraa.

Negatiiviseen valoon joutui yhtäkkiä myös kahden osapuolen välissä luovinut ja siihen asti suurta suosiota nauttinut Fritze, kun hänen virolaisittain suurta palkkaansa alettiin ihmetellä julkisuudessa.

Fritze koki tilanteen niin ahdistavana, että pisti pillit pussiin kesäkuussa 2010.

Surullisinta Mikko Fritzen mielestä on se, että poliittisen kähinän seurauksena virolaiset kadottivat uskonsa teemavuoteen. Postimees-lehden joulun jälkeen tekemän kyselyn mukaan 65 prosenttia vastaajista piti vuotta epäonnistuneena.

- Virolaiset lehdet kirjoittivat vuoden tapahtumista vähän ja varovasti. Ei syntynyt suurta me-henkeä.

Johtajansa lähdön myötä hanke kadotti paitsi keulakuvansa, myös paljon kansainvälisiä suhteitaan. Suomea ja viroa puhuvaan Fritzeen henkilöityi lisäksi suuri osa yhteistyöstä Tallinnan ja kulttuuripääkaupunkivuoden toisen etapin Turun välillä.
 
"Itä-Euroopan lastensairaus"
Fritzen aisaparina aloittanut ohjelmapäällikkö Jaanus Rohumaa jaksoi puurtaa loppuun asti. Hän ei pane painoa lehtigallupeille. Rohumaan mukaan virolaiset suhtautuivat hankkeen titteliin skeptisesti jo etukäteen.

- Kulttuurivuosien politisoiminen on Itä-Euroopalle tyypillinen lastensairaus, ja siihen nähden Tallinna pärjäsi hyvin. Ei käynyt kuten Vilnalle.

Rohumaa muistuttaa lisäksi, että Tallinna rakensi vuotensa pienemmällä budjetilla kuin yksikään aikaisempi kaupunki, Ateenaa lukuun ottamatta.
Vuoden saavutuksiksi hän listaa keskustelun kaupunkitilan käytöstä, uudet kulttuuri-ilmiöt, luovan talouden nousun ja kulttuurintekijöiden rohkaistumisen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt