Viihde

Kirjailijat kuulivat Finlandia-ehdokkuudestaan: Kiroilua, sokki, itkua, hihkua

Julkaistu:

Lue, miten kirjailijat reagoivat kuullessaan Finlandia-ehdokkuudestaan.
Laila Hirvisaari istui tietokoneen ääressä kirjoittamassa, kun Otavan kustannusjohtaja Minna Castren soitti ja kertoi kirjailijan Finlandia-ehdokkuudesta.

- En sanonut mitään. Mykistyin puhumattomaksi. Se oli sokki. Minulla meni vähän aikaa, että toivuin. Se oli ihmeellinen leimahdus, että kohta herään tästä. En koskaan 40 vuoden aikana ole haaveillut mistään ehdokkuudesta. Sain aika nopeasti puhekyvyn. Hoin kolme kertaa: mitä sinä sanot. Sitten itkimme yhdessä.

- Heti puhelun jälkeen aloin kirjoittaa. En soitellut kenellekään. Se oli täydellinen salaisuus. Perhekin kuulee vasta uutisista.

Laila Hirvisaaren historiallinen romaani Minä, Katariina on Finlandia-palkintoehdokas 2011.

Rosa Liksom, Hytti nro 6 (WSOY)

- Huusin, että hurraa noin 15 minuuttia täyteen putkeen.

Jenni Linturi, Isänmaan tähden (Teos)

- Varmaan ilahduin.

Laura Gustafsson, Huorasatu (Inno)

- Sanoin ei vittu.

Eeva-Kaarina Aronen, Kallorumpu (Teos)

- Sanoin ihanaa, ihanaa, ihana. En hyppinyt. En ole hypähtelevää tyyppiä

Kristina Carlson, William N:n päiväkirja (Otava)

- Hihkuin jee, jee.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt