Viihde

Hjallis Harkimo suree isänsä kuolemaa

Julkaistu:

Suomen elokuvateollisuus on menettänyt suurmiehen. Muun muassa kahdella Jussilla palkittu kuvaaja Osmo Harkimo kuoli sunnuntaina 83-vuotiaana.

Urheasti sairauttaan vastaan taistellut Harkimo siirtyi ajasta ikuisuuteen saattohoidossa kotona, perhe ympärillään. Harkimon perheenjäsenet viettivät paljon aikaa sairasvuoteen vierellä. Rakastetun aviomiehen, isän ja isoisän sairastuminen oli heille kova paikka.

Urheilupomo Harry "Hjallis" Harkimo oli isänsä luona koko ajan. Siksi häntä ei nähty Kärpät-Jokerit -ottelussa Oulussa.

- Minulla oli hieno isä. Ikävä on nyt kauhean kova, Hjallis Harkimo jaksaa sanoa surussaan.

Hjallis Harkimo herätti tunteita isälleen omistamallaan kolumnilla, joka julkaistiin lauantaina Helsingin Sanomissa. Hän kirjoitti, että rakkaan ylle hiipivän kuoleman läheisyyttä on vaikea käsitellä sanoin.

"Minä, isäni poika, joudun tarkkailemaan menetyksen lähestyvää varjoa voimattomana ", hän kirjoitti.

Hjallis Harkimo jatkoi, että suru muuttuu iloksi, kun hän katsoo taaksepäin heidän yhteistä aikaansa.

"Isäni on sankarini, joka on koko elämänsä ajan katsonut aina valoon, kieltänyt synkistelyn - ja näin näyttänyt esimerkillään positiivisuuden voiman."

Osmo Harkimo heittäytyi elokuvamaailman pariin jo 1940. Pitkän uransa aikana Harkimo ehti olla mukana kymmenien elokuvien teossa.

Tunnetuimpia niistä olivat mm. Kaunis Veera eli Balladi Saimaalta (1950), Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä (1954), Hei, rillumarei (1954), Tuntematon sotilas (1955), Pähkähullu Suomi (1967) ja Laulu tulipunaisesta kukasta (1971).

Osmo Harkimo oli naimisissa Doris Hackmanin kanssa. Heillä on kolme lasta: Harry Harkimon lisäksi Rolle ja Maria.