Huijari esiintyi tunnettuna suomalaisena urheilutoimittajana – näin rikolliset houkuttelevat urheilijoita manipuloimaan otteluita

Rikolliset ottavat yhteyttä erityisesti suomalaisiin jalkapallopelaajiin.

Veikkausliigapelaajaa oli lähestytty esiintymällä toimittajana. Suekin tutkintapäällikkö Jouko Ikonen arvelee tapauksen liittyvän vedonlyöntiin.

31.1. 14:17

– Veikkausliigapelaaja oli yhteydessä, koska nimelläni esiintynyt henkilö oli soittanut myöhään illalla tuntemattomasta numerosta ja kysellyt asioita, kirjoitti Ilta-Sanomien jalkapallotoimittaja Saku-Pekka Sundelin Twitterissä sunnuntai-iltana.

Pelaajaa oli epäilyttänyt myöhään illalla tuntemattomasta numerosta soitettu puhelu. Sundelin arveli, että huijaus saattaa liittyä vedonlyöntiin.

Samaan johtopäätökseen päätyy Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) tutkintapäällikkö Jouko Ikonen.

– Ensimmäisenä tulee mieleen, että haetaan sisäpiirin tietoa. Udellaan, jotta sitä tietoa voidaan käyttää hyväksi vedonlyönnissä, Ikonen vastaa Ilta-Sanomille.

Ikonen ei ole keskustellut kyseisen pelaajan kanssa ja kommentoi asiaa yleisesti. Hänen mukaansa tapauksessa ei välttämättä ole kyse ottelu­manipulaatiosta, vaan sisäpiiri­tiedon hyväksikäyttämisestä vedonlyönnissä. Tällaisen tiedon luovuttaminen ulkopuolisille on kielletty muun muassa jalkapallon kilpailusäännöissä.

Tutkintapäällikkö kertoo, että puhelujen taustalla voi olla niin isoja kansainvälisiä tahoja kuin yksittäisiä henkilöitä.

– Voi miettiä, että lähestytäänkö kotimaista vai ulkomaista pelaajaa ja otetaanko yhteyttä suomeksi, englanniksi vai jollain muulla kielellä, Ikonen luettelee mahdollisia tekijöitä.

Kyseessä oleva tapaus on kuin suoraan huijarin käsikirjasta.

– Toimittajana esiintyminen on klassikko. Toinen olisi esiintyminen pelaaja-agenttina. Haetaan roolia, jossa on luontevaa lähestyä urheilijaa, Ikonen taustoittaa.

Testipelaajien määrä talven virallisissa otteluissa on kasvanut, kun Liigacup palasi otteluohjelmaan. Suomen Cupin otteluihin ei saa nimetä testipelaajia.

Ikonen huomautti Twitterissä, että talvella pelattavat jalkapallo-ottelut ovat riskikohteita, sillä niissä kokoonpanot vaihtuvat tiuhaan ja joukkueet testaavat uusia pelaajia.

– Niistä peleistä on vähän ennakkotietoa saatavilla, mutta pelejä on kuitenkin kansainvälisten vedonlyöntisivujen kohteina. Harjoitusottelut pelataan suljetuin ovin ja niihin tulee testipelaajia, lähinnä ulkomailta, joiden taustoja ja motiiveja ei tiedetä.

Ikonen painottaa, että kansainvälisen tutkimustiedon mukaan juuri sarjakauden ulkopuoliset ottelut eli Suomessa talviottelut ovat riskikohteita, joissa tapahtuu enemmän manipulaatiota.

– On ikävää, että Suomessa harjoitusotteluiden pöytäkirjat ovat hyvin vajanaiset. Ei välttämättä edes tiedetä, keitä testipelaajat ovat.

Jalkapalloseurat eivät usein tunne ulkomailta tulevien testipelaajien taustoja.

– Jos ei tiedetä taustoja, ei tiedetä motiiveja. Se nostaa riskiä.

Ottelumanipulaatiosta voi tulla monia seurauksia. – Jos siihen liittyy vedonlyöntipetoksia tai petoksia ylipäänsä, puhutaan rikoksista ja tietenkin kunkin lajin kilpailusääntöjen rikkomuksista, joista voi tulla pelikieltoja tai muita sanktioita osalliselle. Eikä voi väheksyä mainehaittaa. Jos todetaan osaksi manipulaatiota, voi se lopettaa koko uran, oli sitten pelaaja, tuomari tai valmentaja, Jouko Ikonen taustoittaa.

Vielä kymmenen vuotta sitten ottelumanipulaatio ja sen epäilyt nousivat usein otsikoihin kotimaisen jalkapalloilun yhteydessä. Veikkausliigan ja Ykkösen ottelut olivat osa suurta, kansainvälistä vedonlyöntiskandaalia.

Ikosen mukaan Suomi ei ole enää rikollisten kiinnostuksen kohteena.

– Viimeisten vuosien aikana on tehty niin paljon vastatoimia, että kiinnostus suomalaista jalkapalloilua kohtaan on vähentynyt. Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä manipulaatio on paljon yleisempää kuin täällä.

Ottelumanipulaatio ei ole kuitenkaan täysin kadonnut Suomesta. Ikonen muistuttaa syksyn 2021 tapauksesta, jossa Suomessa pelaavilta jalkapalloilijoilta oli tiedusteltu Instagramin kautta halukkuutta ryhtyä ottelumanipulaatioon.

Ikonen kertoi tuolloin nähneensä viestejä, joissa palkkioksi manipulaatiosta oli luvattu jopa sadantuhannen euron arvosta virtuaalivaluutta bitcoinia.

Lue lisää: Bitcoineja tarjoavat rikolliset yrittävät värvätä Suomessa pelaavia jalkapalloilijoita vilppiin – kyse huimista summista

Ikonen huomauttaa, että vaikka tilanne on parantunut, pitää pelaajien tiedotuksesta ja koulutuksesta pitää huolta.

– Vanhat pelaajat väistyvät ja nuoret tulevat tilalle, eivätkä he tiedä mitä aikaisemmin on tapahtunut.

Suek aloittaa tänä vuonna verkkokoulutuksen urheilijoille kilpailumanipulaation ehkäisemiseksi.

Jouko Ikonen on entinen KRP:n rikoskomisario, joka on työskennellyt Suekin tutkintapäällikkönä pestin perustamisesta, vuodesta 2017 lähtien.

Saku-Pekka Sundelin on Ilta-Sanomien ja Urheilulehden jalkapallotoimittaja sekä kirjailija. Hänet tunnetaan myös Veikkausliiga-lähetysten asiantuntijana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?