Valmentajaguru lataa täyslaidallisen suomalaisesta jalkapallovalmennuksesta – kertoo ulkomaisten agenttien paljonpuhuvista sanoista - Veikkausliiga - Ilta-Sanomat

Valmentajaguru lataa täyslaidallisen suomalaisesta jalkapallo­valmennuksesta – kertoo ulkomaisten agenttien paljon­puhuvista sanoista

Suomalaisen urheiluvalmennuksen uranuurtaja Kyösti Lampinen vaatii Veikkausliigan joukkueilta parempaa harjoittelua.

Kyösti Lampinen lataa kovaa tekstiä veikkausliigajoukkueiden harjoittelusta.

20.7. 9:08

Pitkän linjan urheiluvaikuttaja Kyösti Lampisella riittää sanottavaa jalkapallon Veikkausliigasta. Lampinen jäi eläkkeelle Eerikkilän urheiluopiston valmennuskeskuksen johtajan paikalta vuoden 2019 lopulla, minkä jälkeen hän on toiminut opiston asiantuntijana.

Valmentajagurun syyttävä sormi osoittaa veikkausliigaseurojen valmennuksen suuntaan.

Lampisen mielestä suomalaisjoukkueiden harjoittelussa keskitytään liikaa tuottamaan ”työhevosia”.

– Toiminnassa pitäisi panostaa enemmän ”maitohapottomaan” nopeuden, ketteryyden, kimmoisuuden ja voimantuoton kehittämiseen sekä puhtaan aerobisen pohjan vahvistamiseen. Näin alttius vammoille pienenisi.

”Maitohapotonta” harjoittelua tulisi lisätä Lampisen mukaan ympäri vuoden ”pienin annoksin” lisänä nykyisiin harjoituksiin, joiden määrää voisi kasvattaa.

– Unohtamatta tietenkään lihastasapainoa, koko kehon lihaskuntoa sekä lantion ja keskivartalon hallintaa.

Veikkausliigapelaajien kunto mietityttää valmentajakonkaria. Liian moni pelaaja on Lampisen mukaan kauden jälkeen marraskuussa samalla lähtötasolla kuin vuotta aiemmin. Syytä voi hakea joukkueiden vuosirytmistä.

– Ensin on vuosiloma ja kunto laskee, kun pelaajilla menee alas muutama olut ja makkara. Tammikuussa lähdetään harjoittelemaan kovaa ja kunto nousee, mutta kun pelikausi alkaa, aletaan keventämään harjoittelua, jotta oltaisiin terävimpiä peleissä. Mikä nopeasti hankitaan, se nopeasti katoaa, Lampinen viittaa kevätkauden kuntopiikkiin.

Keskimääräisen liigapelaajan fyysinen taso ei ole Lampisen mukaan riittävä. Yhtenä syynä hän mainitsee liigajoukkueiden fyysisen valmennuksen, joka keskittyi aiempina vuosina liikaa ainoastaan kuormittumisen ja palautumisen seurantaan.

– Kaikki tiedämme, että ”huonokuntoinen kuormittuu nopeasti ja palautumiseen menee pitkä aika”. Nyt ollaan palaamassa perusasioihin eli kehitetään ominaisuuksia oikeasti pidemmällä aikajänteellä.

– Meillä on vähän vääristynyt käsitys siitä, mitä tarkoittaa kovaa harjoittelu. Odotetaan vain, että asiat tapahtuvat nopeasti, vaikka esimerkiksi fyysisen kunnon rakenteelliset muutokset vaativat vuosien työtä, Kyösti Lampinen kertoo.

Yhdeksi sarjan kehittämiskohteeksi Lampinen mainitsee pelaajarekrytoinnin. Veikkausliigajoukkueilta puuttuu hänen mukaansa kunnollinen pelaajatarkkailu. Kykyjenetsijöiden vähäisyys näkyy ulkomaalaishankintojen tasossa.

– Siihen on aina joku syy, miksi ulkomailta tullaan Suomeen. Kun ei ole kunnon scouttausta, teemme ulkomaalaishankintoja liian vähillä tiedoilla.

Lampinen aiheutti sosiaalisessa mediassa keskustelua väittämällä, että Veikkausliigan seurojen tulisi panostaa ulkomaalaisten sijaan omiin nuoriin pelaajiin.

Nyt hän haluaa tarkentaa, ettei kyse ole pelkästään pelaajan kansalaisuudesta, vaan iästä.

– Nuoriin panostaminen on yksi merkittävä tapa vahvistaa seuran sekä urheilullista että taloudellista tilaa. Nuoret pelaajat voi myydä ulkomaille ja vankistaa omaa taloutta. Sehän on ihan sama, onko se nuori ulkomaalainen vai suomalainen.

Lampisen mukaan joukkueet turvautuvat ulkomaalaisvahvistuksiin seurajohdon lyhytnäköisyyden takia.

– Kun liigajoukkueen päävalmentajan työpaikka riippuu menestymisestä ja pää on koko ajan vadilla, niin on selvää, että lyhyen aikavälin ulkomaalaisvahvistukset ovat kustannustehokas tapa vaikuttaa asioihin.

Liigaseurojen tulisi Lampisen mukaan panostaa nuorten ”yksilöllisiin erillisharjoitteluihin” ja pitää huoli myös juniorivalmennuksesta.

– On selvää, että liigajoukkueen viralliset treenit eivät ole riittäviä nuorten yksilölliseen kehittymiseen. Kaiken kaikkiaan liigajoukkueiden kannalta C-, B-, ja A-juniori-ikäisiin pitää satsata. Nuorten pitää olla tulevaisuudessa paljon parempia kuin nyt, jotta he tulevat liigajoukkueeseen valmiimpina.

Lampinen huomauttaa, että kansainvälisen tason pelaaja syntyy, tai jää syntymättä, 16–20-ikävuoden välillä.

Hyvinä nuorten kasvattajina Lampinen mainitsee Ilveksen, Hongan, HJK:n ja SJK:n.

Kyösti Lampinen toimi Eerikkilän urheiluopistossa muun muassa Sami Hyypiä -akatemian johtajana.

Yleisesti Lampinen näkee Veikkausliigan valmennuksen tason nousevan koko ajan. Vanhan ajan jalkapalloromantiikka on saanut väistyä.

– On sisäistetty, että jalkapallo on vaativa taitolaji, joka edellyttää myös erinomaisia fyysisiä valmiuksia.

Lampinen kuitenkin huomauttaa, että kansainvälisestä näkökulmasta keskimääräinen veikkausliigapelaaja on edelleen puutteellinen mainitun fyysisen kunnon lisäksi pelikäsityksen ja lajitaitojen osalta.

Myös pelinopeudessa riittää parannettavaa.

– Ulkomaalaiset pelaaja-agentit sanovat, että Suomeen ei kannata tulla katsomaan lahjakasta pelaajaa, koska suomalaisen liigajoukkueen pelitempo on niin alhainen, ettei nuoresta pelaajasta saa käsitystä.

Avainasemassa temmon kasvattamisessa on syöttötarkkuus.

– Pelinopeus syntyy siitä, että syöttää kovaa ja tarkasti. Jos syöttää epätarkasti, niin aiheuttaa jo sekunnin viiveen pelinopeuteen. Laadullista vaatimustasoa pitää parantaa kaikessa tekemisessä.

Lampisen resepti nopeuden kasvattamiseksi on selvä: tarkempia syöttöjä, oikea-aikaisempaa liikettä ja parempaa peliymmärrystä. Eikä sovi unohtaa taaskaan fyysistä kuntoa.

– Nykypeli edellyttää 40–50 korkean intensiteetin ”spurttia” ja 10–14 kilometriä liikkumista yhden pelin aikana.

Fyysinen kunto toistuu Lampisen puheissa lähes jokaisessa lauseessa. Sitä ei pidä väheksyä.

– Jalkapallo on kuitenkin 90 minuutin juoksupeli ja vasta viimeisten vuosien aikana fyysiseen kuntoon on alettu kiinnittämään ihan eri tavalla huomiota.

Lampisen mukaan suomalaisten tulisi liikkua enemmän jo pienestä pitäen.

– Meidän pitäisi synnyttää sellaista liikkumisen kulttuuria, jota on Norjassa. Sen avulla suomalaisten jalkapalloilijoiden peruskunto nousisi ja olisimme fyysisesti paremmalla tasolla jo lapsissa ja nuorissa. Silloin voisimme harjoitella aikuisissa ammattimaisemmin, eikä tarvitsisi olla heti valittamassa, jos on vähän enemmän pelejä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?