Veikkausliiga: asiantuntija kertoo, kuinka jalkapallo voi välttää koripallon kohtalon - Veikkausliiga - Ilta-Sanomat

Asiantuntija: näin jalkapallo voi välttää koripallon kohtalon – ”Suuri harhaluulo lajista riippumatta”

Koripallon ympärillä koettiin ennennäkemätöntä suosiota 2010-luvulla Susijengin menestyksen myötä, mutta buumi ei koskaan pomppinut kotimaan parketeille saakka. Huuhkajat liitää nyt omassa futishuumassaan. Miten Veikkausliiga voi välttää koripallon kohtalon?

HIFK:n ja HJK:n välistä paikalliskamppailua seurasi kesäkuun lopussa 3 588 silmäparia. Rajoitukset olisivat sallineet yli 5 000 yleisön.

26.7. 15:24

Kesäkuussa Suomessa koettiin jotain ainutlaatuista. ”Oi Suomi on!” raikui ympäri Härmän kyliä. Futishuuma. Huuhkajat syrjäytti potkupallon ja Suomesta tuli jalkapalloyhteiskunta – ainakin hetkeksi.

Miten Veikkausliiga voisi hyödyntää ”futisbuumin”?

– Ei ole olemassa mitään kikkakonsteja, Erkki Alaja tiivistää.

Alaja tietää, mistä puhuu. Hän on toiminut kymmenien vuosien ajan muun muassa suomalaisena urheiluvaikuttajana ja urheilumarkkinoinnin uranuurtajana.

Monipuolisena urheilumiehenä tunnettu Alaja painottaa, että arvokisojen tuoman huuman hyödyntäminen pitäisi suunnitella hyvissä ajoin etukäteen.

– Huuhkajat on onnistunut erittäin hyvin viestinnässä ennen kisoja ja niiden aikana. Veikkausliiga on kuitenkin se meidän ”perustuotteemme” ja huippujalkapallon mittari.

Huuhkajien kannatus Kööpenhaminassa oli värikästä.

Suomessa maajoukkue on ollut kuitenkin aina seurajoukkueita paljon suositumpi, Alaja muistuttaa. Miten katsojat saadaan maajoukkuepeleistä seurajoukkueiden pariin?

– Täytyy tehdä töitä ja selvittää, ketkä seuraavat maajoukkuepelejä. Nykyään voidaan datan avulla selvittää ihmisten taustat ja ohjata heidät katsomaan paikallista veikkausliigajoukkuetta.

Alaja kuitenkin huomauttaa, ettei Veikkausliigan suosio nouse vain yksittäisillä ”hokkuspokkus-jutuilla”.

– Ei kyse ole yhdestä lehti-ilmoituksesta, vaan kokonaisuudesta, jossa oivallinen markkinointi yhdistetään pelilliseen kehittämiseen ja asenteen luomiseen.

Hän toteaa myös, että katse on suunnattava tulevaisuuteen. Ensimmäiset arvokisat ovat ainutlaatuinen tapahtuma, joka ei enää toistu. Kisahuuman harjalla ei voi ratsastaa ikuisesti.

– Voi olla, että tulevaisuudessa EM- ja MM-kisoja tulee ja menee. Joku päivä se ei tunnu enää miltään.

Jalkapalloseurat toimivat pienillä resursseilla, eikä niitä voi vaatia yksinään hyödyntämään EM-kisojen antia. Alaja tivaa Palloliitolta vastuuta.

– Palloliiton pitää koko ajan muistaa, että Huuhkajien anti ja perintö pitää välittää kentälle. Se ei saa jäädä pienen piirin opeiksi.

Erkki Alaja on suomalaisen urheilumarkkinoinnin uranuurtaja.

Alaja tietää, kuinka vaikeaa suuri yleisö on saada kiinnostumaan Veikkausliigasta. Hän vertaa Huuhkajien kisahuuman ja Veikkausliigan suhdetta HJK:n edelliseen visiittiin Mestarien liigan lohkovaiheessa vuonna 1998. Hän toimi silloin seuran toimitusjohtajana.

Klubista tuli koko Suomen joukkue, kuin toinen maajoukkue.

– Ajattelin, että yleisömäärät lähes tuplaantuisivat seuraavalle kaudelle. Päinvastoin. Mitään positiivista kehitystä ei tapahtunut.

HJK-huuma päättyi samalla sekunnilla kuin pelit Mestarien liigassa.

On suuri harhaluulo lajista riippumatta, että maajoukkueen menestys siirtyy sellaisenaan kotimaan sarjoihin.

Huuhkajien ja Veikkausliigan tilannetta voi verrata 2010-luvun säännölliseen arvokisakävijään, koripallomaajoukkueeseen. Susijengi kisasi peräti viidessä eri arvokilpailussa vuosina 2011–2017, mutta korishuuma ei siirtynyt kotimaan parketeille. Korisliiga on yhtä suosittu, tai epäsuosittu, kuin ennenkin.

EM-kisojen 2011 ja 2013 aikana ”korisbuumi” oli vasta orastavaa, mutta vuoden 2014 MM-kisat räjäyttivät suosion. Paikan päälle Bilbaoon matkasi yli 10 000 kannattajaa.

Vaikka uusi Korisliiga-kausi alkoi suoraan kisojen jälkeen, yleisömäärät tai sarjan yleinen suosio eivät kasvaneet. Sama toistui vuosien 2015 ja 2017 EM-kisojen jälkeen.

– On suuri harhaluulo lajista riippumatta, että maajoukkueen menestys siirtyy sellaisenaan kotimaan sarjoihin. Kun jääkiekossa voitettiin MM-kultaa pari vuotta sitten, ei se SM-liigassa näkynyt, entinen koripallotähti ja nykyinen lajiasiantuntija Ville Mäkäläinen muistuttaa.

Ville Mäkäläinen (oik.) jätti koripalloparketit kauden 2016–2017 jälkeen.

Missä koripallo epäonnistui?

– Ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa, miten kisoja hyödynnettäisiin suomalaisen koripallon hyväksi. Liitossa vain odoteltiin, tapahtuuko mitään. Ei tapahtunut.

Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara ei kritiikkiä niele. Hän kertoo, että koripallon harrastajamäärät ovat nousseet sekä maajoukkueiden tapahtumien ja yhteistyökumppanien tuotot kasvaneet.

– Yleisömäärät eivät ole Korisliigassa kasvaneet, mutta meillä oli suunnitelmat, miten kisoja hyödynnetään. Se työ pitää tehdä yhdessä seurojen kanssa. Joudumme kilpailemaan katsojista muita tekijöitä, kuten tietokonepelaamista vastaan.

MM-kisapaikka räjäytti Susijengin suosion.

Mäkäläinen ei usko niin sanottuihin ”buumeihin”. Entinen koripallotähti vierastaa koko termiä, sillä se luo virheellisen kuvan lajin todellisesta suosiosta.

– Maajoukkueen aiheuttamiin piikkeihin luottaminen on kuin aloittaisi rakentamaan taloa katosta. Jos halutaan kasvattaa suosiota, ensin pitää perustaa pohja ja lähteä liikkeelle hyvästä juniorityöstä.

Hän näkee, että jalkapallossa ja koripallossa kärsitään samasta ongelmasta: ulkomaalaiset seurat ja maajoukkue kiinnostavat, mutta kotimaan sarjat jäävät pienemmälle huomiolle.

– Veikkausliiga on nyt täysin samassa tilanteessa kuin Korisliiga, eikä ainakaan vielä Huuhkajia ole hyödynnetty lainkaan markkinoinnissa. Mutta toisin kuin koripallossa, Palloliitto sai kisoista suuren summan rahaa, jota siihen voisi käyttää.

Veikkausliigan yleisökeskiarvo kaudella 2019 oli 2 620. Kausina 2020 ja 2021 sarja on kärsinyt koronarajoituksista.

Alajan mukaan Veikkausliiga kaipasi enemmän Huuhkajien Paulus Arajuuren ja Lukas Hradeckyn kaltaisia pelaajapersoonia.

– Jos mentäisiin kysymään eri paikkakunnilta, niin aika harva tuntee Veikkausliiga-pelaajia. HJK:lla on esimerkiksi Riskin veljekset, jotka tekevät paljon maaleja, mutta hekin ovat aika matalan profiilin miehiä.

Hän nostaa esimerkiksi HIFK:n Moshtagh Yaghoubin.

– ”Mosasta” puhutaan joka pelissä ja odotetaan, että hän tekee jotain koiruuksia. Hän jakaa mielipiteitä. Sellaisia pelaajia tarvittaisiin lisää.

Omasta mainostoimistostakin tunnetulla Alajalla on myös konkreettinen idea, jolla Veikkausliiga-seurat voisivat hyödyntää futishuuman: kansallinen jalkapallopäivä.

– Veikkausliigan jengit loisivat yhdessä promootioita, hankittaisiin yhteinen sponsori ja yleisöä sekä pelaajia huomioitaisiin erityisellä tavalla. Myös Huuhkajien pelaajat voisivat olla mukana ennen kuin he lähtevät seurajoukkueisiin.

Susijengin arvokisaesiintymiset 2010-luvulla ja Korisliigan runkosarjan yleisökeskiarvot

  • EM-kisat syyskuu 2011

  • Korisliiga (KL) 2011–2012: 830 katsojaa

  • KL 12–13: 757

  • EM syyskuu 2013

  • KL 13–14: 824

  • MM syyskuu 2014

  • KL 14–15: 903

  • EM syyskuu 2015

  • KL 15–16: 939

  • KL 16–17: 941

  • EM syyskuu 2017

  • KL 17–18: 850

  • KL 18–19: 873

Lähde: basket.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?