Veikkausliiga ja Var: miljoonan euron kysymys - Veikkausliiga - Ilta-Sanomat

Kohuttu Var-tuomarointi on Suomessa miljoonan euron kuuma peruna – kabineteissa kuohuu: ”Jonkun täytyy ne aina rahoittaa”

Varin ja Veikkausliigan välillä on syvä taloudellinen kuilu, joka estää myös suomalaistuomarien etenemismahdollisuudet maailmalla.

Var herätti keskustelua EM-kisoissa. Videotuomaroinnin saapumista kotimaan kentille saa odottaa tovin.

13.7. 18:29

Videoerotuomarointi (Var) ei ole saapumassa kotimaan kentille lähiaikoina. Spekulaatiot käynnistyivät pari vuotta sitten, mutta nyt koko asia on jäissä.

– Alustavat keskustelut on aloitettu Veikkausliigan ja Palloliiton välillä. Me olimme hyvällä tiellä asian suhteen, mutta sitten tuli korona, Palloliiton erotuomaripäällikkö Jouni Hyytiä avaa.

Hyytiä painottaa, että ilman Varia suomalainen jalkapalloilu tippuu kehityksen kelkasta. Keski-Euroopassa Var yleistyy myös pienissä sarjoissa.

– Albania ottaa Varin käyttöön tulevana syksynä. Meidän kokoisista jalkapallomaista Slovakialla ja Slovenialla ovat jo suunnitelmat pitkällä. Me haluamme olla tässä samassa kehityksessä mukana.

Hyytiän mukaan järjestelmän käyttöönottoon menisi vähintään kaksi vuotta, kun mukaan lasketaan erotuomarien kouluttaminen, tekniset asiat ja Fifan protokollat.

Selvää on, ettei Varia nähdä tulevalla kaudella, kuten pari vuotta sitten uumoiltiin. Miksi asia etenee niin hitaasti?

Yksi syy on Hyytiän edellä mainitsema koronapandemia ja sen aiheuttama työmäärä Palloliitolle ja Veikkausliigalle. Epävarma maailmantilanne, kilpasarjojen rajoitukset ja ottelusiirrot ovat vieneet resurssit.

Toinen, vieläkin suurempi syy on valitettavan tuttu kotimaiselle jalkapalloilulle: raha.

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa ei puhu Varista yhtä innostuneella sävyllä kuin Hyytiä.

– Palloliitto vastaa erotuomaritoiminnasta, mutta me maksamme laskut, Marjamaa huomauttaa.

Var-järjestelmä ei ole halpa. Marjamaan mukaan se tulisi maksamaan vähintään miljoonan kaudessa.

– Ei ole mitään äärimmäistä hinkua, että Var pitäisi ehdottomasti saada. Onko tämä se tärkein asia suomalaisessa jalkapalloilussa, johon kannattaa miljoona euroa laittaa?

Varin voisi toteuttaa Suomessa kevyempänä versiona, Palloliiton Jouni Hyytiä valaisee.

Hyytiän mukaan Fifan suunnitelmissa on väläytelty Varin kevyempää versiota, joka olisi tarkoitettu pienemmille maille, kuten Suomelle.

”Kevyt-Varin” voisi toteuttaa vain neljällä kameralla, mutta suositus järjestelmälle on kuusi kameraa. Omaa Varia Veikkausliiga ei voi lähteä rakentamaan, vaan järjestelmän tulee täyttää Fifan tarkat kriteerit.

Vaikka Suomi osallistuisi kevyt-Varin pilotointiin ja saisi taloudellista tukea Fifalta, suurin osa kustannuksista jäisi edelleen liigan vastuulle.

– Var edellyttää jokaisessa pelissä omaa tuomaria, eli lisää henkilökuntaa täytyy kouluttaa tähän tehtävään. Järjestelmän ylläpito- ja henkilöstökulut rullaavat joka vuosi eteenpäin, Marjamaa muistuttaa ja toistaa:

– Jos meillä on laittaa miljoona euroa suomalaisen jalkapallon kehittämiseen, onko Var-järjestelmä se, mikä pitää saada heti kuntoon?

Mitä kauemmin Varin käyttöönotossa kotimaassa kestää, sitä suuremmaksi kasvaa kansainvälisistä urista haaveilevien tuomarien ahdinko. Ilman kokemusta Varista suomalaistuomarien eteneminen kansainvälisillä kentillä tyssää.

– Ei se ole hyvä asia, jos ajattelemme heidän etenemismahdollisuuksia ja pääsyä Mestarien liigan tai Euroopan liigan lohko- ja finaaliotteluihin, Hyytiä sanoo.

Suomalaisista erotuomareista Var-koulutus löytyy ainoastaan Mattias Gestraniukselta. Hyytiä painottaa, että koulutettuja tuomareita tarvitaan lisää, jos kehityksessä halutaan pysyä mukana.

– Jos halutaan taata se, että meidän erotuomarit ovat yhdenvertaisessa asemassa eurooppalaisten kollegoidensa kanssa, niin meidän pitää saada Var käyttöön.

Marjamaa ei näe Varin puuttumisen tuovan imagollista haittaa sarjalle. Hän painottaa, ettei Veikkausliigalla ole mitään Varia vastaan.

– Monia asioita olisi kiva tehdä, mutta jonkun täytyy aina ne rahoittaa.

Mattias Gestranius on ainut suomalainen Var-koulutettu erotuomari.

Varin tiellä on siis vielä monta estettä, mutta mikä olisi paras skenaario?

Jos asiasta päästään keskustelemaan tämän vuoden aikana, tuomarien kouluttaminen ja järjestelmän rakentaminen voisi alkaa ensi vuoden aikana, Hyytiä sanoo.

– Siihen menee minimissään vuodesta puoleentoista. Silloin me puhumme vuodesta 2024, kun järjestelmä voisi olla käytössä. Aikaisintaan 2023. Tämä on ihan minun henkilökohtainen arvioni.

Marjamaa ei lähde spekuloimaan, milloin Var voitaisiin nähdä kotimaan kentillä, jos taloudellisista haasteista selvitään.

– Emme ota kantaa vielä tässä vaiheessa. Ennen kuin asioita on saatu selvitettyä, en sano mitään vuotta. Ei ole mitään lukittua aikajanaa, milloin asian pitäisi olla valmis.

Oman haasteensa tuovat myös suomalaiset stadionit, joiden rakenteisiin voi olla haastavaa pystyttää Varin vaatimia kameroita. Haasteita on ollut jo nyt pelianalyysin kanssa.

– On olemassa erilaisia kamerajärjestelmiä, joilla pystytään tuottamaan pelistä dataa. Kaikkien stadioneiden rakenteisiin ei ole ollut mahdollista ujuttaa niitä. Stadionit on myös usein kuntien omistamia, Marjamaa avaa.

Hyytiä huomauttaa, että rahan lisäksi Varin käyttöön täytyy löytyä oikeanlaista tahtoa.

– Organisaatiolla pitää olla valmiudet. Var vaatii erillisen projektipäällikön sekä investointeja ja suunnitelmia.

Marjamaa pelasi pitkän uran keskikenttäpelaajana pääasiassa Veikkausliigassa vuosina 1995–2006. Hän muistuttaa, ettei kaikkia inhimillisiä virheitä pystytä poistamaan pelistä.

– Niin pitkään kuin ihmiset tekevät töitä, he tekevät myöskin virheitä. Se kuuluu urheiluun. Mikäli Varilla pystytään poistamaan karkeimmat virheet kentältä ja lisäämään oikeudenmukaisuutta, niin totta kai se on hyödyllinen.

Kaikki Veikkausliiga-ottelut ovat katsottavissa Ruutu+-palvelussa.

Ilta-Sanomat ja Ruutu kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?