Miten Huuhkajien luoma ”futisbuumi” hyödynnetään? Asiantuntija lataa: ”Lähtötilanne on mieletön”

Huuhkajat liitää Euroopassa, mutta näkyykö se kotimaan jalkapalloilussa?

21.6.2021 20:14

Suomessa eletään poikkeuksellisia aikoja, kun jalkapallo kiinnostaa kansaa enemmän kuin koskaan ennen. Mutta miten jalkapallokiinnostus saadaan siirrettyä kotimaan kentille?

Ruudun Veikkausliiga-studio käsitteli aihetta toimittaja Tero Karhun johdolla.

Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.

Suomi nähdään käynnissä olevien jalkapallon miesten EM-kisojen lisäksi ensi vuoden tammikuussa futsalin miesten EM-kisoissa. Helmarit kiitävät puolestaan jalkapallon naisten EM-kisoissa heinäkuussa 2022.

Vain viisi muuta maata Euroopassa ovat Suomen lailla mukana kaikissa kolmessa kilpailussa.

– Lähtötilanne on ihan mieletön. Me ollaan kolmeen eri otteeseen vuoden sisällä eurooppalaisessa jalkapallon lopputurnauksessa, joten suomalainen futis tulee olemaan isossa ikkunassa, markkinointiasiantuntija Hasse Eranka analysoi Ruudun studiossa.

Huuhkajien kisapaikan vuoksi futiskannattajat ovat entistä enemmän toitottaneet fraasia ”Suomesta tulee jalkapalloyhteiskunta”.

Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlajan mukaan jalkapalloseurojen yhteisöllisyyden pitäisi korostua.

– Miten pystytään rakentamaan paikallisesti liikuttavia ja tunteita herättäviä tarinoita ja yhteisöjä? Sen sijaan, että kannatetaan aina Liverpoolia ja Arsenalia, kannatettaisiin Ilvestä, KuPSia ja SJK:ta, Pihlaja pohtii videolla.

Pihlaja viittaa myös mielikuvatutkimukseen, jossa suomalaiseen jalkapalloiluun liitettiin ominaisuuksina perheystävällisyys, yhteisöllisyys ja kansainvälisyys. Näiden arvojen avulla seurojen tulisi tavoittaa ihmisiä.

Suomen maajoukkueen kannattajat matkasivat sankoin joukoin Pietariin. Saadaanko kisahuuma hyödynnettyä kotimaassa?

Uefan teettämän tutkimuksen mukaan jalkapallo tuo 1,25 miljardia euroa taloudellista hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle vuodessa. Talousvaikutusten lisäksi summassa on huomioitu säästöt sosiaalikuluissa ja -etuuksissa sekä terveydenhuoltokuluissa.

Eranka korostaa jalkapalloseurojen yhteiskunnallista vaikutusta.

– Jalkapallo on merkittävä yhteiskunnallinen toimija; liikuttaja, jolla on järjettömän iso painoarvo. Jalkapalloseurat ja sarjat voisivat ajatella laaja-alaisemmin sitä, minkälainen yhteiskunnallinen toimija jalkapalloseura tai -sarja voisi olla.

Pihlaja nostaa esille jääkiekon, joka on onnistunut aiempina vuosikymmeninä menestyksen kautta nostamaan asemaansa ja parantamaan olosuhteita.

Eranka toivoo jalkapalloseurojen välisen yhteistyön tiivistyvän.

– Suomalainen jalkapallo on Euroopan mittapuulla huipputason tuote. Lisää rohkeutta, yhteistyötä ja ylpeyttä.

yksi konkreettinen mittari ”futisbuumille” on kotimaisten sarjojen, etenkin Veikkausliigan, yleisömäärät.

Esimerkkiä voi hakea 2010-luvun säännöllisestä arvokisakävijästä, Suomen miesten koripallomaajoukkueesta. Susijengi osallistui arvokisoihin vuosina 2011, 2013, 2014, 2015 ja 2017.

Kahden ensin mainitun kilpailun kohdalla kisahuuma oli vielä hiljaista, mutta vuoden 2014 MM-kisoissa potti räjähti. Paikan päälle Espanjaan matkusti peräti 10 000 Susijengin kannattajaa ja television ääreen kokoontui ennätysmäärä ihmisiä.

Ennennäkemättömän korisbuumin ajateltiin näkyvän myös kotimaisen Korisliigan suosiossa.

Toisin kävi: Korisliigan runkosarjan yleisömäärät pysyivät 800–900 keskiarvossa. Edes osittain Suomessa kilpaillut EM-kisat vuonna 2017 eivät saaneet nostetta aikaan kotimaan parketeille; päinvastoin, yleisömäärät jopa vähän laskivat.

Stadin derby on yksi Veikkausliigan yleisömagneeteista.

Veikkausliigan yleisökeskiarvo lähivuosina ennen koronapandemiaa on asettunut 2 300–2 600 välille. Keskiarvoa ovat nostaneet lähinnä paikalliskamppailut.

Mielenkiinto kohdistuu Veikkausliigaan juuri nyt. Yleisörajoituksia puretaan ympäri Suomea, ja esimerkiksi Kuopiossa Interiä vastaan omiaan kannusti jo komea 2 700 hengen yleisö.

Kisahuuma on tapissaan, joten erityisesti 24.6. ja 30.6. pelattavat kierrokset ovat näytön paikka Veikkausliigalle ja sen seuroille. EM-kisoissa vietetään silloin välipäiviä, eikä koronarajoitukset enää estä yhdelläkään paikkakunnalla ihmisten kokoontumista katsomoihin.

Jälkimmäisellä kierroksella otellaan Helsingin paikalliskamppailu, joka yleisömäärällään osoittaa futisbuumin suunnan. Töölön jalkapallostadionille otetaan katsojia puolet sen enimmäiskapasiteetista.

Ruutu ja Ilta-Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Seuraatko kotimaista jalkapalloilua? Mikä saisi sinut lähtemään jalkapallokatsomoon? Keskustele alla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?