Veikkausliigan Honka teki miljoonan euron tappion – ”Liittyy konsernin strategiaan”

Julkaistu:

Veikkausliiga
Kausi 2018 tuli kalliiksi Veikkausliigassa pelanneelle Hongalle ja sen taustayhtiölle.
Moni on ihmetellyt Hongan pelaajabudjetin vaatimatonta euromäärää, vaikka espoolaisten nimilista on kohtalaisen nimekäs. Esport Honka Oy:n vuoden 2018 tilinpäätöksestä käy ilmi, että joukkue ei ole niin halpa kuin julkisuudessa esitetyt summat osoittavat.

Hongan liigajoukkueen pyörittämisestä vastaava yhtiö teki nimittäin viime kaudesta miljoonan euron tappion, kun liikevaihto oli 543 000 euroa.

Vuonna 2017 tulos oli vain reilut 4 000 euroa miinuksella ja liikevaihto 335 000 euroa.

Miten tämä on mahdollista, urheilutoimenjohtaja Hexi Arteva?

– No, tämä on kirjanpitotekninen asia, joka liittyy konsernin strategiaan. Tämä on useamman vuoden projekti ja tulevaisuutta varten tehty sijoitus jalkapalloon, eikä mikään yhden kauden juttu, metsän keskeltä lomaltaan tavoitettu Arteva kertoo.

Kaksi joukkuetta lisää

Henkilöstökulut kasvoivat vuodessa noin 472 000 eurolla, mikä tuntuu melko suurelta nousulta.

– Meille tuli vuoden 2017 jälkeen kaksi ammattijoukkuetta lisää, Arteva sanoo ja viittaa Kakkosessa pelaavaan Honka-akatemiaan ja seuran B-juniorijoukkueeseen.

Hongan edustusjoukkue nousi liigaan kauden 2017 päätteeksi.

– Kaksi joukkuetta lisää ja sarjatason muutos, minusta ne ovat ihan linjassa tuon kulujen lisääntymisen kanssa, Arteva kalkyloi.
Tapiolan katsomossa on ollut aika hiljaista tällä kaudella. Keskiarvo on noin 1 300 katsojaa.

Oletko huolissani tämän kauden lipputuloista?

– En ole, koska HJK on tulossa himaan ja yläloppusarja kiinnostaa varmasti yleisöä.

Puheenjohtaja kuittasi tappion

Hongan tilinpäätöskertomuksessa mainitaan, että ”tilikauden tappio on katettu 1,5 miljoonan sijoituksella sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahastoon”.

Onko kyseessä Esport Honka Oy:n puheenjohtajan Färid Ainetdinin antama avustus?

– Kyseessä on hänen oma sijoitus, mikä on osoitus hänen sitoutuneisuudesta jalkapalloon, Arteva kertoo.

Hänen mukaansa SVOP on normaali rahoitusinstrumentti, jota käytetään varsinkin tällaisessa siltavaiheessa, kun rahoitus on tulevaisuutta varten.

– Sen avulla pystytään toimimaan niin, että homma skulaa.

Miltä tämä kauden taloudellinen tulos näyttää, ollaanko lähempänä nollaa vai miljoonaa?

– Ymmärrät varmasti fiksuna kaverina, että kun pelaamme tällaisissa olosuhteissa, joudumme toimintaa tukemaan. Tavoite on saada uusi stadion, jolloin toiminta olisi elinkelpoista, Arteva huokaa.

Stadionhanke etenee

Stadionhanke liikahtikin eteenpäin kesäkuun puolivälissä, kun Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Tapiolan jalkapallostadionin hankekokonaisuuden. Se sisältää stadionin lisäksi pysäköintilaitoksen, palvelukorttelin ja asuinkorttelin. Stadion rakentaminen alkaisi näillä näkymin vuonna 2021 ja olisi käytössä 2023.

Arteva uskoo uuden stadion nostavan Hongan liiketoiminnan järkeviin lukemiin.

– Tärkeää, että hanke liikahti eteenpäin.

Heinäkuussa Espoossa vedetään henkeä, mutta loppukesästä toiminta kiihtyy.

– Heti lomien jälkeen alkavat seuraavan vaiheen neuvottelut ja pohdinta, miten elinkelpoinen malli voisi syntyä.

Joutuuko Honka evakkoon?

Jos Honka olisi vastannut itse stadionin rakentamisesta, hanke olisi ollut hieman erilainen. Arteva on kuitenkin tyytyväinen kaupungin asenteeseen.

– On aika vahva statement, kun kaupunki korvamerkkasi rakennusoikeuden tuoton, 20–30 miljoonaa euroa stadikan rakentamiseen, Arteva sanoo.

Uuden stadionin katsojakapasiteetiksi on arvioitu 6 000, ja sitä suunnitellaan nykyisen stadionin pohjoispuolelle. Vielä ei ole varmaa pystytäänkö jälkimmäistä käyttämään rakennusvaiheen aikana. Joka tapauksessa Espoon urheilun mahtimies Färid Ainetdin joutuu kaivamaan taskujaan vielä muutaman vuoden ajan, mikäli hän haluaa Hongan pelaavan liigatasolla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt