Kommentti: HJK:n oli pakko antaa potkut Mika Lehkosuolle – hän on silti yksi seuran kaikkien aikojen suurista

Julkaistu:

kommentti
Mika Lehkosuo on saanut paljon ansaittua kritiikkiä viime aikoina. Mikään ei saa silti pyyhkiä hänen saavutuksiaan HJK:ssa unholaan, kirjoittaa Janne Oivio.
Kaikkien aikojen suomalaisvalmentaja Antti Muurinen totesi aikoinaan osuvasti, että HJK:ssa saa pitää työpaikkansa niin, että saavuttaa kauden aikana kolme asiaa: mestaruuden, Suomen cupin voiton ja paikan eurokentillä mahdollisimman pitkällä. Jos niin ei käy, ”laitetaan mies luiskaan”.

Muurinen ei saanut potkuja, mutta hänen sopimuksensa jätettiin aikoinaan uusimatta. Hänen seuraajansa, Sixten Boström, sai potkut nopeasti mestaruuskauden 2013 jälkeen, kun kausi alkoi huonosti. Olli-Pekka Lyytikäisen vuosia himoama oma poika, Mika Lehkosuo, siinsi silloin vapaana markkinoilla.

Tänään oli Lehkosuon vuoro ”joutua luiskaan”. Se on lähes poikkeuksetta valmentajan kohtalo. Jos yhdessä urheilualan työssä saa vain harvoin valita kohtaloaan, se on valmentajan tehtävissä. Klisee on kulunut, mutta osuva: joukkuetta ei voi kesken kauden vaihtaa, valmentaja-asiaan puuttuminen on helpompaa.


HJK:n kohdalla oli tarpeen puuttua. Lehkosuon ja tämän uuden apumiehen Jani Sarajärven sisään ajama pelitapa ei yksinkertaisesti toiminut, ei ainakaan niillä pelaajilla, jotka heillä oli käytössään. Omat ja vieraat pilkkasivat Lehkosuon joukkuetta ”xG-pallosta”, koska valmentajiensa vuoksi joukkueen katsottiin pelaavan enemmän maaliodottamien ja analytiikan mukaan kuin sen, mitä kentällä oikeasti tapahtui.

Alla olevassa soittimessa Pallokerhon lähetys toukokuun alusta, jossa pohdittiin Lehkosuon asemaa ja HJK:n pelillisiä ongelmia. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella lähetyksen tästä.



Todellisuudessa HJK oli kaikkea muuta kuin sellainen ryhmä, jolle xG eli maaliodottama hymyilisi. Joukkue oli epätasapainossa, pelasi hitaasti mutta oli silti hauras vastaiskuille. Lisäksi HJK laukoi keskimäärin aivan liian vähän. HJK:sta paistoi pitkälle se, että pelaajat yrittivät robottimaisesti toteuttaa valmennuspenkin haluamia asioita. Peli ei tullut luontaisesti pelaajilta. Aki Riihilahden kaipaamaa ”suurseurajalkapalloa” se ei varmasti ollut.

Ilmapiiri paranee

Muutos ravistelee ilmapiiriä seurassa. Lehkosuo sai vuosien varrella usein risuja ihmisjohtamiskyvyistään. Tämä joukkue näytti ulospäin samanlaiselta kuin HJK:n ryhmät 2015 ja 2016. Ne olivat henkisessä takalukossa keskellä kuuminta mestaruustaistelua. SJK ja IFK Mariehamn korjasivat noina vuosina potin, kun HJK kompuroi maaliin.

Tapa, jolla Lehkosuo käänsi tilanteen edukseen ja mestaruuksiksi 2017–18 oli yhtä vaikuttava kuin tapa, jolla joukkue lipesi aiemmin näpeistä. Tänä vuonna suunnan hukannut laiva ei enää kääntynyt.

Voisin kirjoittaa Lehkosuon onnistumisista ja epäonnistumisista vaikka kuinka pitkään. Pääpointit ovat kuitenkin kaikkien tiedossa. Kun mietin ”Banan” aikakautta niin asiassa jää häiritsemään se tapa, jolla hän oli omien kannattajien hampaissa vuosikausia. Vaikka Lehkosuo on HJK-legenda, hän ei tuntunut saavan stadionin lehtereiltä paljoakaan siimaa.


Ehkä tämä johtuu siitä, että Lehkosuo loi nimensä Hongan päävalmentajana, piikkinä supersuositun Muurisen ja nostalgisesti joidenkin parhaiden HJK-joukkueiden lihassa. Lehkosuo oli julkisuuden valokeilassa edelläkävijä väärän joukkueen luotsina.

Muurinen ja Lehkosuo ovat monella tapaa toistensa vastakohtia, ja heidän välisestä vastakkainasettelustaan tuli keskeinen osa joukkueiden välistä kilvoittelua. Joillekin HJK:n kannattajille Bana ei tuntunut lopulta omalta mieheltä. Kun peli oli helppo leimata tylsäksi, oli myös helppo leikata napanuora hänen suuntaansa.

Muutos oli joka tapauksessa aidosti tarpeen, se on selvä. Toivottavasti Lehkosuo säilyttää silti asemansa HJK:n kaikkien aikojen suurien joukossa: kaksi mestaruutta ja cupin voittoa pelaajana, kolme mestaruutta ja kaksi cupia valmentajana. Mukana pelaajana myös Mestarien liigan lohkovaiheessa ja valmentajana johtamassa joukot Euroopan liigan lohkovaiheeseen. Hänen meriittilistansa on vertaansa vailla.

Kun kaikki Klubin legendat laittaa riviin, Lehkosuo on listalla. Toivottavasti hän saa nyt ansaitsemansa kunnioituksen, vaikka nyt kannattajien onkin helppo iloita kaivatusta muutoksesta.

Tapa, jolla HJK tulee hoitamaan siirtymän Lehkosuosta tämän seuraajaan, kertoo meille paljon myös seurasta itsestään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt