Kommentti: Mitä ihmettä HIFK:ssa tapahtuu? Vain kaksi ihmistä oikeasti tietää

Julkaistu:

kommentti
19 uutta pelaajaa eikä uusista sijoittajista sanaakaan. Mitä HIFK:ssa oikein on meneillään, kysyy Janne Oivio.
HIFK:n paluu Veikkausliigaan oli sarjalle merkittävä ilouutinen.

Ilta-Sanomien asiantuntija Marko Rajamäki oli asian ytimessä Urheilulehden Veikkausliigan ennakkolehdessä: Veikkausliiga tarvitsee HIFK:ta enemmän kuin HIFK Veikkausliigaa. Perverssin oloinen tilanne kun ajattelee, miten pieni kioski HIFK:n futispuoli ainakin tällä hetkellä vielä on.

Silti se on totta. HIFK kiinnostaa kotijoukkueena ja myös vieraana pitkin Suomea. Sen omat kannattajat käyvät peleissä sarjatasosta riippumatta.

Kaiken tämän vuoksi IFK:n pelmahdukset futiksen pääsarjaan ovatkin olleet hämmentäviä. Ilman vahvaa brändiä seura olisi vain yksi muiden joukossa. Kiitos intomielisen kannattajaryhmänsä ja jääkiekkopuolen vetoavun, futis-HIFK tunnistetaan ja se kiinnostaa. HIFK on kuitenkin onnistunut rakentamaan harmillisen vähän näiden asioiden päälle.

Tuorein nousu tapahtui vielä tutuin voimin: Pekka Sihvola, Jukka Halme, Pauli Kuusijärvi, Otto-Pekka Jurvainen, Esa Terävä ja kumppanit olivat tuttuja nimiä jo viime liigarupeamalta.

Tämän kauden liigajoukkue on urheilutoimenjohtaja Mika Lönnströmin käsialaa. Hän on puhunut avoimesti muun muassa Pallokerhon studiossa siitä, miten hän haluaa ammattimaistaa seuran toiminnan ja korvata vanhan IFK:n ”kaveriporukan” timantinkovilla tekijämiehillä.

Ainakin alkuvaiheessa jälki on ollut rujoa. Moni kaveriporukasta sai kylmät lähtöpassit talvella. Siirtomarkkinoilla tapahtuu koko ajan. Ilta-Sanomat kertoi eilen, että seura on aikeissa hankkia ainakin vielä kaksi uutta pelaajaa: egyptiläisen Maher El Saidin sekä gambialaisen Foday Mannehin.

Näiden siirtojen myötä, jos laskuni eivät petä, on HIFK tehnyt peräti 19 pelaajahankintaa talven ja kevään aikana. Se on aivan poikkeuksellinen määrä. Pelaajat ovat löytyneet pääasiassa Lönnströmin ja hänen mittavan kontaktiverkostonsa kautta. Osan hän on nähnyt pelaavan, osan ei.

El Said, Manneh, Njazi Kuqi, Mauro Severino, Joel Mattsson, Samuel Haglund, Silver Grauberg, Hannu Patronen, Riku Selander, Jakob Dunsby, Tiquinho, Toró, Arnold Origi, Tero Mäntylä, Kevin Larsson, Tino Palmasto, Hassan Sesay, Tobias Vibe, Xhevedet Gela. Ja hengitä.

Seurasta ei välttämättä tätä myönnetä, mutta ulospäin näyttää siltä, että osa aiemmin talvella tehdyistä hankinnoista on todettu nopeasti aika vaatimattomiksi ja jouduttu paikkaamaan uusilla hankinnoilla. Kun sopimuspelaajia on jo 28, aika moni tulee pelaamaan paljon farmiseura MyPassa.

Kulisseissa on tihkunut paljon kummallisia puheita niin agenteilta, pelaajilta kuin muilta seurapomoiltakin seuran toimintatavoista neuvotteluissa pelaajamarkkinoilla.

Lönnströmillä on uniikki näkemys siitä, miten haluaa joukkuetta rakentaa ja millä pelipaikoilla pelaajien tulisi pelata. Näkemykset eivät aina sovi yksi yhteen Lönnströmin valitseman päävalmentajan Tor Thodesenin ajatusten kanssa, mutta toistaiseksi kaksikon yhteistyö on sujunut hyvin. Kaikesta huolimatta hän uskoo visioonsa kiven kovaa, ja sitä on pakko kunnioittaa – vaikkei iso kuva allekirjoittaneelle aivan täysin aukea.

Thodesenin kädet ovat niin täynnä töitä kuin valmentajalla siis voi olla. Hän tuli uutena miehenä täysin uusiksi menneeseen joukkueeseen ja uuteen maahan uuteen sarjaan. Ryhmä hävisi kaikki kauteen valmistavat pelinsä ennen kahta Ykkösen joukkueen kohtaamista juuri ennen kauden alkua. Liiga-avauksessa SJK:ta vastaan peli oli jo vähän parempaa, mutta töitä riittää. Ja taas pitäisi ajaa kaksi uutta miestä touhuun sisään.

Lönnströmin lisäksi toinen HIFK:n salaisuuksien vartija on seurapomo Christoffer Perret. Futis-HIFK ei ole mikään rahasampo vaan takoo vuodesta toiseen tappiota. Perretin tehtävä on löytää sijoittajia seuraan ja saattaa rahapuoli siihen kuntoon, että seuraa voisi todella kehittää. Perret on vakuuttanut kerta toisensa jälkeen asioiden etenevän hyvin, mutta hän myönsi projektin houkutelleen myös hämärätahoja.

Seurapomolla on selkeitä, fiksuja suunnitelmia HIFK:n kehittämiseksi – kunhan maksajat löytyvät. Näitä puheita on tosin kuultu ennenkin. HIFK:lla olisi tarjota suomalaisittain aivan poikkeuksellista vetovoimaa ja Perret on oikeassa siinä, että Suomesta on taloudellisen sijoituksen suuruuteen nähden verrattain lyhyt matka Eurooppaan vaikkapa vain Ruotsiin tai Norjaan verrattuna. Silti: missä ne rahamiehet viipyvät? Ei tämänkään joukkueen rakentaminen ole ilmaista ollut.

Kaiken tämän lisäksi seuralla on yhä ohut taustaorganisaatio, se pelaa HJK:n hyyryläisenä vuokrastadionilla ja junioritoiminta on pahimpia kilpailijoita yhä jäljessä. Tekemistä siis riittää. Jos Perret todella tuo seuraan ne kaivatut sijoittajat, voi moni asia korjaantua ajan kanssa. Juuri nyt tarjolla on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

HIFK on suurin suosikki putoajaksi kauden alussa. Tällä hetkellä seura on – kuten niin usein ennenkin – lupaus, joka ei tunnu realisoituvan. ”HIFK:ssa on niin paljon potentiaalia”, kuulen taajan sanottavan futispiireissä. Ehkä näin, mutta jossain vaiheessa pitää ottaa konkreettiset kehitysaskeleet ja muuttaa seura kannattajavetoisesta kuriositeetista varteenotettavaksi jalkapalloseuraksi.

Aika iso tehtävä kahden miehen hoidettavaksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt