VPS:n laukauksilla huikea osumatarkkuus - Veikkausliiga - Ilta-Sanomat

VPS:n laukauksilla huikea osumatarkkuus

Vanha totuus sanoo, että mitä enemmän lauot, sitä enemmän tulee maaleja. Vaasan Palloseura on valinnut kuitenkin toisin. Seurassa tiedetään, että huonoista paikoista ei kannata laukoa. Valinta näkyy tilastoissa: VPS:n laukauksista peräti 28 prosenttia menee maaliin.

Tilaajille

VPS pyrkii laukomaan vain maalin edestä ja rangaistusalueen keskeltä.­

20.6.2017 10:30

Laukomista on perinteisesti pidetty jalkapallossa hyvänä asiana. Mitä enemmän lauot, sitä enemmän teet maaleja ja sitä enemmän voitat.

Myös Veikkausliigassa ovat perinteisesti pärjänneet ne seurat, jotka laukovat eniten. Vuonna 2015 kaikki kuuden parhaan joukkoon päätyneet seurat olivat laukoneet kauden aikana yli 300 kertaa. Kärkikolmikon keskiarvo oli 360 laukausta. Sama toistui viime kaudella. Koko sarjan kärkikolmikko oli neljän eniten laukovan seuran joukossa.

Sarjataulukossa heidän perässään oli Vaasan Palloseura, joka oli laukonut liigassa ylivoimaisesti vähiten, tilastojen mukaan vain 197 kertaa.

Vaasassa oli tehty valinta. Joukkueessa oli havaittu, että kaikki laukaukset ja maalipaikat eivät ole samanarvoisia. Jalkapallossa on paljon tilanteita, joissa ei yksinkertaisesti kannata laukoa.

Tällä kaudella VPS on laukonut vielä viime vuottakin kitsaammin – ja entistäkin tarkemmin. Viime kaudella vaasalaisten viimeistelyprosentti, joka kertoo kuinka suuri osa laukauksista on mennyt maaliin, oli Veikkausliigan tilastojen mukaan 18. Tällä kaudella se on 28. Mikään muu joukkue ei yllä yli 20 prosentin.

VPS:n viimeistelyprosentti on jopa korkeampi kuin huippuliigojen tehokkaimmilla joukkueilla: Bayern Münchenillä, FC Barcelonalla, Romalla tai Tottenhamilla. Mitä ihmettä Vaasassa on tehty ja miksi?

Käytännössä kyse on siitä, että VPS pyrkii laukomaan vain maalin edestä ja rangaistusalueen keskeltä eli sieltä, mistä maalit todennäköisimmin tehdään.

Euroopan huippusarjoissa on lauottu viime vuosina koko ajan vähemmän ja laadukkaammin.

Muutoksen takana on tilasto, joka tunnetaan nimellä maaliodote. Se kertoo, kuinka suurella todennäköisyydellä laukauksesta tulee maali. Odotteeseen vaikuttavat muun muassa se, millä ruumiinosalla pelaaja laukoo, millaisesta syötöstä hän pääsee laukomaan ja onko lähellä vastustajia. Ennen kaikkea odotteeseen vaikuttaa se, mistä laukaus lähtee.

Maaliodotteen uranuurtaja, Harvardin yliopistosta valmistunut Michael Caley on tutkimuksissaan käynyt läpi Valioliigassa tällä vuosikymmenellä pelatut ottelut, poistanut laukauksista omat maalit ja rankkarit ja analysoinut loput laukaukset.

Tuloksensa Caley esitti kahdeksaan osaan jaetulla hyökkäysalueella. Parhaalta maalintekoalueelta, jota Caley kutsuu ykkösalueeksi, peräti 43 prosenttia laukauksista tuotti maalin. Maalia kohti menneistä laukauksista päätyi verkon perukoille peräti 75 prosenttia. Myös maalialueen reunoilla olevalta kakkosalueelta (17 %) ja rangaistusalueen keskustan kattavalta kolmosalueelta (13 %) lauotut kudit olivat tuottoisia.

Rangaistusalueen ulkopuolella samat lukemat olivat vastaavasti paljon pienempiä. Vain kolme prosenttia kaukolaukauksista tuotti maalin. Tämä on huomattu myös Vaasassa.

»Odotusarvo kaukolaukauksille on todella pieni. Viime vuonna emme päästäneet yhtään maalia yli 20 metristä, ja vastustajat laukoivat sieltä paljon», VPS:n päävalmentaja Petri Vuorinen sanoo.

VPS välttää kaukolaukauksia siksikin, että se tähtää pelissään pallokontrolliin. Jos joukkue laukoo kaukaa, se menettää hyvin todennäköisesti pallon eikä saa sitä luultavasti takaisin seuraavan minuutin aikana.

Jos pelaaja taas antaa kaukolaukauksen sijaan syötön, joukkue pystyy pitämään pallon itsellään ja voi luoda paremman maalipaikan.

 Viime vuonna emme päästäneet yhtään maalia yli 20 metristä, ja vastustajat laukoivat sieltä paljon.

Vuorinen antaa kunnian laukausten sääntelystä valmennustiimiinsä kuuluville Jani Sarajärvelle ja Ville-Pekka Inkilälle.

Vuorinen muistuttaa myös, että kyse ei ole pelkästä sijainnista.

»Jos vetopaikka tulee väärälle jalalla tai aivan lähellä on vastustajia, hyvästäkään paikasta ei kannata välttämättä laukoa.»

Vaasalaisten onneksi kaikki vastustajat eivät ajattele samoin. VPS:llä on tapana saada vedettyä vastustajat mukaan omaan peliinsä ilman, että ne tietävät meneillään olevan leikin sääntöjä. Vepsun matseissa lauotaan ylipäätään vähemmän kuin Veikkausliigan otteluissa keskimäärin.

Se, että vastustaja käyttää laukauksensa huonommilta alueilta, nostaa merkittävästi VPS:n mahdollisuuksia voittaa. Siihen VPS pyrkii.

»Emme tee näin huvin tai ideologian vuoksi. Emme ole iso seura. Meillä ei ole niin paljon resursseja kuin joillain muilla joukkueilla. Me haluamme tästä kilpailuedun», Vuorinen sanoo.

Vuonna 2010 viiden suurimman jalkapalloliigan joukkueet laukoivat keskimäärin 20 metrin päästä maalista. Kuudessa vuodessa huippujoukkueet olivat »ryömineet» pari metriä lähemmäs. Vepsun tavoin ne laukovat vähemmän kuin ennen, mutta paremmilta paikoilta. Lähes koko laukausmäärän laskeminen selittyi sillä, että joukkueet ovat vähentäneet kaukolaukauksiaan.

Innovaatioita on muitakin. Tutkimuksissa on huomattu, että pelaajat osuvat parhailtakin maalintekoalueilta lähes puolet paremmin jaloillaan kuin päällään. Italiassa joukkueet ovat reagoineet tähän tietoon suuntaamalla koko ajan suuremman osan keskityksistä jalkoihin.

Steven Morrissey pallon kanssa SJK:ta vastaan.­

Muutos ei ole ollut helppo. Kun pelaajia on yli kymmenen vuoden ajan harjoitettu ja ohjeistettu toimimaan aivan toisella tavalla, vanhat vaistot ottavat välillä väkisinkin vallan.

Vuorinen muistaa heti tällaisen tilanteen toukokuun JJK-ottelusta. VPS sai riistettyä pallon hyökkäyskolmanneksella. Parin nopean syötön jälkeen joukkue oli jo 20 metrin päässä maalista. Sitten meni pieleen.

»Oikeajalkainen pelaaja lähti laukomaan vasurillaan 20 metristä, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus syöttää kanssapelaaja parempaan paikkaan, ja vastustaja oli lähellä. Arvaa vain miten kävi», Vuorinen huokaisee.

Pallo tömähti ensimmäiseen vastustajaan, ja JJK pääsi paljon vaarallisempaan hyökkäykseen kuin mitä se oli hetkeä aikaisemmin yrittänyt käynnistää. Juuri tällaisia hetkiä vaasalaiset pyrkivät välttämään, ja juuri tällaisiin tilanteisiin he pyrkivät vastustajansa pakottamaan.

»Meillä on siinä vieläkin parannettavaa», Vuorinen myöntää.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kyse on kokonaisuudesta eikä pelkästään siitä, mistä joukkue laukoo.

»Ennen laukauksiakin tapahtuu asioita. Laukaus on tulos niistä asioista, joita teemme.»

Kylmä totuus silti on, että maaliodote ohjaa yhä enemmän huippuseurojen murtautumis- ja viimeistelyvaihetta eri puolilla Euroopaa.

Esimerkiksi data-analyysin pohjoismaisessa edelläkävijässä Midtjyllandissa maaliodote on iskostettu todella syvälle. Tanskalaisseurassa pelaava Huuhkajien keskikenttämies Tim Sparv tunnusti hiljattain The Set Pieces -sivustolle kaukolaukausten näkemisenkin saavan hänet raivon partaalle:

»Huudan kun näen tv:ssä pelaajan laukovan 30 metristä. Se on minusta kauheaa. Aina kun näen kaukolaukauksia, ajattelen sitä, missä parhaat maalipaikat oikeasti ovat.»

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?